Soveltavan liikunnan symposio 2024: Yhteisymmärrystä yhdyspinnoilla

Materiaalipankki

Julkaisemme materiaalipankissa puhujien tiivistelmät ja esitysmateriaalit siltä osin, kun olemme saaneet siihen puhujilta luvan.

Rinnakkaissessio 1. Tietopohja ja tutkimustoiminta

Piritta Asunta, dosentti, johtava asiantuntija Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes & Kati Karinharju, lehtori, Satakunnan Ammattikorkeakoulu

FALLA-HANKE

Toimintarajoitteisen henkilöiden tiedetään liikkuvan vertaisiaan vähemmän, mutta luotettavaa ja ajantasaista tietoa tämän kohderyhmän liikkumisesta ja aktiivisuudesta on saatavana toistaiseksi vähän.

Kohderyhmänä toimintarajoitteiset henkilöt ovat laaja ja heterogeeninen joukko ja soveltavan liikunnan tutkimuksessa nämä kohderyhmään liittyvät erityispiirteet tulee huomioida luotettavan tietopohjan ja tutkimustoiminnan saavuttamiseksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun toteuttamassa Falla-hankkeessa tutkimus- ja kehittämisalueena ovat toimintarajoitteisten lasten ja nuorten fyysisen aktivisuuden mittaaminen ja liikkumisen edistäminen. Tässä puheenvuorossa käsittelemme Falla-hankkeessa esiin nousseita tutkimusalueeseen ja kohderyhmään liittyviä erityispiirteitä sekä käytännön ratkaisuja niiden huomioimiseksi.

Piritta Asunta ja Kati Karinharju esitysmateriaali

Riikka Roitto, soveltavan liikunnan asiantuntija, Liikuntatieteellinen Seura

TUTKITUN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN LIIKUNTAPALVELUIDEN SUUNNITTELUSSA

Tiedolla johtaminen ei koske vain kuntien johtoa, tärkeää olisi saada yhteinen ja kattava kokonaistilannekuva soveltavasta liikunnasta ja sen kehittämistarpeista. Työntekijät sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin paremmin henkilökohtaisten vaikutusmahdollisuuksien kautta.

Puheenvuorossa käsitellään teorian ja tutkitun tiedon kautta Liikuntatieteellisen Seuran julkaiseman Liikuttaako 2023? raportin hyödyntämistä kuntien liikuntapalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tällä hetkellä tutkimustietoa enemmän kunnissa käytetään muuta näyttöä, kuten asiakaskyselyitä ja kävijätilastointeja.

Liikuttaako 2023? -raportti koostuu kahden kyselytutkimuksen tuloksista. Kyselyt toteutettiin toista kertaa ja näissä on kerätty toimintarajoitteisilta henkilöiltä tietoa heidän liikkumisensa määristä, liikkumisen muodoista, esteistä ja toiveista. Seura- ja yhdistyskysely tarjoaa kunnille lisätietoa liikunnan kansalaistoiminnasta soveltavan liikunnan näkökulmasta.

Riikka Roitto esitysmateriaali

Tiina Savikangas, tutkijatohtori, TtM, Jyväskylän yliopisto

EXECP - TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVA, TEHOKAS JA TURVALLINEN LIIKUNTAOHJELMA

EXECP – tutkimusnäyttöön perustuva, tehokas ja turvallinen liikuntaohjelma Cp-vamma aiheuttaa liikkumisen, asennon ylläpitämisen ja toiminnan vaikeuksia. Liikkuminen ja liikuntaharjoittelu voivat siksi tuntua haasteelliselta, vaikka niillä on tärkeä merkitys toimintakyvyn ja terveyden ylläpitämisessä. EXECP-tutkimuksessa selvitetään voimaharjoittelua sisältävän liikunnallisen kuntoutuksen vaikutuksia ja mekanismeja lapsilla ja nuorilla aikuisilla, joilla on cp-vamma. Tutkimukseen osallistui 18 iältään 9–23-vuotiasta henkilöä, joilla on cp-vamma. Tutkimukseen sisältyi kolmen kuukauden kontrollijakso, kolmen kuukauden liikuntainterventio ja kolmen kuukauden seurantajakso. Harjoitusohjelmaan sisältyi 2–3 ohjattua voima-, liikkuvuus- ja kävelyharjoitusta viikossa ja päivittäistä kävelyharjoittelua mekaanisella kävelymatolla kotona. Harjoittelu oli yksilöllistettyä, kovatehoista ja nousujohteista. Tutkimuksen näyttöön perustuva harjoitusohjelma oli turvallinen ja tehokas. Se paransi osallistujien karkeamotoriikkaa, kuten kävelykykyä, sekä lihasvoimaa ja liikkuvuutta ilman haittavaikutuksia. Harjoitusohjelman päättymisen jälkeen tapahtunut palautuminen kohti alkutilannetta korostaa liikunnan jatkuvuuden tärkeyttä. Harjoitusohjelma on julkaistu hankkeen nettisivuilla vapaasti hyödynnettäväksi. Sivustolle on koottu myös paljon muuta tutkimustietoon pohjautuvaa sisältöä liikunnasta henkilöille, joilla on cp-vamma, sekä heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. www.execp.fi

Tiina Savikangas esitysmateriaali

Venla Mikkelä, Jyväskylän yliopisto

LIIKUNNANOPETTAJIEN KEINOT TUKEA OPPILAIDEN MIELENTERVEYTTÄ

Tutkielmassani lähestyin mielenterveyttä kaksiulotteisen mallin näkökulmasta. Tarkastelin siten mielenterveyden tukemista erikseen oppilaiden mielen hyvinvoinnin tukemisen ja mielenterveyden häiriöiden kanssa kamppailevien oppilaiden tukemisen näkökulmasta. Keinot tukea oppilaiden mielen hyvinvointia koostuvat didaktisista ja pedagogisista keinoista, joilla liikunnanopettajat voivat tukea kaikkien oppilaiden mielenterveyttä liikunnanopetuksessa. Keinot tukea mielenterveyden häiriöiden kanssa kamppailevia oppilaita koostuvat opetukseen ja sen ulkopuolelle liittyvistä keinoista.

Liikunnanopettajien didaktiset keinot tukea oppilaiden mielen hyvinvointia liikunnanopetuksessa liittyivät eriyttämiseen, palautteeseen ja arviointiin, ryhmittelyyn, työ- ja toimintatapoihin sekä sisältöihin. Pedagogisista keinoista liikunnanopettajat mainitsivat ilmapiirin, tuntiin keskittymisen, oppilaiden huomioimisen ja liikunnan avulla kasvattamisen.

Liikunnanopettajien keinoista tukea mielenterveyden häiriöiden kanssa kamppailevia oppilaita liikunnanopetuksessa korostuivat opetusjärjestelyt ja vuorovaikutus, joiden lisäksi liikunnanopettajat mainitsivat myös muista pedagogisista ja didaktisista tukemisen keinoista. Opetuksen ulkopuolisista keinoista tukea mielenterveyden haasteiden tai häiriöiden kanssa kamppailevia oppilaita painottuivat oppilaan tilanteen edistäminen ja muu yhteistyö. Lisäksi liikunnanopettajat kuvailivat myös muita tukemisen keinoja.

Venla Mikkelä esitysmateriaali

Rinnakkaissessio 2. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyö

Timo Ala-Vähälä, tutkija, Liikuntatieteellinen Seura

SOVELTAVA LIIKUNTA KUNNISSA JA HYVINVOINTIALUEILLA - MISSÄ MENNÄÄN?

Puheenvuorossa käydään lävitse keväällä 2024 toteutetun soveltavan liikunnan kuntakyselyn keskeiset tulokset.

Vastausten perusteella soveltavan liikunnan resurssien ja ryhmien väärä on hieman laskenut verrattuna Covid 19 -pandemiaa edeltäneeseen tasoon. Toisaalta vastaajat suhtautuivat myönteisesti pandemian jälkeiseen kehitykseen.

Yli puolella kyselyyn vastanneista kunnista on käytössä jokin soveltavan liikunnan alennuskorttien järjestelmä, niiden tuottamat etuudet ja myöntämisen käytännön vaihtelevat kunnasta toiseen.

Vastaajakunnista 13 % ilmoitti, että kunnassa tehdään säännöllisesti esteettömyyskartoituksia, lisäksi 54 % vastaajista ilmoitti, että kartoituksia tehdään epäsäännöllisesti. Kartoituksia ilmoittaneista vastaajista 60 % arvioi, että kartoitukset olivat johtaneet parannuksiin.

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan hyvinvointialueiden perustamisen vaikutusta soveltavan liikunnan palveluille. Vastausten perusteella sote-sektorin tarjoamien soveltavan liikunnan ryhmien ryhmien määrä oli vähentynyt ja yhteistyö vaikeutunut. Toisaalta osa kunnista ilmoitti, että yhteistyötä oli tehty jo aiemminkin aluella toimineen sosiaali- ja terveyssektorin kuntayhtymän kanssa, ja yhteistyön taso oli ennallaan tai parantunut.

Timo Ala-Vähälä esitysmateriaali

Saila Hänninen, ohjelmakoordinaattori, Ikäinstituutti

ALUEELLINEN VOIMAA VANHUUTEEN –OHJELMA VARSINAIS-SUOMESSA

Puolella 75+ikäisistä arvioidaan olevan liikkumiskyvyn ongelmia, mikä vähentää liikkumista, osallisuutta, vauhdittaa toimintakyvyn heikentymistä ja kansantautiriskiä. Liikuntasuositus täyttyy vanhemmissa ikäryhmissä heikoimmin. 75 vuotta täyttäneillä kestävyys- ja lihaskuntosuosituksiin yltää 31 % miehistä, 23 % naisista sekä 500 m kävelymatkan kokee erittäin vaikeaksi 22 % miehistä ja 30 % naisista. Ikääntyneiden liikkumista ja liikkumismahdollisuuksia tulee edistää, sillä se on tärkein yksittäinen keino ehkäistä kaatumisia ja murtumia sekä edellytys toimintakyvyn säilyttämiseksi.

Iäkkäiden hyvinvoinnin sekä myös liikkumisen edistäminen on kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin vastuulla. Toiminta on vaikuttavinta, kun kunnat, hyvinvointialueet sekä yksityinen ja kolmas sektori edistävät alueensa asukkaiden hyvinvointia yhdessä ja samansuuntaisesti. Ikäihmisten terveysliikunnan kehittämistyötä onkin toteutettu Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa vuodesta 2005 alkaen järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyönä.

Keväällä 2023 käynnistyi Varsinais-Suomessa kolmevuotinen alueellinen Voimaa vanhuuteen -ohjelma. Tavoitteena on kehittää yhteisiä toimintatapoja, tiivistää yhdyspintatyötä kuntien, järjestöjen sekä hyvinvointialueen kanssa sekä lisätä liikkumismahdollisuuksia ikäihmisille kuten iäkkäiden voima- ja tasapainosisältöistä ryhmäliikuntaa, liikuntaneuvontaa, ulkoilua ja vertaisohjattua toimintaa. Varsinais-Suomen alueellista Voimaa vanhuuteen -toimintamallia on rakentamassa Ikäinstituutti yhteistyössä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja sen 26 kunnan sekä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n Rajattomasti liikuntaa -kumppanuusverkoston kanssa.

Saila Hänninen esitysmateriaali

Seija Riekki, fysioterapeutti, Oulun yliopistollinen sairaala ja Juha Vuoti, erityisliikunnan koordinaattori, Kempele

SOVELTAVAN LIIKUNNAN EDISTÄMINEN KUNTIEN JA HYVINVOINTIALUEEN YHTEISTYÖSSÄ

Esityksessämme tarkastellaan soveltavan liikunnan edistämistä hyvinvointialueen ja kuntien näkökulmasta niin alueellisesti kuin paikallisesti. Esittelemme toimintatapoja sekä nostamme esiin haasteita ja mahdollisuuksia soveltavan liikunnan yhteistyössä.

Seija Riekki & Juha Vuoti esitysmateriaali

Keynote –sessio: Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset soveltavan liikunnan edistäjinä

Miia Länsitie, Hytetu -erityisasiantuntija, FT, Lapin hyvinvointialue

TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKKUMINEN JA LIIKNTA OSANA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOALAN KOULUTUSSISÄLTÖJÄ

Riittävällä fyysisellä aktiivisuudella voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa useita terveydenhuoltoa merkittävästi kuormittavia kansansairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta, lihavuutta, sydän- ja verisuonisairauksia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä masennusta. Vahvasta tutkimusnäytöstä huolimatta liikkumisen edistäminen ei ole perinteisesti kuulunut terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Valtion liikuntaneuvoston tilaamassa ja Nordic Health Care Groupin ja ODL Liikuntaklinikan toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin terveyttä edistävän liikkumisen ja liikunnan sisältymistä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksiin.

Selvityksen tulosten perusteella liikkumisen edistämisen sisällöt kuuluvat suoranaisesti vain vähän sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksiin toisella asteella, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Opetussuunnitelmat kuitenkin sisältävät osaamistavoitteita, kuten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, joihin myös liikkumisen edistäminen voi välillisesti kuulua. Liikkumisen edistämisen sisältöjen suorien mainintojen puuttuessa opetussuunnitelmista on kuitenkin vaarana, että asiaa ei huomioida opetuksessa. Selvityksessä tehdyn kyselyn ja haastattelujen perusteella sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijat, opettajat ja tutkintovastaavat kokivat, että liikkumisen edistämisen sisältöjä ei huomioida koulutuksessa riittävästi suhteessa liikunnan hyvinvointivaikutuksiin.

Liikkumisen edistämisen opetussisällöt tulisi jatkossa kirjata aiempaa selkeämmin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opetussuunnitelmiin, jotta liikkumisen edistämisen opetus toteutuu tasalaatuisesti. Liikkumisen sisältöjen opetus on välttämätöntä, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta voi liikkumisen edistämisen osalta olla näyttöön perustuvaa.

Miia Länsitie esitysmateriaali

Professori Brett Smith, University of Durham, United Kingdom

MOVING SOCIAL WORK: THE VALUE OF SOCIAL WORKERS IN ADAPTED PHYSICAL ACTIVITY

There is a growing amount of research focused on Health Professionals as valuable messengers and advocates of physical activity. There are however other professionals that could also be valuable physical activity messengers and advocates. One untapped group is Social Workers. This talk presents Moving Social Work. This is a co-produced 5-year funded project that aims to embed physical activity in social work education, policy, and practice so that these social care professionals can work with disabled people to be more physically active. In this keynote address I discuss why social workers are neglected yet important messengers and advocates of physical activity in the UK for disabled people. Next, I share insights into how the content of the training was co-produced with disabled people and social workers, what the training involves, and how it is has been implemented. Results of the training are presented. The talk also offers some brief reflections on co-production, disability, and physical activity. It closes with invitations for action that span science, policy, and practice.

Brett Smith esitysmateriaali

Rinnakkaissessio 3. Koulutus ja osaaminen

Sari Kivimäki, kehittämispäällikkö, Liikkuva aikuinen/Jyväskylän ammattikorkeakoulu

LIIKUNTANEUVONTA OSANA ELINTAPAOHJAUSTA -OPINTOKOKONAISUUS

Opintojakson tarkoituksena on tarkastella liikuntaneuvontaa terveyden edistämisen palveluna sekä ymmärtää liikuntaneuvonnan merkitys ja vaikuttavuus erilaisissa työ- ja toimintaympäristöissä. Jakson sisältönä on mm. liikuntaneuvonnan palveluketjut ja moniammatillinen työote, laadukas liikuntaneuvonnan prosessi ja arviointi, motivaatio ja käyttäytymisen muutoksen tuleminen sekä neuvonta eri toimintaympäristöissä ja eri ikä- ja kohderyhmille. Opintojakson sisällöissä huomioidaan myös erityisen tuen tarpeen liikuntaneuvonnan asiakkaat ja asiakastilanteet. Tavoitteena on tukea liikunta- sekä terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten osaamista monipuolisesti. Liikuntaneuvonnan opintojakso on osa valtakunnallisia Digivisio -opintoja ja ne käynnistyvät ensin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja sen jälkeen valtakunnallisesti.

Terhi Huovinen & Vilma Pikkupeura-Riikilä, Jyväskylän yliopisto
Yhteistyössä: Valteri, Jyväskylän AMK, Åbo Akademi, Itä-Suomen, Tampereen ja Lapin yliopistot

TUKEA LIIKUNTAAN JA TOIMINNALLISEEN OPPIMISEEN -TÄYDENNYSKOULUTUS

Jyväskylän yliostolla on pitkät perinteet opettajien täydennyskouluttajana. Soveltavan liikunnan täydennyskoulutuksia on järjestetty 2000-luvun alusta lähtien. Liikuntatieteellinen tiedekunta on saanut vuosille 2024–2025 Opetushallituksen erityisavustuksen, jolla on jo toteutettu ja tullaan toteuttamaan opetustoimen henkilöstökoulutusta. Tukea liikuntaan ja toiminnalliseen oppimiseen -hankkeen tavoitteena on parantaa opettajien ymmärrystä toiminnanohjauksen ja osallistumisen haasteista liikunnassa ja toiminnallisessa oppimisessa. Hanke auttaa tunnistamaan oppimisvaikeuksia, kuten motorisen oppimisen haasteita, ja tarjoaa valmiuksia suunnitella ja toteuttaa liikuntaa niin, että se tukee kaikkien osallisuutta. Koulutuskokonaisuus sisältää kolme moduulia: kaksi webinaaria ja yhden lähipäivän. Lähipäivät pidetään eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Vuonna 2025 syksyllä koulutus toteutetaan myös kaksikielisenä (suomi ja ruotsi). Koulutus tarjoaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajille ajankohtaista tietoa oppilaiden tuen tarpeen arvioinnista sekä liikunnan soveltamisesta ja inkluusion edistämisestä. Koulutuksessa painotetaan erilaisten toimintakykyjen tunnistamista, tukemista ja huomioimista koululiikunnassa ja toiminnallisessa opetuksessa.

Terhi Huovinen ja Vilma Pikkupeura-Riikilä esitysmateriaali

Krista Forss, erityisopettaja, KM, Jyväskylän yliopisto

LIIKUNTAA OPETTAVIEN OPETTAJIEN ERITYISPEDAGOGISET KOMPTENSSIT

Tehostetun ja erityisen tuen lasten määrä on varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa jatkuvassa nousussa. Monilla liikuntaa opettavilla opettajilla ei kuitenkaan ole taustalla erityispedagogista koulutusta ja esimerkiksi erityisopettajan resurssia liikunnanopetukseen ei yleensä saa. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielmassani lähdin selvittämään, miten liikuntaa opettavat opettajat kokevat omat valmiutensa suunnitella ja toteuttaa inklusiivista liikunnanopetusta, joka huomioi erilaiset tuen tarpeet. Puheenvuorossani esittelen tutkielmani tuloksia, eli sitä, miten liikuntaa opettavat opettajat arvioivat omat erityispedagogiset kompetenssinsa ja minkälainen vaikutus ammatilla ja sukupuolella on näihin arvioihin.

Rinnakkaissessio 4. Yhteinen kieli ja ymmärrys

Eva Rönkkö, Liikuntatieteellinen Seura, tutkija, Liikuntatieteellinen Seura

VÄHEMMISTÖKIELISENÄ LIIKUNNASSA – KIELIKÄYTÄNNÖT YHTEYKSIÄ LUOMASSA

Kielellinen monimuotoisuus on ilmiönä suomalaisessa liikuntakulttuurissa varsin näkymätöntä ja vähän tutkittua. Keskustelu kielikäytännöistä liittyy lähinnä ulkomaalaistaustaisten liikkujien kotouttamiseen. Kielellinen moninaisuus on kuitenkin kotouttamista laajempi kysymys. Yhtäältä vilkas muuttoliike ja ulkomaalaistaustaiset urheilijat sekä valmentajat ja toisaalta kotimaiset kielivähemmistöt, viittomakieliset mukaan lukien, lisäävät kielellistä moninaisuutta niin vapaa-ajan liikuntaan kuin myös urheiluun. Syy siihen, miksi kieleen liittyviin käytäntöihin ei ole kiinnitetty huomiota, on osaltaan liikunnan ja urheilun tulkitseminen universaalina, kaikille yhteisenä kielenä. Myös vallitsevalla yksikielisyyden normilla on vaikutuksensa monikielisyydestä ohikatsomiselle.

Osallisuus liikuntatoimintaan on yhteydessä kieleen ja kielikäytäntöihin, sillä yhteiskunnallisilla ilmiöillä ja prosesseilla on kielellinen luonne. Liikuntaan osallistuvien kielellinen moninaisuus luo tilanteita, jossa toisille syntyy mahdollisuuksia, mutta toisille voi kielikäytännöistä muodostua osallisuutta ja omaehtoisuutta rajoittavia tekijöitä. Pohdin esityksessäni, millaisia merkityksiä kieli liikuntatoiminnassa saa ja miten kieleen liittyvät käytännöt joko tukevat tai estävät liikuntaharrastuksessa olemista ja osallisuutta. Avaan käytännön esimerkein yhtymäpintoja, miten kielivähemmistöillä eri esteet risteävät ja miten niitä puretaan tilannekohtaisilla kielikäytännöillä. Esitykseni perustuu OKM rahoittamaan selvitykseen Kielikäytännöt ja niiden seuraukset eri liikuntaympäristöissä.

Kielikäytännöt ja niiden seuraukset eri liikuntaympäristöissä selvitys julkaistaan syksyllä 2024.

Paula Harmokivi-Saloranta, yliopettaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

SOTELI – YHTEISTÄ YMMÄRRYSTÄ RAKENTAMASSA LIIKUNNASTA JA HYVINVOINNISTA -HANKE

Liikkuminen, liikunta, liikuskelu, liike, fyysinen aktiivisuus, arkiliikunta, hyötyliikunta jne. Liikkumisen edistämistyössä käytetään useita erilaisia, rinnakkaisia käsitteitä. Benchmarkatessa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan organisaatioiden verkkosivuja huomaa selkeästi, miten eri käsitteet näkyvät verkkosivuilla ja toisaalta, miten sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden sivuilla painottuvat eri käsitteet kuin liikunta-alan organisaatioiden sivuilla.

Jokainen näistä käsitteistä voidaan varmasti määritellä tarkasti, ja löytää niiden välille erilaisia vivahteita. Käsitteiden suuri määrä ja niiden erilainen käyttäminen, voi kuitenkin haastaa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan yhteistyötä liikkumisen edistämistyössä. Ymmärtävätkö kaikki eri alan ammattilaiset käsitteet samalla tavalla ja toisaalta tarvitsemmeko asiakastyössä useita eri käsitteitä. Millaisen viestin annamme asiakkaalle?

Asiakastyössä ehkä käsitteiden määrittelyn sijaan on tärkeämpää, että eri alan ammattilaisilla, jotka edistävät liikkumista, on yhteinen ymmärrys käsitteistä ja käyttävät samoja käsitteitä asiakastyössä. Näin asiakkaan on mahdollista saada sama viesti oman palvelupolun eri vaiheissa.

SOTELI – YHTEISTÄ ymmärrystä rakentamassa liikunnasta ja hyvinvoinnista -hankkeessa kehitetään sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten sekä tulevien ammattilaisten liikuntaosaamista monialaisena yhteistyönä. Keskeisenä on yhteisen ymmärryksen rakentaminen, mitä liikkuminen tarkoittaa ja miten eri tavoin sitä voi arjessa toteuttaa.

Tässä yhteisen ymmärryksen rakentamisessa on huomioitava eri alojen toimintaympäristö ja se, millaisessa kohdassa asiakaspolkua ammattilaiset kohtaavat asiakkaan ja voivat ottaa liikkumisen puheeksi. Toisilla ammattilaisilla liikkumisen puheeksiottaminen voi olla pieni hetki muun asian ohessa, kun toisilla on aikaa pureutua aiheeseen syvemmälle asiakkaan ja ammattilaisen kohdatessa useita kertoja esim. liikuntaneuvontaprosessin aikana.

SOTELI-hankkeen tuloksena syntyy SOTELI-alan yhteinen koulutus liikkumisen edistämiseen. Hankkeen toteuttajat ovat Haaga-Helia amk, LAB amk, Suomen Urheiluopisto ja Outward Bound Finland ry.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja toteutuu ajalla 1.1.2024-31.3.2026.

Paula Harmokivi-Saloranta esitysmateriaali

Lotta Nylund, hankevastaava, Finlands Svenska Idrott

YHTEISTYÖLLÄ SOVELTAVAA LIIKUNTAA - PÅ SVENSKA

Ruotsinkielistä soveltavaa liikuntaa on edistetty hyvin niukasti edelliset 40 vuotta joka tarkoittaa sitä että ruotsinkielisellä kohderyhmällä ei ole samanlaisia mahdollisuudet liikkua kun suomenkielisellä kohderyhmällä.

Edistystä on kuitenkin tapahtunut edellisten kaksi hankekautta(2018-2014) kunnissa ja seuroissa kun koulutuksia, materiaalia ja jopa podcastia on tuotettu ruotsinkielellä.

Lotta Nylund esitysmateriaali