Liikuntalääketiede
Liikuntatieteellisen Seuran tehtävänä on tukea liikuntalääketieteen tutkimus-, tiedonvälitys- ja koulutustoimintaa Suomessa.
Liikuntalääketiede on itsenäinen lääketieteen erikoisala, jonka tehtävänä on edistää väestön terveyttä sekä ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa sairauksia ja vammoja yksilöllistä ja omatoimista fyysistä aktiivisuutta hyödyntäen. Erikoisala integroi lääketieteen erikoisalojen, liikuntatieteen ja terveystieteiden tietämystä ja osaamista. Liikuntalääketiede on hyväksytty omaksi erikoisalakseen vuonna 1986.
Liikuntalääketieteen keskukset
Suomessa toimii kuusi liikuntalääketieteen keskusta, joiden toimintaa rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Keskusten tehtävänä on liikuntalääketieteellisen tutkimuksen tekeminen, liikuntalääketieteen erikoistumiskoulutus yhdessä yliopistojen kanssa, koulutus- ja viestintä sekä alueellinen palvelutoiminta.
- Helsingin urheilulääkäriasema, HULA (taustayhteisö: Urheilulääketieteen säätiö)
- Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU Jyväskylä (taustayhteisö: Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiö sr)
- Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos, KuLTu (taustayhteisö: Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö)
- Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (taustayhteisö: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, ODL)
- Tampereen Urheilulääkäriasema, TaULA (taustayhteisö: Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö sr)
- Paavo Nurmi -keskus, PNK, Turku (taustayhteisö: Paavo Nurmi -keskuksen kannatusyhdistys ry)
Liikuntalääketieteen keskusten ohella liikuntalääketieteen tutkimuksesta Suomessa vastaavat yliopistot, erityisesti Jyväskylän ja Kuopion yliopisto sekä muut tutkimuslaitokset, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja UKK-instituutti.
Liikuntalääketiede Suomi -konsortio
Vuonna 2016 tehdyn Liikuntalääketieteen keskusten toiminnan arvioinnin (Uusitupa 2016) perusteella Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) päätti yhteistyössä Liikuntalääketieteen keskusten kanssa perustaa vuonna 2017 Liikuntalääketiede Suomi -konsortion. Konsortio on laatinut yhteisen strategisen toimintasuunnitelman, jonka tavoitteina ovat mm. keskusten yhteistyön, alan tutkimuksen ja tieteellisen jatkokoulutuksen sekä erikoislääkärikoulutuksen kehittäminen Suomessa.
Liikuntatieteellinen Seura toimii Liikuntalääketiede Suomi -konsortion strategisena kumppanina. Seuran tehtävänä on liikuntalääketieteen keskusten ja Liikuntalääketiede Suomi -konsortion tukeminen alan tutkimus-, tiedonvälitys- ja koulutustoiminnassa sekä luotettavan liikuntalääketieteellisen tiedon välittäminen osana Seuran tiedeviestintää.
Liikuntalääketieteen päivät
Liikuntalääketieteen päivät on vuosittain toistuva alan kansallinen päätapahtuma ja liikuntalääketieteen ja liikunta-alan asiantuntijoiden sekä tutkijoiden kohtaamispaikka Suomessa. Päivät toimivat yhteisenä jatkokoulutustilaisuutena liikunnan ja terveydenhuollon alalla toimiville ammattiryhmille sekä liikuntalääketieteeseen erikoistuville lääkäreille.
Päivät ovat keskeinen osa Liikuntatieteellisen Seuran liikunnan tiedeviestintätehtävää, jonka tarkoituksena on jalkauttaa tutkimustietoa liikunnan ja terveydenhuollon toimijoiden sekä päättäjien käyttöön, välittää kentän tutkimustarpeita suoraan tutkijoille ja lisätä vuorovaikutusta liikunta- ja terveystutkimuksessa. Päivien osallistujat ovat lääkäreitä, fysioterapeutteja, muita terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisia sekä näiden alojen päättäjiä, tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Tapahtuman yhteydessä järjestettävä liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailu toimii suomalaisen liikuntalääketieteellisen tutkimuksen edistäjänä ja nuorten tutkijoiden tieteellisen jatkokoulutuksen foorumina.
Liikuntalääketieteen päivien suunnittelusta ja järjestelyistä vastaa Liikuntatieteellinen Seura yhteistyössä Liikuntalääketieteen keskusten, Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston ja Turun yliopiston edustajien kanssa.
Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun voittajat
- 2018 Heikki Sarin, Jyväskylän yliopisto: Tiukan treenin ja painonpudotuksen yhdistelmä järkyttää fitness-urheilijan immuunijärjestelmää
- 2019 Anna Kankaanpää, Jyväskylän yliopisto: Vapaa-ajan ja työajan fyysisen aktiivisuuden yhteys epigeneettiseen ikääntymiseen nuorilla aikuisilla
- 2020 Sara Suikkanen, Jyväskylän yliopisto: Kotona toteutetun ohjatun vuoden kestoisen liikuntaharjoittelun vaikutukset kotona-asumisaikaan, elämänlaatuun sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ikääntyneillä, joilla on gerastenia tai sen esiaste – RCT
- 2021 Karthik Hemanthakumar, Helsingin yliopisto: Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ikääntyminen, lihavuus ja verenpaine muokkaavat haitallisesti sydämen endoteelisoluja – liikunnalla päinvastainen vaikutus
- 2022 Maarit Janhunen, Jyväskylän yliopisto: Pelillistetyn kotiharjoittelun vaikuttavuus ikääntyvien henkilöiden fyysiseen toimintakykyyn ja kipuun polven tekonivelleikkauksen jälkeen: Satunnaistettu, kontrolloitu interventiotutkimus
- 2023 Anna Kankaanpää, Jyväskylän yliopisto: Fyysisen aktiivisuuden yhteydet biologiseen vanhenemiseen ja kuolleisuuteen
Vuoden nuori tutkija
- 2018 Jatta Salmela, Helsingin yliopisto: Lisääntynyt hedelmien ja kasvisten syönti ja liikunnan lisääminen toivat säästöjä työnantajalle
- 2019 Sara Kaartinen, Helsingin yliopisto: Perintö- ja ympäristötekijöiden vaikutus harrastettujen liikuntalajien määrään
- 2020 Kaisa Koivunen, Jyväskylän yliopisto: Fyysisen suorituskyvyn kohorttierot 75- ja 80-vuotiailla henkilöillä kolmen vuosikymmenen välein mitattuna
- 2021 Elina Mäkinen, Jyväskylän yliopisto: Peritty huono aerobinen suorituskyky ja sitä seuraava lihavuus lisäävät tulehdusta ja vähentävät aivojen muokkautuvuutta
- 2022 Niko Tynkkynen, Jyväskylän yliopisto: Fyysisen aktiivisuuden genotyypin yhteys aerobiseen kuntoon sekä kardiometabolisiin sairauksiin ja niiden riskitekijöihin
- 2023 Niko Tynkkynen, Jyväskylän yliopisto: Perityn pitkäikäisyyden sekä fyysisen aktiivisuuden ja muiden elintapojen yhteydet kuolemanriskiin
Lisätietoa:
erityisasiantuntija Jonne Kamsula, jonne.kamsula(at)lts.fi.