Soveltavan liikunnan päivät 2022

Materiaalit

Keskiviikko 24.8

Pääpuhuja: Aija Saari, tutkimuspäällikkö, Suomen Paralympiakomitea

Sosiaalisen inkluusion ja vammaisinkluusion yhtäläisyydet ja erot

Esityksessä avataan inkluusion käsitettä liikuntakulttuurin kontekstissa ja pohditaan sen ja vammaisinkluusion välistä suhdetta. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja vuoropuhelua. Esityksen loppuun on koottu käytännön ohjeita ja vinkkejä sosiaalisen inkluusion edistämiseksi sekä liikuntahallinnossa että käytännön tasolla toimintaa ohjaaville.

Aija Saari: Sosiaalisen inkluusion ja vammaisinkluusion yhtäläisyydet ja erot - esitysmateriaali

 

Teemasessio 1. Osallistumista ja onnistumisia kohti – toimintakyvyn tukeminen kouluympäristössä

Susanna Tero, Johtava asiantuntija, Malike –toiminta

Apuvälineet osallistumisen ja onnistumisen edistäjinä

Jokaisella lapsella on oikeus yhdenvertaiseen osallistumiseen. Oikeuksiensa toteutumiseen lapsi tarvitsee aikuisten tukea. Kun avun ja tuen tarve on suuri, toiminnallinen osallistuminen vaatii suunnittelua, ennakointia, yhteistyötä ja konkreettisia toimenpiteitä.

Lapsen yhdenvertainen osallistumien perustuu kansainvälisiin sopimuksiin sekä eri toimialoja ohjaaviin lakeihin ja suunnitelmiin, niiden toteutuminen edellyttää toimia meiltä kaikilta.

Kohtuullisilla mukautuksilla edistetään vammaisten lasten yhdenvertaisuutta. Mukautus voi olla esimerkiksi toimintakykyä edistävän apuvälineen hankkiminen, henkilökohtainen avustaminen, päätöksenteossa tukeminen. Yhteisölliset kokemukset ovat merkittäviä lapsen kasvulle ja oppimiselle.

Vahvasta oikeus- ja lakiperustasta huolimatta lapsilla on edelleen kokemuksia ulkopuolelle jäämisestä. Koetaanko mukautukset ylimääräisinä tai valinnaisina? -siitäkin huolimatta, että kohtuullisten mukautusten epääminen on lain mukaan syrjintää. Entäpä, jos osallistumisen edistäminen olisikin moraalisen ajattelumme kautta niin vahvaa, että siitä ei voi tinkiä?

Sessiossa vinkkejä siitä, millaiset apu- ja toimintavälineet voivat edistää kouluympäristössä oppilaiden osallistumista ja toimintakykyä sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä toimintavälineiden hankkimisesta yhteiskäyttöön.

Susanna Tero: Apuvälineet osallistumisen ja onnistumisen edistäjinä -esitysmateriaali

 

Henni Huttunen & Matti Salmela, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Oppimista ja onnistumista kohti

Miten koululiikunnasta saadaan kaikille mielekästä? Miten vertaisoppimisen keinoin lisätään osallistumisen mahdollisuuksia? Puheenvuorossa pääset kuulemaan hyväksi koettuja kokemuksia ja kokeilemaan itse käytännössä.

Henni Huttunen & Matti Salmela: Oppimista ja onnistumista kohti -esitysmateriaali
 

Leena Linjama, Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen opettaja, Hanna Pakarinen, liikunnanohajaaja ja Live Ammattiopiston opiskelijat

Liikuntatutortoiminta meillä Livessä - onnistumisia mahdollistamassa

Leena Linjama, Hanna Pakarinen & upeat liikuntatutorit esittelevät Liven liikuntatutortoimintaa ja liikuntatutorien kokemuksia ja tarinoita toiminnasta.

Leena Linjama: Liikuntatutortoiminta meillä Livessä - onnistumisia mahdollistamassa

 

Teemasessio 2. Paraurheilun malleja maailmalta ja Suomesta

Antti Latikka, paralympiaurheilija, liikunnanohjaaja (AMK), Suomen Paralympiakomitea

Tie huipulle -hankkeen selvitystyö kansainvälisistä malleista

Suomen Paralympiakomitea käynnisti keväällä 2022 Tie Huipulle -pilottihankkeen. Hankkeen tavoitteena on luoda Suomelle kansallinen rekrytointimalli ja kehittää Paralympiakomitean toimenpiteitä vammaisurheilijan polun eri portailla. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin selvitystyö, jossa tutkittiin valikoituja eri maiden käytäntöjä vammaisurheilijoiden rekrytointiin ja tukitoimiin vammaisurheilijan polulta. Selvitystyö pohjalta Suomen Paralympiakomiteassa pohditaan ratkaisuja löytää lisää vammaisurheilijoita ja tukea yksilöä vammaisurheilijan polulla.

Antti Latikka: Tie huipulle -hankkeen selvitystyö kansainvälisistä malleista -esitysmateriaali

 

Katja Saarinen, kehittämispäällikkö, Suomen Paralympiakomitea

Kohti kansallista rekrytointimallia -erillisistä ohjelmista yhtenäiseen toimintamalliin

Erilaisilla paraurheilun ja soveltavan liikunnan hankkeilla on saatu merkittäviä edistysaskeleita harrastamisen ja matalan kynnyksen toiminnan kehittämiseen. Selkeitä ratkaisuja ei ole vielä löydetty parakilpaurheilun rekrytoinnin haasteeseen. Miten rakennetaan toimintamalli, jolla varmistetaan jatkossakin menestyvät ja monilajiset joukkueet sekä kesä- että talvikisoissa?

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista sisältää nk. inkluusion kaksoisstrategian eli ajatuksen vapaudesta valita missä, mitä, milloin ja kenen kanssa liikkuu tai harrastaa. Huippu-urheilun menestysnäkökulmasta näyttäisi olevan tärkeää tarkastella näitä yhdessä ja erikseen periaatteen toimenpiteitä myös siitä näkökulmasta, että kansainvälisen vaatimustason saavuttamiseksi tarvitaan erityisesti myös erikseen parakilpaurheilun keskittyviä ohjelmia ja toimintamalleja.

Miten nykyiset ja uudet paraurheilun ohjelmat sijoittuvat urheilijanpolulle ja mikä eri ohjelmien ydintavoite on?

Katja Saarinen: Kohti kansallista rekrytointimallia -erillisistä ohjelmista yhtenäiseen toimintamalliin -esitysmateriaali
 

Kati Kauhanen, erityisasiantuntija, Suomen Paralympiakomitea

Paraluokittelu urheilijan polun eri vaiheissa

Erilaisilla paraurheilun ja soveltavan liikunnan hankkeilla on saatu merkittäviä edistysaskeleita harrastamisen ja matalan kynnyksen toiminnan kehittämiseen. Selkeitä ratkaisuja ei ole vielä löydetty parakilpaurheilun rekrytoinnin haasteeseen. Miten rakennetaan toimintamalli, jolla varmistetaan jatkossakin menestyvät ja monilajiset joukkueet sekä kesä- että talvikisoissa?

Urheilijoiden luokittelu on olennainen osa parakilpaurheilua. Luokittelun tarkoituksena on selvittää, onko urheilijalla paralympialajeihin soveltuva vamma sekä luokitella urheilijat vamman ja toimintakyvyn mukaan eri luokkiin. Tavoitteena on mahdollisimman tasapuolinen kilpailu, jossa tuloksen ratkaisee urheilijan taito ja suoritus eikä vamman vaikeusaste.

Urheilijalle ja valmentajalle luokittelun lopputulos määrittelee myös konkreettisesti tavoitteet harjoittelulle. Urheilijan luokan mukaan määräytyy, missä lajissa hän voi kilpailla, mitkä matkat tai lajit hänen luokassaan kuuluvat paralympialaisten ohjelmaan ja mikä on kansainvälinen tulostaso hänen luokassaan.

Kati Kauhanen: Paraluokittelu urheilijan polun eri vaiheissa


Keskustelutuokio: Soveltavan liikunnan terminologia

Vilja Sipilä, Liikuntatieteiden erityisasiantuntija, Liikuntatieteellinen Seura
Sirpa Suhonen, Terminologi , Sanastokeskus

Soveltavan liikunnan terminologia -esitysmateriaali

 

Torstai 25.8.

Pääpuhuja: Johtaja Anjali J. Forber-Pratt, National Institute on Disability, Independent Living and Rehabilitation Research (NIDILRR)

Physical Activity, Sport & Disability: Research & Personal Experiences

Anjali Forber-Pratt: Physical Activity, Sport & Disability: Research & Personal Experiences -esitysmateriaali

 

Pääpuhuja: Kehittämispäällikkö Sari Kivimäki Liikkuva aikuinen -ohjelma, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Soveltava liikunta uusissa soterakenteissa – miten palveluketjuja vahvistetaan?

Sari Kivimäki: Soveltava liikunta uusissa soterakenteissa – miten palveluketjuja vahvistetaan? -esitysmateriaali

 

Teemasessio 3. Liikuntapaikkojen esteettömyyden edistäminen tiedolla ja käytännöllä

Kati Karinharju, lehtori, Satakunnan Ammattikorkeakoulu

Suomen liikuntapaikkojen esteettömyys

Suomen liikuntapaikkojen esteettömyydessä on paljon parannettavaa. Suomesta puuttuu myös valtakunnallinen liikuntapaikkojen esteettömyyden tilaa luotettavasti kuvaava ja ylläpitävä tietopohja.

Vuosien 2013–2021 aikana SAMK on toteuttanut yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja aluehallintoviraston (AVI) kanssa, viisi liikuntapaikkojen esteettömyyden edistämiseen tähdännyttä hanketta. Liikuntapaikkojen esteettömyyden kehittäminen on edellyttänyt uusia innovaatioita esteettömyyden arvioinnin ja raportoinnin sekä liikuntapaikkarakentamisen tueksi.

Yksi merkittävä askel kohti esteettömiä liikuntapaikkoja otettiin vuonna 2015, josta lähtien ministeriö on edellyttänyt esteettömyyselvityslomakkeen sisällyttämistä osaksi liikuntapaikkarankentamista koskevien valtionavustusten hakuvaihetta. Tällä varmistetaan laaja-alaisen esteettömyyden toteutuminen tulevaisuudessa uusien rakennettavien liikuntapaikkojen osalta.

Olemassa olevien liikuntapaikkojen esteettömyyden edistämiseksi, olemme vuodesta 2019 keskittyneet valtakunnallisen esteettömyyssovelluksen ja yhteismitallisen esteettömyystiedon rekisterin kehittämiseen yhdessä OKM:n, AVI:n, ympäristöministeriön, Helsingin kaupungin, Digi- ja väestötietoviraston ja Suomen Paralympiakomitean kanssa.

Esityksen aikana esittelen kehittämistyömme tuloksia, viimeisimmät käänteet sekä haastan käytännön esimerkein Suomen kunnat ja kaupungit liikuntapaikkojen esteettömyystietojen keräämiseen.

Kati Karinharju: Suomen liikuntapaikkojen esteettömyys

 

Laura Lehtonen, erityissuunnittelija, Metsähallitus

Esteettömyys luontokohteilla

Metsähallitus, luontopalvelut hallinnoi tällä hetkellä kymmeniä esteettömiä kohteita Suomen luonnossa. Tulevaisuudessa kohteita tulee olemaan vielä enemmän. Työtä tehdään esteettömyyden edistämiseksi niin maastossa kuin ennakkotietoa tarjoavissa kanavissa: luontoon.fi ja retkikartta.fi. Työtä tehdään yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden ja muiden asiantuntijatahojen kanssa."

Laura Lehtonen: Esteettömyys luontokohteilla

 

Erja Rappe, vanhempi tutkija, Ikäinstituutti

Ikäystävällinen ympäristö - yhdenvertaisuutta kaikille!

Ikäystävällinen ympäristö on saavutettava, vaivattomasti hahmotettava ja sujuvasti käytettävä kaikenikäisille. Esteettömyys, yhteisöllisyys ja viihtyisyys ovat keskeisiä ikäyställisen ympäristön ominaisuuksia. Ikäystävällisyydessä huomioidaan fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen esteettömyys, jotta liikkuminen sekä toiminta onnistuvat vaikka toimintakyvyssä olisi rajoitteita.

Tilat kohtaamiseen ja yhdessä tekemisen mahdollisuudet tukevat yhteisöllisyyden muodostumista. Viihtyisyyttä luovat koettu turvallisuus ja luonnonläheisyys. Luonto innostaa liikkumaan ja tehostaa liikunnasta saatavia terveyshyötyjä. Ikäystävällisessä asuinympäristössä lähellä olevien liikuntapaikkojen merkitys korostuu.

Fyysisen aktiivisuuden edistämisen lisäksi ne voivat vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luontosuhdetta. Ikäystävälliset ympäristöt suunnitellaan yhdessä käyttäjien kanssa paikallisia tarpeita vastaaviksi. Käyttäjien arviointien ja palautteen perusteella saadaan tietoa toteutusten onnistumisesta. Ympäristön ikäystävällisyys on dynaamista – sitä tulee ylläpitää ja kehittää, jotta se säilyy.

Erja Rappe: Ikäystävällinen ympäristö - yhdenvertaisuutta kaikille!
 

Teemasessio 5. Mielenterveyden tukeminen liikunnassa ja liikunnalla

Anu Kangasniemi, Johtava asiantuntija (liikuntapsykologia)/PsT

Mielen hyvinvointia liikunnasta

Liikunta on mielenterveystyössä yhä käyttämätön potentiaali, jota tulisi hyödyntää entistä paremmin tulevaisuudessa osana kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä sekä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitoa.

Liikkuminen on yhteydessä muun muassa onnellisuuteen ja elämää kohtaan koettuun tyytyväisyyteen, itsearvostukseen ja fyysiseen minäkäsitykseen sekä vähäisempään masennusoireiluun. Fyysistä aktiivisuutta lisäävät interventiot näyttäisivät vähentävän masennusta ja mielialaoireita, erityisesti jo kliinisesti masentuneilla henkilöillä. Liikkumisen on havaittu olevan yhteydessä myös vähäisempään stressiin ja opiskelu-uupumukseen opiskelijoilla.

Huomion kiinnittäminen liikkumiseen voi olla mielenterveyden hoidon näkökulmasta vähemmän stigmatisoivaa ja kynnys oman itsen kokonaisvaltaiseen hoitamiseen saattaa madaltua. Tarve uusille hoitaville keinoille ja interventioille on suuri, sillä yhä useampi kokee psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta. Kaikki eivät saa tai edes hakeudu perinteiselle vastaanotolle hoitoon kohdatessaan mielenterveydessään ongelmia.

Puheenvuorossa kuvataan liikunnan ja mielen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä sekä esitellään konkreettisia harjoituksia, jotka tukevat hyvinvointia ja aktiivisemman elämäntavan omaksumista.

Anu Kangasniemi: Mielen hyvinvointia liikunnasta
 

Heli Sohkanen, Soveltavan liikunnan vastaava liikunnan ohjaaja, Jyväskylän kaupunki

Mieli virkeäksi, mielenterveyskuntoutujien liikunta

Jyväskylän liikuntapalvelut on järjestänyt Mieli Virkeäksi liikuntaryhmiä vuodesta 2007 lähtien. Ryhmät on tarkoitettu kaikenikäisille mielenterveyskuntoutujille. Ryhmien tavoitteena on tarjota terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa sekä saada oman terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia kuntalaisia mukaan liikuntaryhmiin. Liikuntaryhmät tarjoavat iloa ja virkistystä sosiaalisen vertaistukiryhmän avulla.

Mieli virkeäksi toiminta toteutetaan yhdistysten kanssa yhteistyössä. Liikuntapalvelut järjestää Mieli Virkeäksi ryhmät yhteistyössä Kello Ry:n vertaisohjaajien kanssa. Vertaisohjaajat ohjaavat sählyä, sulkapalloa, tanssia, lentopalloa. Liikuntapalveluiden liikunnanohjaajat ohjaavat venyttelyä ja vesijumppaa. Näiden ryhmien lisäksi tarjolla on omatoiminen kuntosalivuoro, jossa liikuntapalveluiden liikunnanohjaaja käy opastamassa ja neuvomassa kerran kuussa.

Ryhmiä markkinoidaan Suvimäen klubitalo ja Mielenterveysyhdistys Kellon kautta. Mieli virkeäksi ryhmät ovat osa Kello ry:n viikoittaista toimintaa. Ryhmät ovat lähteneet syntymään mielenterveyskuntoutujien tarpeesta. Liikunnan on todettu vaikuttavan positiivisesti mielenterveyteen. Liikunta voi auttaa välittömästi stressin ja ahdistuneisuuden lievittämiseen ja toisaalta sillä voi olla säännöllisesti harrastettuna myös näitä ennaltaehkäiseviä vaikutuksia. Tutkimuksissa on osoitettu, että psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät tulokset ovat sitä myönteisempiä, mitä pidempään liikuntaa jatketaan.

Heli Sohkanen: Mieli virkeäksi, mielenterveyskuntoutujien liikunta -esitysmateriaali
 

Tuija Markoff, mielenterveyshoitaja, Valkeakosken Mielenterveyskeskuksen Päivätoiminta- keskus Kipinä

Auttava liike – mielenterveyden tukeminen liikunnassa ja liikunnalla

Liikunta sanana:

Miten ihmeessä liikunnan vihaajista tuli liikunnasta nautiskelijoita?

Minkälainen liikunta on auttavaa mielenterveyden tukemisessa eri tilanteissa? (Ja pohdintaa miksi ja missä tilanteessa liikunta voi muuttua kuormittavaksi, voimia vieväksi)

Tuija Markoff: Auttava liike -mielenterveyden tukeminen liikunnassa ja liikunnalla -esitysmateriaali
 

Verkkoluennot

Verkkoluento 1. Saavutettava liikuntatoiminta – esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä

Kaisa Kiri, Lasten ja nuorten liikunnan suunnittelija, Suomen Paralympiakomitea

Valtin kanssa liikkujaksi

Tukea tarvitsevien lasten liikunnassa ratkotaan kysynnän ja tarjonnan ongelmaa. Suomen Paralympiakomitean koordinoimassa Valtti-ohjelmassa pyritään löytämään liikuntaharrastus vammaisille ja erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Ohjelmassa lapsi saa oman henkilökohtaisen Valtin, joka laatii kokeilusuunnitelman ja toimii ohjattavansa liikuntakaverina ja liikunnan pariin opastajana.

Kaisa Kiri: Valtin kanssa liikkujaksi -esitysmateriaali

 

Katariina Jauhiainen, hankekoordinaattori, Suomen Paralympiakomitea

Palvelumuotoilu soveltavan liikunnan edistämisessä arjen tuen palveluissa

Hyvät muuvit -hankkeessa (2019–2022) on edistetty palveluasumisen ja tukitoiminnan piirissä olevien mielenterveyskuntoutujien ja vaikeavammaisten aikuisten aktiivisuutta ja liikkumista. Hankkeen toimintamallina on ollut kohderyhmälähtöinen palvelumuotoilumenetelmä. Yhdessä kohderyhmän kanssa tehtävä työ on ollut erittäin tuloksellista, ja aktiivisuuden ja liikkumisen edistämisen ydinasioiksi on muodostunut ymmärrys, yhteistoimijuus, motivaatio ja inkluusio.

Hankkeen tulosten pohjalta on luotu HELMI-malli vähän liikkuvien ja tukea tarvitsevien henkilöiden tarpeesta ja yhdessä heidän kanssaan tukea antavien ammattilaisten käyttöön. Mallia tullaan hyödyntämään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnattavan koulutuksen kehittämisessä vuorovaikutuksen, osallisuuden ja soveltavan liikunnan edistämiseksi arjen tuen palveluissa.

Katariina Jauhiainen: Palvelumuotoilu soveltavan liikunnan edistämisessä arjen tuen palveluissa

 

Jukka Murto, koordinaattori, Ikäinstituutti

Kotikulmilla-toiminta

Yhdessä kotikulmilla-toiminta tuo yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä taloyhtiöihin.

Jukka Murto: Kotikulmilla -toiminta -esitysmateriaalit

 

Verkkoluento 2. Kielellinen yhdenvertaisuus soveltavassa liikunnassa

Lotta Nylund, projektikoordinaattori, Finlands Svenska Idrott

Soveltavaa liikuntaa - på svenska i Finland

Ruotsinkielisten soveltavaa liikuntaa ei ole kehitetty vuosien aikana samaan tahtiin kuin suomenkielistä ja se näkyy esim. ruotsinkielisten seurojen palvelun tarjonnassa ja osaamisessa mutta myös ruotsinkielisten paraurheilijoiden puutteesta.

Ruotsinkielisten soveltavaa liikuntaa lähdettiin kehittämään 1980-luvulla ja viimeiset vuodet sitä on kehitetty hankkeiden avulla. Tulevaisuudessa kehitys tulisi tapahtua ruotsinkielisessä koulutuksessa, jotta alalle saataisiin kaksikielistä osaamista mutta myös soveltavan liikunnan näkyvyyteen, jotta kiinnostus ja tieto lisääntyisi, niin että myös yhdenvertaiset liikuntamahdollisuudet olisivat saavutettavissa ruotsinkielisille liikkujille.

Lotta Nylund: Soveltavaa liikuntaa - på svenska i Finland -esitysmateriaali

 
Eva Rönkkö, Liikunnan ja moninaisuustyön suunnittelija, väitöskirjatutkija, Eläkeläiset ry, Jyväskylän yliopisto

Miten kieli luo tai purkaa eriarvoisuutta?

Liikunta ja urheilu mielletään usein universaaleiksi. Liikunta näyttäytyy julkisuuskuvassa myönteisenä, tasa-arvoisena ja kansalaisille yhtäläisiä mahdollisuuksia tarjoavana toiminta-areenana. 1990-luvun lopulla käyttöön tuli ilmaisu ”Liikunta on yhteinen kieli”. Ilmaisulla haluttiin korostaa liikunnan ihmisiä yhdistävää voimaa. Kuitenkin sosiaalinen eriarvoisuus ja kulttuurinen normatiivisuus ovat liikuntakentillä monella tavalla läsnä.

Puheenvuoroni avaa, miten kieli laajasti ymmärrettynä liittyy yhtäältä yhteenkuuluvuuden tai toisaalta eriarvoisuuden syntymiseen ja kokemiseen. Ymmärrämme kielen tavanomaisesti kommunikaation välineenä ja tiedon välittäjänä. Kieli on kuitenkin myös identifikaation väline, jolla määritellään sosiaalista kuulumista, tunnistetaan sosiaalisia persoonia sekä piirretään rajoja ryhmien välillä.

Kielen avulla voimme rakentaa valtasuhteita, mutta myös purkaa niitä. Riippuen siitä, millaiseksi kielen rooli liikuntatoiminnassa ymmärretään, voi monikielisyys olla voimavara, joka houkuttaa uusia liikkujia ohjattuun toimintaan tai olla este osallistumiselle. Nationalisena projektina kieli voi toimia ulossulkevasti hierarkioiden rakentajana. Tällöin liikuntaan liittyviä valintoja ohjaa se, millaiseksi sosiaaliseksi persoonaksi liikkuja itsensä tuntee, ja millaisen kokemuksen kieliympäristö hänelle tarjoaa.

Eva Rönkkö: Miten kieli luo tai purkaa eriarvoisuutta? -esitysmateriaali

 

Juhana Salonen, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto

Juhana Salonen: Kielellinen yhdenvertaisuus soveltavassa liikunnassa – omasta kokemuksestani -esitysmateriaali


Esteettömän tilan suunnittelu -työpaja

Esteettömän tilan suunnittelu Deaf Space -käsitteestä tarkasteltuna. Esittelen Deaf Space -ilmiön viittomakielisessä yhteisössä, jonka ajattelutapaa voidaan soveltaa laajemminkin valtaväestön keskuuteen. Tiedossa on jännittävä työpaja, joka tulee avartamaan maailmankuvaasi. I am ready, are you?
 

Juhana Salonen: Deaf Space liikunnassa? -esitysmateriaali