Lasten ja nuorten liikkuminen ja opetus

Torstaina 7.9. klo 14.00–15.30 Ag Alfa

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtyjen kolmen eri pitkittäistutkimuksen kautta päästään seuraamaan ainutlaatuisia tutkimusaineistoja varhaislapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuuteen saakka. Tutkimuksissa on seurattu muun muassa motorisia taitoja, koettua pätevyyttä, vanhemman liikunnallista tukea, fyysistä aktiivisuutta ja toimintakykyä. Tule kuulemaan pitkittäistutkimuksien avulla saatuja tuloksia varhaisempien vuosien liikunta-, terveys- ja hyvinvointitottumuksien vaikutuksista myöhäisempään elämään. Mitä pitkittäistutkimukset kertovat lasten ja nuorten motorisista taidoista, pätevyyden kokemuksista, aktiivisuudesta ja toimintakyvystä?

Teemasessiossa paneudutaan pitkittäistutkimuksien kautta kehitykseen varhaislapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuuteen.  Session puheenjohtajana toimii Mikko Huhtiniemi, Kehittämispäällikkö, Jyväskylän yliopisto.

Puheenvuorot

Varhaislapsuuden taitavista tenavista alakoulun taitureiksi
3– 13-vuotiaat, tutkimusryhmä: Donna Niemistö, Arto Laukkanen, Arja Sääkslahti

Lasten ja nuorten liikkuminen, motoriset taidot, fyysinen kunto ja liikkumismotivaatio – 5-vuotinen pitkittäistutkimus
11–17-vuotiaat, tutkimusryhmä: Timo Jaakkola, Iiris Kolunsarka, Mikko Huhtiniemi

LISE 45 vuotta – Pitkittäistutkimus nuoruudesta myöhäiskeski-ikään
Lapsuudesta aikuisuuteen: Pertti Huotari ja Perttu Laakso

Puhujaesittelyt

Donna Niemistö, LitT, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Donna Niemistö: Työskentelen tutkijatohtorina liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Jyväskylän yliopistossa tutkimushankkeissa, jotka keskittyvät varhaislapsuuden ja alakouluiän motorisiin taitoihin, fyysiseen aktiivisuuteen, toimintakykyyn ja koettuun motoriseen pätevyyteen. Näiden muuttujien kehittymistä seurataan samoilla lapsilla eri ikävaiheissa ennen yläkouluikää.

Varhaislapsuuden taitavista tenavista alakoulun taitureiksi
Donna Niemistö, Arto Laukkanen ja Arja Sääkslahti Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Tämä maantieteellisesti kattava ja satunnaistetulla otoksella kerätty pitkittäistutkimus seurasi kolmessa eri mittauspisteessä varhaislapsuudesta alakouluun lasten motorisia taitoja, koettua motorista pätevyyttä ja fyysistä aktiivisuutta. Ensimmäinen (Taitavat Tenavat) koostui seurantatutkimuksen alkumittauksista, jotka toteutettiin vuosina 2015–2016 ja siihen osallistui noin 1200 lapsiperhettä. Samat lapset osallistuivat kolme vuotta myöhemmin alakoululaisina (6–11-vuotiaina) Liikkuva perhe -tutkimukseen. Siinä keskityttiin tutkimaan varhaisvuosien vanhemman liikunnallisen tuen yhteyksiä lapsen fyysiseen aktiivisuuteen, koettuun motoriseen pätevyyteen ja muihin kehitykseen liittyviin muuttujiin. Liikkuva perhe -mittaukset toteutettiin vuosina 2018–2020 ja osallistujia oli 675. Taiturit -tutkimus muodostaa pitkittäistutkimuksen kolmannen mittauspisteen keskittyen lasten liikuntataitoihin, fyysiseen toimintakykyyn ja -aktiivisuuteen, sosiaaliseen tukeen ja liikunnan lukutaitoon 11–13-vuotiaina. Aineistoista on julkaistu 13 tutkimusartikkelia, joista 10 on kansainvälistä ja 3 kansallista tutkimusartikkelia. Lisäksi aineistosta on tehty yhteensä 19 opinnäytetyötä ja yksi väitöskirja. Aineistosta on tekeillä kolme väitöskirjaa. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen eri mittauspisteistä on saatavilla tutkimushankkeiden nettisivuilla: Taitavat tenavat, Liikkuva perhe, Taiturit.

Tulokset osoittivat, että lasten motoriset taidot kehittyvät iän myötä ja niiden kehittyminen hyötyy ulkona liikkumisesta, liikunnan harrastamisesta ja tietyistä temperamenttipiirteistä. Kuitenkin varhaislapsuudessa lasten taitojen kehitys hyötyy eniten ulkona leikkimisestä. Liikunnan harrastamisen merkitys korostuu vasta myöhemmin alakouluiässä. Myös asuinpaikalla on väliä; maaseudun lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot varhaiskasvatusiässä, mutta alakouluiässä ne olivat heikoimmat ja kehittyivät vähiten. Lisäksi liikunnan harrastamisen määrässä nähtiin eroja asuinpaikan perusteella.

Tulokset osoittivat myös, että varhaiskasvatusikäisten lasten koettu motorinen pätevyys ja motoristen taitojen urautuminen oli nähtävissä jo 5–6-vuotiaina. Etenkin matala koettu motorinen pätevyys urautui 92 prosentin todennäköisyydellä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos lapsi arvioi omat taitonsa matalaksi varhaislapsuudessa, oli hyvin todennäköistä, että hän arvioi samat taidot matalaksi myös alakoululaisena. Matalaan profiiliin kuuluminen yleistyi sekä tytöillä että pojilla iän myötä.

Tutkimushankkeista on valmistumassa kolme väitöskirjaa, jotka tutkivat 1) varhaislapsuuden liikunnan harrastamisen ja ulkona liikunnan yhteyttä myöhempään liikunta-aktiivisuuden ja motoriikan kehitykseen. Tutkimuskysymysten taustalla on tunnistaa liikkujan- / urheilijapolun varhaisia askeleita. 2) liikunnallisen tuen ja liikunnan harrastamisen yhteyttä motoriseen luovuuteen sekä koetun pätevyyden kehittymiseen, ja 3) lasten painoindeksin pitkittäisyhteyttä motorisiin taitoihin ja fyysiseen aktiivisuuteen varhaislapsuudesta alkaen.

Pitkittäistutkimuksemme vahvuus on, että seuranta on aloitettu varhaiskasvatusiässä. Useat terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tottumukset näyttävät muotoutuvan jo varhain ja urautuvan varhaislapsuudesta alkaen.

 

Timo Jaakkola, liikuntapedagogiikan apulaisprofessori, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Timo Jaakkola: Toimin liikuntapedagogiikan apulaisprofessorina liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Jyväskylän yliopistossa. Tutkin lasten ja nuorten liikkumista ja sen taustalla olevia fyysisiiä, psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Tutkimusalueitani ovat myös lasten motorinen kehitys ja oppiminen, koululaisten liikkumismotivaatio ja hyvinvointi sekä koululiikunta.

Lasten ja nuorten liikkuminen, motoriset taidot, fyysinen kunto ja liikkumismotivaatio – 5-vuotinen pitkittäistutkimus
Timo Jaakkola, Mikko Huhtiniemi ja Iiris Kolunsarka, Jyväskylän yliopisto

Tämä 5-vuotinen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama pitkittäistutkimus tarkastelee lasten ja nuorten liikkumisen, motoristen taitojen, liikkumismotivaation, liikuntaharrastuneisuuden ja fyysisen kunnon kehittymistä, sekä kyseisten muuttujien välisiä yhteyksiä. Aloitimme aineistonkeruun vuonna 2017, jolloin tutkimuksen osallistujat olivat perusopetuksen viidennellä vuosiluokalla. Tämän jälkeen olemme mitanneet heidät vuosittain aina vuoteen 2021 asti.

Aineisto sisältää noin 1150 oppilasta. Motoristen taitojen ja fyysisen kunnon mittareina olemme käyttäneet Move! -mittausosioita sekä liikkumistaitoja mittaavaa KTK-testiä. Fyysistä aktiivisuutta mittasimme seitsemän päivän ajan kiihtyvyysmittareilla sekä fyysisen aktiivisuuden itsearviointilomakkeella. Oppilaiden liikkumismotivaation mittaamisessa hyödynsimme Suomen kielelle käännettyjä kansainvälisissä tutkimuksissa paljon käytettyjä mittareita eri motivaatioviitekehyksistä. Koulutettu tutkijaryhmä suoritti kaikki mittaukset viiden vuoden ajan tutkimuskouluilla Suomessa. Aineistosta on jo julkaistu useita kansainvälisiä tutkimusartikkeleita ja ensimmäinen siitä kirjoitettava väitöskirja on valmistumassa. Olemme hyödyntäneet aineiston analysoinnissa nykyaikaisia ”yksilösuuntautuneita” tilastollisia analysointimenetelmiä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden määrässä sekä motoristen taitojen ja fyysisen kunnon tasoissa on paljon yksilöllistä vaihtelua. Toisilla lapsilla kunto ja taidot ovat erinomaisella tasolla, mutta lapsissa ja nuorissa on myös suuri ryhmä huonon toimintakyvyn omaavia. Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että lapset, joilla on heikot motoriset taidot, ovat myös heikommassa fyysisessä kunnossa sekä ovat vähemmän fyysisesti aktiivisia. Lisäksi huomionarvoista on se, että lapsien ja nuorien motoristen taitojen ja fyysisen kunnon tasot ovat melko pysyviä ajassa.

Lapset, joilla toimintakyky on heikolla tasolla 5. luokalla, ovat samassa ryhmässä todennäköisesti myös yläkoulun päättyessä. Heikko fyysinen toimintakyky ja vähäinen liikkuminen olivat myös yhteyksissä nuorten ylipainokehitykseen viiden vuoden aikana. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että noin 40 % suomalaisista 5. -luokkaisista oppilaista omaavat heikon fyysisen toimintakyvyn. Tutkimusprojektin tulokset tukevat Professori David Stoddenin ja kollegoiden kehityksellistä mallia lasten motoristen taitojen ja fyysisen aktiivisuuden välisestä suhteesta.

 

Perttu Laakso, LitM, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Perttu Laakso on liikuntapedagogiikan väitöskirjatutkija ja opettaja (LitM), jolla on pitkä kokemus lasten ja nuorten liikunnanedistämistyöstä liikunnan- ja terveystiedon opettajan työn kautta. Tutkimusmaailma imaisi Pertun mukaansa vuonna 2019 kun hän liittyi mukaan LISE-pitkittäistutkimusprojektiin väitöskirjatutkijana. Koululaisten fyysisen kunnon ja aktiivisuuden yhteyksiä aikuisiän aktiivisuuteen, terveyteen ja työkykyyn selvittävä tutkimusaihe yhdistää luontevasti Pertun koulutuksen, osaamisen ja työkokemuksen.

LISE 45 vuotta – Pitkittäistutkimus nuoruudesta myöhäiskeski-ikään
Perttu Laakso Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta, Liikunnan käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteiden tohtoriohjelma

LISE-tutkimusprojektin tarkoituksena on tutkia nuoruusiän fyysisen kunnon ja vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden yhteyttä aikuisiän kuntoon ja aktiivisuuteen, terveyteen ja työkykyyn. Tutkimusprojekti käynnistettiin vuonna 1976 emeritusprofessori Heimo Nupposen ja kollegoiden toimesta ja se jatkuu edelleen, ollen 45 vuoden seurantansa ansiosta yksi alansa pisimmistä maailmassa. Vastaavia pitkittäisaineistoja, joissa on mitattu fyysisen aktiivisuuden lisäksi kuntoa, löytyy vain muutama. LISE-projektin aineistosta on julkaistu yhdeksän vertaisarvioitua tutkimusartikkelia kansainvälisissä tiedelehdissä sekä kaksi väitöskirjaa. Tällä hetkellä projektista on tekeillä yksi väitöskirjatutkimus sekä muutamia pro gradu tutkimuksia.

LISE-aineistosta tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että nuoruusiän fyysinen kunto on yhteydessä metaboliseen terveyteen, itsearvioituun kuntoon ja fyysiseen aktiivisuuteen keski-iässä. Lisäksi nuoruusiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden on todettu ennustavan vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta myöhemmässä elämässä. Aineistoa hyödynnettiin myös koronapandemiaa koskevassa tutkimuksessa, jossa selvitettiin aiemman elämän fyysisen aktiivisuuden vaikutusta pandemian alkuvaiheen fyysiseen aktiivisuuteen kontaktirajoitusten ollessa voimassa. Tutkimuksesta selvisi, että miehillä aiempi fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä aktiivisuuden muutokseen pandemian varhaisvaiheen ja aikaan ennen pandemiaa välillä.

LISE-tutkimusprojekti tarjoaa ainutlaatuista seurantatietoa nuoruusiän kunnon ja aktiivisuuden merkityksestä aikuisiän terveyden ja työkyvyn edistämisessä. Tämän 45 vuotisen seurannan havainnot tukevat näkemystä, että lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen tulisi panostaa, koska sillä on tärkeä merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille myös myöhemmässä elämänvaiheessa.