Tietopohja ja tutkimustoiminta
Auditorio Minna Canth, klo 9.30-11.00.
Teemasessiossa esitellään ajankohtaista ja uutta tutkimustietoa ja hankkeita soveltavasta liikunnasta. Aiheina ovat toimintarajoitteisten henkilöiden fyysinen aktiivisuus, toimintarajoitteisten lasten fyysisen aktiivisuuden mittaaminen, CP-vammaisille lapsille suunnattu kuntoutusohjelma sekä mielenterveyden tukeminen koululiikunnassa.
Puheenvuorot:
- Piritta Asunta, dosentti, johtava asiantuntija, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Kati Karinharju, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu: Falla -hanke
- Riikka Roitto, soveltavan liikunnan asiantuntija, Liikuntatieteellinen Seura: Liikuttaako? 2023-raportti
- Tiina Savikangas, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto: EXECP-hanke
- Venla Mikkelä, Jyväskylän yliopisto: Opettajien keinot mielenterveyden tukemiseen koululiikunnassa
Puhujaesittelyt:
Piritta Asunta, dosentti, johtava asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes
LitT, Piritta Asunta on saanut kesällä 2024 Turun yliopistosta liikuntakasvatuksen dosentuurin, erityisalana soveltava liikunta. Hän työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesillä johtavana asiantuntijana. Erityiset mielenkiinnon kohteet liittyvät tukea tarvitsevien ja toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikkumisen ja hyvinvoinnin tutkimiseen ja edistämiseen.
Kati Karinharju, lehtori, Satakunnan Ammattikorkeakoulu SAMK
Kati Karinharju, LitM, FT (Human movement, UQ, Australia), toimii Satakunnan ammattikorkeakoulussa liikuntatieteellisten aineiden lehtorina sekä tutkijana ja projektipäällikkönä soveltavan liikunnan, esteettömyyden ja osallisuuden kehittämishankkeissa. Väitöskirjansa myötä Katin erityisosaamista on toimintarajoitteisten henkilöiden fyysisen aktiivisuuden edistäminen ja mittaaminen. Yhdenvertaisuus liikunnassa ja liikunnan riemun jakaminen ovat Katin intohimo, niin työssä kuin vapaa-ajallakin.
FALLA -HANKE
Toimintarajoitteisen henkilöiden tiedetään liikkuvan vertaisiaan vähemmän, mutta luotettavaa ja ajantasaista tietoa tämän kohderyhmän liikkumisesta ja aktiivisuudesta on saatavana toistaiseksi vähän.
Kohderyhmänä toimintarajoitteiset henkilöt ovat laaja ja heterogeeninen joukko ja soveltavan liikunnan tutkimuksessa nämä kohderyhmään liittyvät erityispiirteet tulee huomioida luotettavan tietopohjan ja tutkimustoiminnan saavuttamiseksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun toteuttamassa Falla-hankkeessa tutkimus- ja kehittämisalueena ovat toimintarajoitteisten lasten ja nuorten fyysisen aktivisuuden mittaaminen ja liikkumisen edistäminen. Tässä puheenvuorossa käsittelemme Falla-hankkeessa esiin nousseita tutkimusalueeseen ja kohderyhmään liittyviä erityispiirteitä sekä käytännön ratkaisuja niiden huomioimiseksi.
Riikka Roitto, soveltavan liikunnan asiantuntija, Liikuntatieteellinen Seura
Kasvatustieteiden maisteri, liikunnanohjaaja (AMK) Riikka Roitto työskentelee soveltavan liikunnan asiantuntijana Liikuntatieteellisessä Seurassa. Aikaisemmin hän työskenteli Seuran kuntien soveltavan liikunnan kehittämishankkeissa. Hän on toinen Liikuttaako 2023? -raportin toimittajista ja on osallistunut myös aikaisemman Liikuttaako? -raportin ja Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2019 -raportin kirjoittamiseen.
TUTKITUN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN LIIKUNTAPALVELUIDEN SUUNNITTELUSSA
Tiedolla johtaminen ei koske vain kuntien johtoa, tärkeää olisi saada yhteinen ja kattava kokonaistilannekuva soveltavasta liikunnasta ja sen kehittämistarpeista. Työntekijät sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin paremmin henkilökohtaisten vaikutusmahdollisuuksien kautta.
Puheenvuorossa käsitellään teorian ja tutkitun tiedon kautta Liikuntatieteellisen Seuran julkaiseman Liikuttaako 2023? raportin hyödyntämistä kuntien liikuntapalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tällä hetkellä tutkimustietoa enemmän kunnissa käytetään muuta näyttöä, kuten asiakaskyselyitä ja kävijätilastointeja.
Liikuttaako 2023? -raportti koostuu kahden kyselytutkimuksen tuloksista. Kyselyt toteutettiin toista kertaa ja näissä on kerätty toimintarajoitteisilta henkilöiltä tietoa heidän liikkumisensa määristä, liikkumisen muodoista, esteistä ja toiveista. Seura- ja yhdistyskysely tarjoaa kunnille lisätietoa liikunnan kansalaistoiminnasta soveltavan liikunnan näkökulmasta.
Tiina Savikangas, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
Terveystieteiden tohtori Tiina Savikangas toimii tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa EXECP-projektissa. Hankkeessa selvitetään liikunnallisen kuntoutuksen vaikutuksia ja mekanismeja lapsilla ja nuorilla, joilla on cp-vamma. Savikangas on tutkinut erityisesti fyysisen aktiivisuuden muutoksia ja yhteyksiä hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn.
EXECP - TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVA, TEHOKAS JA TURVALLINEN LIIKUNTAOHJELMA
EXECP – tutkimusnäyttöön perustuva, tehokas ja turvallinen liikuntaohjelma Cp-vamma aiheuttaa liikkumisen, asennon ylläpitämisen ja toiminnan vaikeuksia. Liikkuminen ja liikuntaharjoittelu voivat siksi tuntua haasteelliselta, vaikka niillä on tärkeä merkitys toimintakyvyn ja terveyden ylläpitämisessä. EXECP-tutkimuksessa selvitetään voimaharjoittelua sisältävän liikunnallisen kuntoutuksen vaikutuksia ja mekanismeja lapsilla ja nuorilla aikuisilla, joilla on cp-vamma. Tutkimukseen osallistui 18 iältään 9–23-vuotiasta henkilöä, joilla on cp-vamma. Tutkimukseen sisältyi kolmen kuukauden kontrollijakso, kolmen kuukauden liikuntainterventio ja kolmen kuukauden seurantajakso. Harjoitusohjelmaan sisältyi 2–3 ohjattua voima-, liikkuvuus- ja kävelyharjoitusta viikossa ja päivittäistä kävelyharjoittelua mekaanisella kävelymatolla kotona. Harjoittelu oli yksilöllistettyä, kovatehoista ja nousujohteista. Tutkimuksen näyttöön perustuva harjoitusohjelma oli turvallinen ja tehokas. Se paransi osallistujien karkeamotoriikkaa, kuten kävelykykyä, sekä lihasvoimaa ja liikkuvuutta ilman haittavaikutuksia. Harjoitusohjelman päättymisen jälkeen tapahtunut palautuminen kohti alkutilannetta korostaa liikunnan jatkuvuuden tärkeyttä. Harjoitusohjelma on julkaistu hankkeen nettisivuilla vapaasti hyödynnettäväksi. Sivustolle on koottu myös paljon muuta tutkimustietoon pohjautuvaa sisältöä liikunnasta henkilöille, joilla on cp-vamma, sekä heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. www.execp.fi
Venla Mikkelä, LitM, Jyväskylän yliopisto
Venla Mikkelä on valmistunut liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2024. Sivuaineena Mikkelä on opiskellut terveystietoa ja psykologiaa. Opintojen ohella Mikkelä on työskennellyt ryhmäliikunnanohjaajana. Vapaa-aika hänellä kuluu monipuolisesti liikkuen ja koiran kanssa ulkoillen.
LIIKUNNANOPETTAJIEN KEINOT TUKEA OPPILAIDEN MIELENTERVEYTTÄ
Tutkielmassani lähestyin mielenterveyttä kaksiulotteisen mallin näkökulmasta. Tarkastelin siten mielenterveyden tukemista erikseen oppilaiden mielen hyvinvoinnin tukemisen ja mielenterveyden häiriöiden kanssa kamppailevien oppilaiden tukemisen näkökulmasta. Keinot tukea oppilaiden mielen hyvinvointia koostuvat didaktisista ja pedagogisista keinoista, joilla liikunnanopettajat voivat tukea kaikkien oppilaiden mielenterveyttä liikunnanopetuksessa. Keinot tukea mielenterveyden häiriöiden kanssa kamppailevia oppilaita koostuvat opetukseen ja sen ulkopuolelle liittyvistä keinoista.
Liikunnanopettajien didaktiset keinot tukea oppilaiden mielen hyvinvointia liikunnanopetuksessa liittyivät eriyttämiseen, palautteeseen ja arviointiin, ryhmittelyyn, työ- ja toimintatapoihin sekä sisältöihin. Pedagogisista keinoista liikunnanopettajat mainitsivat ilmapiirin, tuntiin keskittymisen, oppilaiden huomioimisen ja liikunnan avulla kasvattamisen.
Liikunnanopettajien keinoista tukea mielenterveyden häiriöiden kanssa kamppailevia oppilaita liikunnanopetuksessa korostuivat opetusjärjestelyt ja vuorovaikutus, joiden lisäksi liikunnanopettajat mainitsivat myös muista pedagogisista ja didaktisista tukemisen keinoista. Opetuksen ulkopuolisista keinoista tukea mielenterveyden haasteiden tai häiriöiden kanssa kamppailevia oppilaita painottuivat oppilaan tilanteen edistäminen ja muu yhteistyö. Lisäksi liikunnanopettajat kuvailivat myös muita tukemisen keinoja.