Yhteinen kieli ja ymmärrys

Luentosali B301, klo 14.00-15.30

Kieli luo ymmärrystä yhteiskunnasta ja ympäröivästä maailmasta. Yhteisen kielen puute voi johtaa väärinymmärryksiin ja pahimmillaan ulossulkemiseen ja syrjintään. Teemasessiossa pohditaan yhteisen kielen merkitystä liikunta-alalla ruohonjuuritasolta huippu-urheiluun sekä koulutuksessa ja rakennetaan siltoja yhteisymmärrykselle.

Puheenvuorot

• Eva Rönkkö, tutkija, Liikuntatieteellinen Seura: Kielikäytännöt ja niiden seuraukset eri liikuntaympäristöissä -hanke
• Paula Harmokivi-Saloranta, yliopettaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu: SOTELI – yhteistä ymmärrystä rakentamassa liikunnasta ja hyvinvoinnista –hanke
• Lotta Nylund, hankevastaava, Finlands Svenska Idrott: Yhteistyöllä soveltavaa liikuntaa - på svenska

Puhujaesittelyt

Eva Rönkkö, tutkija, Liikuntatieteellinen Seura

Eva Rönkkö (LitT) toimii määräaikaisena LTS tutkijana aiheena monikielisyys liikunnassa. Tutkijana Rönkköä kiinnostaa liikuntakentän moninaistuminen ja siihen liittyvät ilmiöt. Koulutukseltani Rönkkö on liikunnan opettaja ja liikunnan yhteiskuntatieteiden tohtori. Päätyötä Rönkkö tekee ulkomaalaistaustaisten ikääntyvien parissa. Vapaa-aikana hän suunnistaa, hiihtää ja harrastaa kansantanssia.

VÄHEMMISTÖKIELISENÄ LIIKUNNASSA – KIELIKÄYTÄNNÖT YHTEYKSIÄ LUOMASSA

Kielellinen monimuotoisuus on ilmiönä suomalaisessa liikuntakulttuurissa varsin näkymätöntä ja vähän tutkittua. Keskustelu kielikäytännöistä liittyy lähinnä ulkomaalaistaustaisten liikkujien kotouttamiseen. Kielellinen moninaisuus on kuitenkin kotouttamista laajempi kysymys. Yhtäältä vilkas muuttoliike ja ulkomaalaistaustaiset urheilijat sekä valmentajat ja toisaalta kotimaiset kielivähemmistöt, viittomakieliset mukaan lukien, lisäävät kielellistä moninaisuutta niin vapaa-ajan liikuntaan kuin myös urheiluun. Syy siihen, miksi kieleen liittyviin käytäntöihin ei ole kiinnitetty huomiota, on osaltaan liikunnan ja urheilun tulkitseminen universaalina, kaikille yhteisenä kielenä. Myös vallitsevalla yksikielisyyden normilla on vaikutuksensa monikielisyydestä ohikatsomiselle.

Osallisuus liikuntatoimintaan on yhteydessä kieleen ja kielikäytäntöihin, sillä yhteiskunnallisilla ilmiöillä ja prosesseilla on kielellinen luonne. Liikuntaan osallistuvien kielellinen moninaisuus luo tilanteita, jossa toisille syntyy mahdollisuuksia, mutta toisille voi kielikäytännöistä muodostua osallisuutta ja omaehtoisuutta rajoittavia tekijöitä. Pohdin esityksessäni, millaisia merkityksiä kieli liikuntatoiminnassa saa ja miten kieleen liittyvät käytännöt joko tukevat tai estävät liikuntaharrastuksessa olemista ja osallisuutta. Avaan käytännön esimerkein yhtymäpintoja, miten kielivähemmistöillä eri esteet risteävät ja miten niitä puretaan tilannekohtaisilla kielikäytännöillä. Esitykseni perustuu OKM rahoittamaan selvitykseen Kielikäytännöt ja niiden seuraukset eri liikuntaympäristöissä.

Kielikäytännöt ja niiden seuraukset eri liikuntaympäristöissä selvitys julkaistaan syksyllä 2024.

Paula Harmokivi-Saloranta, yliopettaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Paula Harmokivi-Saloranta (ft, LitM, FT) toimii Haaga-Helian Liikunta ja hyvinvointi -osaamisalueella yliopettajana. Hän on toiminut kouluttaja yli 20 vuotta ja edistänyt aktiivisesti erityisesti kuntalaisten liikkumista yli 15 vuoden ajan. Kiinnostuksen kohteita ovat ihmisten liikkumisen edistäminen, käyttäjälähtöinen kehittäminen ja palvelumuotoilu osana liikkumisen edistämistä.

SOTELI – YHTEISTÄ YMMÄRRYSTÄ RAKENTAMASSA LIIKUNNASTA JA HYVINVOINNISTA -HANKE

Liikkuminen, liikunta, liikuskelu, liike, fyysinen aktiivisuus, arkiliikunta, hyötyliikunta jne. Liikkumisen edistämistyössä käytetään useita erilaisia, rinnakkaisia käsitteitä. Benchmarkatessa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan organisaatioiden verkkosivuja huomaa selkeästi, miten eri käsitteet näkyvät verkkosivuilla ja toisaalta, miten sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden sivuilla painottuvat eri käsitteet kuin liikunta-alan organisaatioiden sivuilla.

Jokainen näistä käsitteistä voidaan varmasti määritellä tarkasti, ja löytää niiden välille erilaisia vivahteita. Käsitteiden suuri määrä ja niiden erilainen käyttäminen, voi kuitenkin haastaa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan yhteistyötä liikkumisen edistämistyössä. Ymmärtävätkö kaikki eri alan ammattilaiset käsitteet samalla tavalla ja toisaalta tarvitsemmeko asiakastyössä useita eri käsitteitä. Millaisen viestin annamme asiakkaalle?

Asiakastyössä ehkä käsitteiden määrittelyn sijaan on tärkeämpää, että eri alan ammattilaisilla, jotka edistävät liikkumista, on yhteinen ymmärrys käsitteistä ja käyttävät samoja käsitteitä asiakastyössä. Näin asiakkaan on mahdollista saada sama viesti oman palvelupolun eri vaiheissa.  

SOTELI – YHTEISTÄ ymmärrystä rakentamassa liikunnasta ja hyvinvoinnista -hankkeessa kehitetään sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten sekä tulevien ammattilaisten liikuntaosaamista monialaisena yhteistyönä. Keskeisenä on yhteisen ymmärryksen rakentaminen, mitä liikkuminen tarkoittaa ja miten eri tavoin sitä voi arjessa toteuttaa.

Tässä yhteisen ymmärryksen rakentamisessa on huomioitava eri alojen toimintaympäristö ja se, millaisessa kohdassa asiakaspolkua ammattilaiset kohtaavat asiakkaan ja voivat ottaa liikkumisen puheeksi. Toisilla ammattilaisilla liikkumisen puheeksiottaminen voi olla pieni hetki muun asian ohessa, kun toisilla on aikaa pureutua aiheeseen syvemmälle asiakkaan ja ammattilaisen kohdatessa useita kertoja esim. liikuntaneuvontaprosessin aikana.

SOTELI-hankkeen tuloksena syntyy SOTELI-alan yhteinen koulutus liikkumisen edistämiseen. Hankkeen toteuttajat ovat Haaga-Helia amk, LAB amk, Suomen Urheiluopisto ja Outward Bound Finland ry.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja toteutuu ajalla 1.1.2024-31.3.2026.

Lotta Nylund, hankevastaava, Finlands Svenska Idrott

Lotta Nylund on ainut henkilö Suomessa, joka edistää soveltavaa liikuntaa ja paraurheilua täyspäiväisesti ruotsin kielellä. Nylund rakastaa sitä, että saa työskennellä omalla äidinkielellään aiheen parissa, joka on merkityksellinen ja kantaa syvempää tarkoitusta. Vapaa-ajallaan Lotta pitää itsestään huolta juoksemalla kaksivuotiaan lapsen perässä.

YHTEISTYÖLLÄ SOVELTAVAA LIIKUNTAA - PÅ SVENSKA

Ruotsinkielistä soveltavaa liikuntaa on edistetty hyvin niukasti edelliset 40 vuotta joka tarkoittaa sitä että ruotsinkielisellä kohderyhmällä ei ole samanlaisia mahdollisuudet liikkua kun suomenkielisellä kohderyhmällä.

Edistystä on kuitenkin tapahtunut edellisten kaksi hankekautta (2018-2014) kunnissa ja seuroissa kun koulutuksia, materiaalia ja jopa podcastia on tuotettu ruotsinkielellä.