2010-luku: laajamittaisen yhdenvertaisuustyön ja yhteistyön aikaa

Talouskasvu katkeaa liki kymmeneksi vuodeksi. Julkinen talous velkaantuu ja työttömyys kasvaa, kunnes nousukausi lopulta alkaa. Politiikkaa leimaavat säästöt ja maahanmuuttokeskustelu. Väestön ikääntyminen jatkuu ja syntyvyys laskee. SOTE-uudistuksesta tulee vuosikymmenen ikiliikkuja. Teknologinen kehitys kiihtyy ja koskettaa lähes kaikkia elämänalueita.

Liikunnan ja urheilun keskusjärjestökenttää myllätään: Syttyy hetkeksi Valo ja lopputulos on OK. Terveystietoisuuden megatrendi kasvattaa liikunnan suosiota ja yritystoimintaa. Toisaalta liikunnan polarisaatio, liikkumattomuus, drop out, harrastuksen hinta sekä istuminen huolestuttavat. Vaatimukset liikuntakulttuurin yhdenvertaisuudesta nousevat uudelle tasolle. Huippu-urheilun menestymättömyys, muutosprosessi ja rahoitusongelmat puhututtavat.

Vuosikymmenellä tehtävät lakiuudistukset ja YK:n vammaissopimuksen ratifiointi (2016) velvoittavat yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviseen edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Yhdenvertaisuustyön kohderyhmänä eivät ole enää vain ”he” vaan ”me” kaikki.

Liikuntajärjestöjen valtionavun ehdoksi tulee yhdenvertaisuussuunnitelma, mikä käynnistää laajamittaisen yhdenvertaisuustyön järjestöissä (2016). Liikuntarakentamisen valtionavustus edellyttää esteettömyysselvitystä (2016).

Lumilautaliiton Kaikki Snoukkaa leffan My Turn kuvaukset vuonna 2017. Kuva: Veera Vihervaara.

Erityisliikunnan jaoston toiminta päättyy (2016). Valtion liikuntaneuvostoon asetetaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto, joka arvioi liikuntakulttuuria entistä laaja-alaisemmin. Alan operatiivinen toiminta siirtyy järjestöille.

Simulaattori Liikuntamaassa vuonna 2015. Kuva: VAU ry:n arkisto.

Kuntien soveltavan liikunnan palveluiden suotuisa kehitys näyttää pysähtyvän. Palveluissa on suuria kuntakohtaisia eroja. Yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuoltoon tiivistetään kehittämällä palveluketjuja kuntoutuksesta liikuntaan.

Vammaisurheilujärjestöjen tiivistynyt yhteistyö johtaa järjestöjen yhdistymisprosessiin. Uusi yhteinen järjestö Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry aloittaa toimintansa (2010). Integraatio etenee myös lajiliitoissa ja seuroissa, mutta tilanne on edelleen kirjava.

Vammaisurheilun luokittelun kansallinen kehittäminen aloitetaan. Urheiluakatemiaverkosto-hankkeen tuloksena vammaisurheilijoiden määrä urheiluakatemioissa nousee merkittävästi.

Tutkimusta tehdään etenkin ikäihmisten liikkumisesta, mutta myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten liikunnasta sekä vammaisurheilusta. Toimintarajoitteiset huomioidaan väestötutkimuksissa, mikä lisää tietoa heidän liikunnasta. Alan väitöskirjojen määrä kasvaa.

Liikkuva koulu -ohjelmaa laajennetaan erityiskouluihin. Sopivan harrastuksen löytymistä vammaisille lapsille ja nuorille edistetään VAU ry:n Valtti-toiminnalla. Ikäinstituutin koordinoima Voimaa Vanhuuteen-ohjelma vakiintuu pysyväksi toiminnaksi (2016). Yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkua luonnossa nousevat yhdeksi keskeiseksi alan kehittämistyön kohteeksi.

Ikäihmisiä innostetaan voima- ja tasapainoharjoitteluun. Kuva: Ikäinstituutti/Tapani Romppainen.

Vammaisurheilun medianäkyvyys kasvaa räjähdysmäisesti, kun esimerkiksi YLE panostaa kisojen televisiolähetyksiin. Ratakelaaja Leo-Pekka Tähti palkitaan vuoden urheilijana 2016 ja Tanja Kari nimetään Suomen urheilun Hall of Fameen ensimmäisenä paraurheilijana.

Tanja Kari Naganossa vuonna 1998. Kuva: Nina Jakonen.

Tietoa historianäyttelystä

Historianäyttely pohjautuu Elina Kallisen, Venla Mattilan, Neea Oksasen ja Laura Sneckin soveltavan liikunnan kurssitöihin 2018, Jyväskylän yliopisto.

Yhteistyössä:
Liikuntatieteellinen Seura, Jyväskylän yliopisto, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry ja opetus ja kulttuuriministeriö.