Hyvinvoinnin mittaaminen ja edistäminen
Torstaina 7.9. klo 14.00–15.30 Agora auditorio 1
Hyvinvointiteknologia kehittyy jatkuvasti ja kaikentasoiset liikkujat ovat kiinnostuneita omien elintoimintojen mittaamisesta. Hyvinvointidata auttaa seuraamaan omaa hyvinvointia. Sessiossa paneudutaan siihen, miten voimme mitata hyvinvointia ja mitä hyötyjä mittaamisesta on hyvinvoinnin edistämisessä sekä kuinka hyvinvointiteknologia voi palvella tulevaisuudessa yhteiskuntaa ja ihmisiä entistä paremmin.
Teemasessio sisältää kolme puheenvuoroa, joiden lisäksi aikaa on varattu myös keskustelulle. Session puheenjohtajana toimii Timo Rantalainen, akatemiatutkija, Jyväskylän yliopisto.
Puheenvuorot
Edistääkö nykyinen liikkumisen suositus yksilön hyvinvointia?
Laura Karavirta, LitT, akatemiatutkija, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
Hyvinvoinnin edistäminen kehosta mitattavien biosignaalien avulla
Hannu Kinnunen, TT, FM, tuotekehittäjä ja innovaattori yrityksessä Hannu Kinnunen Innovation Oy
Puettava teknologia hyvinvoinnin edistämisessä – esimerkkinä vauvojen älypotkupuku
Sampsa Vanhatalo, LT, fysiologian professori, Baby Brain Activity -tutkimuskeskuksen johtaja
Puhujaesittelyt
Laura Karavirta, LitT, akatemiatutkija, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
Laura Karavirta työskentelee akatemiatutkijana Gerontologian tutkimuskeskuksessa ja Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Jyväskylän yliopistossa. Koulutukseltaan hän on liikuntatieteiden tohtori. Laura on tutkinut ja kehittänyt liikuntaharjoittelun ja arkiaktiivisuuden mittausmenetelmiä puettavaa teknologiaa hyödyntäen. Tällä hetkellä hän tutkii aktiivisuuden vaikutuksia iäkkäiden ihmisten terveyteen.
Edistääkö nykyinen liikkumisen suositus yksilön hyvinvointia?
Fyysinen aktiivisuus voi vaikuttaa hyvinvointiimme sekä suoraan että epäsuorasti esimerkiksi terveydessä tapahtuvien muutosten kautta. Näiden erilaisten vaikutusreittien vuoksi ihmiset voivat saavuttaa saman hyvinvoinnin tason erilaisilla fyysisen aktiivisuuden määrillä.
Nykyinen liikkumisen suositus perustuu vahvasti annos-vastesuhteeseen: 150 minuuttia reipasta tai 75 minuuttia raskasta liikkumista viikossa alentaa monien sairauksien riskiä. Fyysinen terveys on kuitenkin vain yksi hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Onkin aiheellista kysyä, tulisiko liikkumisen suositukset jatkossa laatia yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin eikä vain väestön fyysisen terveyden näkökulmasta.
Oma näkökulmani aiheeseen on valmennusopillinen. Fyysisen harjoittelun perusperiaatteisiin kuuluvat mm. spesifisyys, ylikuormitus, säännöllisyys, nousujohteisuus, vaihtelevuus ja yksilöllisyys. Tällä luennolla tarkastelen, miten nämä periaatteet toteutuvat nykyisten liikuntasuositusten kohdalla.
Hannu Kinnunen, TT, FM, tuotekehittäjä ja innovaattori yrityksessä Hannu Kinnunen Innovation Oy
Hannu Kinnunen: FM/Biofysiikka, 24 vuoden työkokemuksen jälkeen TT/sähkötekniikka terveyskäyttäytymisen mittauksesta. Puettavan teknologian kehittämisen pioneeri, algoritmi- ja tuotekehittäjä, joka kasvoi Polarilla fysiologian päätutkijan ja Ouralla tiedejohtajan tehtäviin. Liikunnan ja suorituskyvyn, unen ja palautumisen mittauksen kautta kiinnostus on suuntautunut kokonaishyvinvoinnin haasteiden ymmärtämiseen, ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja terveyskäyttäytymiseen entistä laaja-alaisemmin. Tunnustan, että hyvinvointi on laajempi asia kuin liikunnan, fyysiseen aktiivisuuden, unen ja palautumisen mittaaminen. Haluan silti löytää puettavan teknologian datasta tukea, mitkä elämäntapaan liittyvät valinnat lisäävät hyvinvointia - ja ilmaista senkin, jos vaikutus ei olekaan toivottu. Haluaisin myös oppia esittämään datan niin, että omaa dataansa tarkasteleva ihminen haluaisi tehdä myönteisiä, terveyteen vaikuttavia muutoksia elämässään jo nuoruudesta lähtien.
Hyvinvoinnin edistäminen kehosta mitattavien biosignaalien avulla
Esitelmässäni aion esittellä puettavan teknologian käytännön sovelluksia ja niiden käyttökelpoisuutta siinä, missä ne ovat parhaimmillaan, eli henkilökohtaisessa pitkän aikavälin elämäntavan ja mahdollisten elintapamuutosten seurannassa. Esittämäni tutkimusnäyttö liittyy erityisesti Oura-sormuksen tarkkuuteen ja käyttökelpoisuuteen unen ja palautumisen mittauksessa. Lisäksi esittelen kuluttajalaitteiden mahdollisuuksia ns. big data analyysissä ja pohdin, mitä annettavaa unen aikaisilla mittauksilla voisi tulevaisuudessa olla käytännön hoitotyössä. Esitys pohjautuu väitöskirjatyöhöni ja muihin tutkimusjulkaisuihin ja se sisältää lisäksi puettavan teknologian tuotekehittäjän henkilökohtaista pohdintaa 25 vuoden työkokemukseen nojaten.
Sampsa Vanhatalo, fysiologian professori ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri. Helsingin yliopisto ja HUS Uusi Lastensairaala
Sampsa Vanhatalo on perustanut BABA-keskuksen Uuden Lastensairaalan yhteyteen. Siellä tutkitaan lasten varhaista aivotoimintaa ja muuta neurokognitiivista kehitystä. Hän on päätoimisesti fysiologian professori Helsingin yliopistossa sekä sivutoimisesti lastensairaalan kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri. Hän on tehnyt reilun 20 vuoden ajan kliinisen neurofysiologian menetelmien kehitystä, ensin painottuen aivosähkökäyrän (EEG) mittaamiseen vauvaiässä. Myöhemmin hänen tutkimustoiminnasta merkittävä osa on keskittynyt i) EEG-mittauksista nähtävien aivoverkostojen tutkimuksiin erilaisissa kliinisissä tiloissa, ii) teho-osastolla tehtävän EEG-monitoroinnin varhaiseen analysointiin tekoälymenetelmin sekä jiii) uusien älyvaatteiden kehitykseen varhaislapsuuden neurologisen kehityksen arvioinnissa.
Puettava teknologia hyvinvoinnin edistämisessä – esimerkkinä vauvojen älypotkupuku
Esitelmässäni aion käydä läpi ne keskeiset maamerkit joiden kautta voidaan kehittää aidosti toimivia älyvaatteita. Silloin kun pyrkimys on parantaa hyvinvointia, myös älyvaatteiden kehityksessä pitää keskittyä sellaisiin tarpeisiin joilla on merkitystä hyvinvoinnin kannalta. Se on useinkin eri asia kuin myyvien kuluttajatuotteiden rakentaminen marketteihin tai näyttävien digilaitteiden kytkeminen osaksi mobiiliekosysteemeitä.
Tätä moniulotteista palapelia pyrin havainnollistamaan MAIJU-älypotkupuvun tarinan kautta. MAIJUa on kehitetty yli viisi vuotta hyvin monialaisen tutkijaverkoston yhteistyönä. Siinä lähdettiin ajatuksen ytimestä ja pyrittiin pitämään ajatus läpinäkyvänä sekä intuitiivisesti ymmärrettävänä alusta loppuun asti. Tuloksena on tässä vaiheessa kansainvälisestikin toimiva mittausjärjestelmä pienten lasten karkeamotoriikan kehityksen arviointiin. Toivon että kuulijoiden mielissä herää uudenlainen näkökulma siihen mitä tarkoittaa älyvaatteiden kehittäminen reaalimaailman tarpeisiin. Toivon myös että kuulijat huomaavat miten älyvaatteiden menestyksen haasteet eivät enään ole teknologian mahdollisuuksissa, vaan pullonkaulat löytyvät meistä itsestämme, kehittäjistä ja erityisesti käyttäjistä.