Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyö

Pieni auditorio B303, klo 9.30-11.00

Uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuonna 2023. Muutos on vaikuttanut olennaisesti kuntien liikuntapalveluihin ja erityisesti soveltavan liikunnan järjestämiseen. Teemasessiossa tuodaan esille tutkimustietoa, miltä kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyö näyttäytyy kunnille suunnatun kyselyn perusteella. Lisäksi päästään kuulemaan käytännönläheisiä esimerkkejä ja kokemuksia yhdyspintatyön kehittämisestä kahdella eri hyvinvointialueella.

Puheenvuorot:

Puhujaesittelyt:

Timo Ala-Vähälä, tutkija, Liikuntatieteellinen Seura

Timo Ala-VähäläFT Timo Ala-Vähälä on julkaissut tutkimuksia ja raportteja sekä korkeakoulututkimuksen että liikunnan palvelujen aloilta. Ala-Vähälä työskentelee tutkijana Liikuntatieteellisen Seuran Sopiva-hankkeessa. Hänen vastuullaan on myös kuntien soveltavan liikunnan suunnitteluprosessien tukeminen, siihen liittyvien taustatietojen keruu ja suunnittelua varten tehdyn työkirjan kehittäminen.

SOVELTAVA LIIKUNTA KUNNISSA JA HYVINVOINTIALUEILLA -MISSÄ MENNÄÄN?

Puheenvuorossa käydään lävitse keväällä 2024 toteutetun soveltavan liikunnan kuntakyselyn keskeiset tulokset.

Vastausten perusteella soveltavan liikunnan resurssien ja ryhmien väärä on hieman laskenut verrattuna Covid 19 -pandemiaa edeltäneeseen tasoon. Toisaalta vastaajat suhtautuivat myönteisesti pandemian jälkeiseen kehitykseen.

Yli puolella kyselyyn vastanneista kunnista on käytössä jokin soveltavan liikunnan alennuskorttien järjestelmä, niiden tuottamat etuudet ja myöntämisen käytännön vaihtelevat kunnasta toiseen.

Vastaajakunnista 13 % ilmoitti, että kunnassa tehdään säännöllisesti esteettömyyskartoituksia, lisäksi 54 % vastaajista ilmoitti, että kartoituksia tehdään epäsäännöllisesti. Kartoituksia ilmoittaneista vastaajista 60 % arvioi, että kartoitukset olivat johtaneet parannuksiin.

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan hyvinvointialueiden perustamisen vaikutusta soveltavan liikunnan palveluille. Vastausten perusteella sote-sektorin tarjoamien soveltavan liikunnan ryhmien ryhmien määrä oli vähentynyt ja yhteistyö vaikeutunut. Toisaalta osa kunnista ilmoitti, että yhteistyötä oli tehty jo aiemminkin aluella toimineen sosiaali- ja terveyssektorin kuntayhtymän kanssa, ja yhteistyön taso oli ennallaan tai parantunut.

Saila Hänninen kuvaSaila Hänninen, ohjelmakoordinaattori, Ikäinstituutti

Saila Hänninen toimii Voimaa vanhuuteen- ja Ikiliikkuja-ohjelmien ohjelmakoordinaattorina. Hän on koulutukseltaan erityisryhmien liikunnanohjaaja, fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri. Sailalla on noin 25 vuoden kokemus kunta- ja järjestösektorilla työskentelystä kehittämis-, asiantuntija- ja koulutustehtävissä, joissa hän on edistänyt poikkisektorista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäksi hänellä on laaja kokemus erilaisten liikuntaryhmien ohjaamisesta sekä aktiivinen tausta urheiluseuratoiminnassa.

ALUEELLINEN VOIMAA VANHUUTEEN –OHJELMA VARSINAIS-SUOMESSA

Puolella 75+ikäisistä arvioidaan olevan liikkumiskyvyn ongelmia, mikä vähentää liikkumista, osallisuutta, vauhdittaa toimintakyvyn heikentymistä ja kansantautiriskiä. Liikuntasuositus täyttyy vanhemmissa ikäryhmissä heikoimmin. 75 vuotta täyttäneillä kestävyys- ja lihaskuntosuosituksiin yltää 31 % miehistä, 23 % naisista sekä 500 m kävelymatkan kokee erittäin vaikeaksi 22 % miehistä ja 30 % naisista. Ikääntyneiden liikkumista ja liikkumismahdollisuuksia tulee edistää, sillä se on tärkein yksittäinen keino ehkäistä kaatumisia ja murtumia sekä edellytys toimintakyvyn säilyttämiseksi.

Iäkkäiden hyvinvoinnin sekä myös liikkumisen edistäminen on kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin vastuulla. Toiminta on vaikuttavinta, kun kunnat, hyvinvointialueet sekä yksityinen ja kolmas sektori edistävät alueensa asukkaiden hyvinvointia yhdessä ja samansuuntaisesti. Ikäihmisten terveysliikunnan kehittämistyötä onkin toteutettu Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa vuodesta 2005 alkaen järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyönä.

Keväällä 2023 käynnistyi Varsinais-Suomessa kolmevuotinen alueellinen Voimaa vanhuuteen -ohjelma. Tavoitteena on kehittää yhteisiä toimintatapoja, tiivistää yhdyspintatyötä kuntien, järjestöjen sekä hyvinvointialueen kanssa sekä lisätä liikkumismahdollisuuksia ikäihmisille kuten iäkkäiden voima- ja tasapainosisältöistä ryhmäliikuntaa, liikuntaneuvontaa, ulkoilua ja vertaisohjattua toimintaa. Varsinais-Suomen alueellista Voimaa vanhuuteen -toimintamallia on rakentamassa Ikäinstituutti yhteistyössä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja sen 26 kunnan sekä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n Rajattomasti liikuntaa -kumppanuusverkoston kanssa.

Seija Riekki, fysioterapeutti, Oulun yliopistollinen sairaala

Seija Riekki kuvaSeija Riekki on koulutukseltaan fysioterapeutti. Riekki on työskennellyt Oulun yliopistollisen sairaalan vaativan kuntoutuksen osastolla vuodesta 2014 alkaen. Hän toimii myös osana selkäydinvammatiimiä. Pidempiä erityiskoulutuksia Riekillä on neurologisesta fysioterapiasta, kroonistuneesta kivusta ja lantionpohjan fysioterapiasta, mutta omaa lyhyempiä koulutuksia laajasti muuhunkin. Työssä Riekkiä kiehtoo sen merkityksellisyys, moniammatillisuus, mahdollisuudet uuden oppimiselle ja osaamisen syventämiselle kouluttautumalla lisää sekä teknologian ja robotiikan hyödyntäminen kuntoutuksessa. Oma urheileminen ja mielenkiinto liikuntaa ja valmentamista kohtaan ovat ohjanneet Riekin meneillään olevaan PT-koulutukseen. Liikunnan ja kuntoutuksen yhdistäminen on yksi Riekin mielenkiinnon kohteista selkäydinvammakuntoutuksen lisäksi.

 

 

 

 

 

 

Juha Vuoti kuvaJuha Vuoti, erityisliikunnan koordinaattori, Kempeleen kunta

Juha Vuoti on toiminut Kempeleen kunnassa erityisliikunnan koordinaattorina 7 vuotta. Vuotin työhön kuuluu kunnan soveltavan liikunnan kehittäminen moniammatillisessa ympäristössä. Tätä ennen hän on toiminut useampia vuosia soveltavan liikunnan kohderyhmien kanssa. Koulutukseltaan Vuoti on liikunnanohjaaja (AMK).

SOVELTAVAN LIIKUNNAN EDISTÄMINEN KUNTIEN JA HYVINVOINTIALUEEN YHTEISTYÖSSÄ

Esityksessämme tarkastellaan soveltavan liikunnan edistämistä hyvinvointialueen ja kuntien näkökulmasta niin alueellisesti kuin paikallisesti. Esittelemme toimintatapoja sekä nostamme esiin haasteita ja mahdollisuuksia soveltavan liikunnan yhteistyössä.