Liikuntatieteen päivät 2023

Puhujat

Pääpuhujat

Frank Martela

Frank Martela, FT, VTT, on hyvinvoinnin psykologian dosentti ja toimii yliopistonlehtorina Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella. Hänen poikkitieteelliset tutkimuskohteensa keskittyvät hyvinvoinnin, sisäisen motivaation ja merkityksellisyyden psykologiaan ja filosofiaan sekä niiden edistämiseen yhteiskunta- ja organisaatiotasolla. Tieteellisen tutkimuksen lisäksi Frank on kirjoittanut laajalle yleisölle useita tietokirjoja, joista tuorein "Elämän tarkoitus - Suuntana merkityksellinen elämä" julkaistiin alunperin Yhdysvalloissa HarperCollinsin kustantamana ja on käännetty 29:lle eri kielelle. Frank on antanut haastatteluja medioihin New York Timesista Le Mondeen ja kirjoittanut esimerkiksi Harvard Business Reviewiin ja Scientific American Mindiin.

Hyvinvoinnin teoriasta mittaamiseen – kiinnekohtia liikuntatieteilijöille

Liikunta edistää hyvinvointia – mutta mitä on hyvinvointi? Jos haluamme selvittää liikunnan vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin tai edistää kansalaisten hyvinvointia, tulee meillä olla selkeä näkemys siitä mitä hyvinvointi on. Valitettavasti psykologinen tutkimus tarjoaa monia hyvinvoinnin mittareita mutta harvoin kunnollista teoriaa hyvinvoinnin perimmäisestä luonteesta.

Tässä puheenvuorossa pyrin esittelemään teorian hyvinvoinnista, joka rakentuu Erik Allardtin klassisten hyvinvoinnin ulottuvuuksien varaan. Taustalla on näkemys siitä, että hyvinvoinnin teorian on rakennuttava selkeälle näkemykselle ihmisen perustavasta luonteesta. Tältä pohjalta esitän että inhimillinen hyvinvointi koostuu neljästä ulottuvuudesta: Being viittaa ihmiseen kokevana olentona sisältäen positiiviset ja negatiiviset tunteet sekä yleiset arviot elämän hyvyydestä. Having viittaa ihmiseen materiaalisena olentona, joka tarvitsee tiettyjä perusresursseja kuten ruokaa ja juomaa selviytyäkseen. Loving viittaa ihmiseen sosiaalisena olentona, jolla on tiettyjä yhteenkuuluvuuteen liittyviä tarpeita, joiden täyttyminen tuottaa meille hyvinvointia ja syvää merkityksellisyyttä. Doing viittaa ihmiseen toiminnallisena ja aktiivisena olentona, joka haluaa toteuttaa omia kiinnostuksiaan ja arvojaan sekä saada asioita aikaan ja olla taitava siinä mitä hän tekee.

Esittelen mitä subjektiivisia ja objektiivisia mittareita on tarjolla näiden neljän ulottuvuuden mittaamiseen ja pohdin mitä näistä ulottuvuuksista liikunta voi parhaiten tukea. Lopulta esitän, että jos haluamme ymmärtää ihmisen hyvinvointia syvällisellä tavalla, tarvitsemme riittävän laajan kirjon mittareita, koska sama ihminen voi voida hyvin joillakin mittareilla mutta huonosti toisilla. Laajempi hyvinvoinnin mittaaminen mahdollistaa ihmisen kokonaisvaltaisemman ymmärtämisen ja auttaa myös tunnistamaan miten eri hyvinvoinnin muotoja voidaan parhaiten edistää.

Martela luennoi keskiviikkona 6.9. klo 10.00 otsikolla "Hyvinvoinnin teoriasta mittaamiseen – kiinnekohtia liikuntatieteilijöille".

Liisa Pietola ja Elina Drakvik

Liisa Pietola (kuvassa oikealla) on Sitran kestävyysratkaisujen johtava asiantuntija, joka edistää maa- ja metsätalouden kestävyyssiirtymää. Fokuksessa on yhteisen ymmärryksen rakentaminen, jossa yhdistyvät tiede ja käytännön realismi – Suomen luonnonolojen ja kokonaiskestävyyden lähtökohdista. Liisa on koulutukseltaan maa- ja metsätaloustieteiden tohtori ja akateemiselta arvoltaan Helsingin yliopiston maanviljelyskemian ja -fysiikan dosentti.

Elina Drakvik (kuvassa vasemmalla) toimii asiantuntijana Terveysdata 2030 -projektissa, tehtävänään edistää terveysdatan hyötykäyttöä. Elinalla on yli 10 vuoden kokemus yhteistyöstä terveyden tutkimuksen alalla ja EU-tutkimushankkeista niin Suomessa kuin Ruotsissa. Kokemusta on kertynyt myös tutkimusrahoituksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Elinaa kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja systeeminen muutos kohti kestävää kehitystä, jossa terveys ja hyvinvointi ymmärretään laajasti.

Planetaarinen terveys osaksi jokaisen hyvinvointia
Ekologinen kestävyys ja luontoyhteyden merkitys, Liisa Pietola
Luonnon ja ympäristön vaikutukset ihmisen terveyteen, Elina Drakvik

Ihmisen hyvinvointi ja muun luonnon tila ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Planetaarinen terveys kattaa ihmisten terveyden ja maapallon luonnonjärjestelmien toimivuuden keskinäisriippuvuudet. Maapallon luonnonjärjestelmien toimivuus on ekologista kestävyyttä, jossa maaperä ja vesistöt sekä kasvit ja eläinkunta voivat hyvin. Biosfäärin hyvinvointi luo mahdollisuudet kestävyyden muille ulottuvuuksille eli sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Kokemukset ja nykytutkimus ovat avanneet luonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille tavoilla, joita emme ennen ymmärtäneet. On positiivista huomata, että terveys nähdään entistä enemmän kokonaisvaltaisesti ja ymmärrys ympäristön merkityksestä terveydelle lisääntyy.

Ekologinen kestävyys ja terveys on kuitenkin vaarantunut ihmistoiminnan myötä. Vaikutukset ovat todettavissa ilmaston kuumenemisena, luontokatona sekä merten, maaperän ja ilman saastumisena. Nopeasti lisääntynyt kaupungistuminen ja luontokato on köyhdyttänyt myös omaa mikrobistoamme. Immuunivälitteisille sairauksille ominaista on immuunijärjestelmän epätasapaino, joka vaikuttaa kytkeytyvän ihmisen oman mikrobiston muutoksiin.

Luonnon positiiviset vaikutukset ovat merkittäviä. Luonnon monimuotoisuus ja luontokosketus lisää mikrobialtistusta ja harjoittaa immuunijärjestelmämme toimintaa, mikä voi suojata meitä uusien tartuntatautien kehittymiseltä. Lisäksi monimuotoisen ympäristön mikrobisto voi suojata meitä immuunivälitteisiltä sairauksilta, kuten allergioilta ja astmalta. Luonto vaikuttaa myönteisesti myös mielenterveyteen, ja viherympäristökäynneistä on todettu olevan apua masennuksen hoidossa. Lisäksi lähiluonto voi vaimentaa melua, vähentää pienhiukkasten määrää ympäristössä sekä torjuu kesäisin kuumuutta.

Kansantauteja voidaankin osittain ehkäistä samoilla keinoilla kuin ilmastokriisiä ja luontokatoa, ja ennaltaehkäisyn kautta syntyy samalla merkittävää säästöä terveysmenoihin. Luontosuhteen vaalimisella ja ekologisella jälleenrakentamisella on suuri merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Planetaarinen terveys tarjoaa merkittävän mahdollisuuden ennaltaehkäistä kansansairauksia sekä toimia samalla paremman elinympäristön puolesta.

Pietolan ja Drakvikin puhuvat otsikolla "Planetaarinen terveys osaksi jokaisen hyvinvointia" keskiviikkona 6.9. klo 11.00.

Fransisco Ortega

Francisco B. Ortega graduated from the Faculty of Sport Sciences at the Univ. Granada, Spain. He did 2 separate Theses at the Univ.Granada and at the Karolinska Institutet and 4 years as a postdoc researcher in Sweden and US. He is currently a Professor at the Univ. Granada and Visiting Prof. at the Jyväskylä Univ. Research topics: exercise, physical activity, fitness, obesity, health, brain.

Effects of exercise on physical and mental/brain health in humans

More and more evidence supports the notion “Exercise is Medicine”, yet much research is still needed to understand what type and dose of exercise is more effective in improving health outcomes. During my talk, I will summarize the state of the art on this topic and cover a broad concept of health, including no only physical but also mental, cognitive and brain health outcomes.

Ortega's key note speech "Effects of exercise on physical and mental/brain health in humans?" on Thursday 7th at 12:30 p.m.

Teemasessioiden puhujat

Hyvinvoinnin mittaaminen ja edistäminen 1

Katja Kokko, Jyväskylän yliopisto
Elina Sillanpää, Jyväskylän yliopisto
Kirsi Pyhältö, Helsingin yliopisto

Tutustu teemasessioon

Lasten ja nuorten liikkuminen ja opetus 1

Jukka Lahti, Turun yliopisto
Kasper Salin, Jyväskylän yliopisto
Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Tutustu teemasessioon

Sosiaalinen vastuullisuus urheilussa

Hanna Vehmas, Jyväskylän yliopisto
Jarmo Mäkinen, Huippu-urheiluinstituutti KIHU
Panelistit:
- Markku Jokisipilä, Turun yliopisto
- Tommy Lindgren, Ihmisoikeusliitto
- Sini Lällä, korkeushyppääjä

Tutustu teemasessioon