Sosiaalinen vastuullisuus urheilussa
Keskiviikkona 6.9. klo 13.00–14.45 Ag Beeta
Vastuullisuuteen liittyvät asiat ovat nousseet yhteiskunnassa pinnalle ja saaneet suurta huomiota myös liikunnan ja urheilun parissa. Urheilussa ja liikunnassa on jouduttu todistamaan monenlaisia eettisiä haasteita sekä vastuullisuusrikkomuksia. Sessiossa pohditaan, mitä vastuullisuus tarkoittaa urheilun ja liikunnan kentällä sekä miten urheilumaailman tulee muuttua, jotta voimme turvata urheilijoille ja urheilun parissa toimiville vastuullisen toimintaympäristön.
Teemasessio sisältää kaksi puheenvuoroa sekä paneelikeskustelun. Lisäksi aikaa on varattu myös keskustelulle. Session puheenjohtajana toimii Outi Aarresola, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto.
Puheenvuorot
Mistä puhumme kun puhumme vastuullisuudesta urheilussa?
Hanna Vehmas, FT, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto
Suvi Heikkinen, KTT, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
Urheilijoiden hyvinvointi – suorituskykyä vai vastuullisuutta?
Jarmo Mäkinen, YTT, dosentti, erikoistutkija, Huippu-urheilun instituutti KIHU
Vastuu urheilijasta -paneelikeskustelu
Markku Jokisipilä, apulaisprofessori, Turun yliopisto
Tommy Lindgren, kampanja-asiantuntija, Älä riko urheilua -kampanja, Ihmisoikeusliitto
Sini Lällä, korkeushyppääjä
Paneelia vetää Samuli Oja, tutkija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes
Puhujaesittelyt
Hanna Vehmas, FT, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto
Hanna Vehmas on liikuntasosiologi, joka on kiinnostunut liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisesta merkityksestä ja roolista eri maissa ja kulttuureissa. Koulutan pääosin Jyväskylän yliopiston kansainvälisiä sport management-alan opiskelijoita, ja toimin tutkintovastaavana vastuullisen urheilujohtamisen kv-maisteriohjelmassa, (Responsible Managament and Business of Sport) joka on liikuntatieteellisen ja kauppakorkeakoulun yhteisohjelma. Olen ollut vuosikausia aktiivisesti mukana Liikuntatieteellisen Seuran toiminnassa. Lisäksi toimin tällä hetkellä Euroopan liikuntasosiologijärjestö EASSin puheenjohtaja.
Vastuullisuus, kestävä kehitys ja eettiset periaatteet liikunta- ja urheiluorganisaatioissa: käsityksiä, käytäntöjä ja näkymiä eri puolilta maailmaa
Hanna Vehmas, Jyväskylän yliopisto, Suvi Heikkinen, Jyväskylän yliopisto & Kirstin Hallmann, Deutsche Sporthochschule, Köln
Liikunnan ja urheilun kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvät asiat ovat saaneet viime aikoina runsaasti huomiota mediassa ja julkisessa keskustelussa. Taloudellisia väärinkäytöksiä ja korruptiota, seksuaalista häirintää, rasismia sekä epäeettisiä valmennuskäytäntöjä koskevat tapaukset ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka ovat kyseenalaistaneet liikunnan ja urheilun hyviä hallintotapoja ja eettisiä periaatteita. Yhä useammat tapaukset niin huippu- kuin ruohonjuuriurheilussa osoittavat, että urheilukenttä ei ole oma erillinen saarekkeensa, vaan kiinteä osa yhteiskunnallista toimintaa, jolla on vaikutuksia ihmisten elämään eri tavoin eri puolilla maailmaa. Urheiluorganisaatioiden odotetaan hoitavan asioitaan vastuullisesti ja kestävästi. Tutkimusten mukaan ymmärrys vastuullisen ja kestävän johtamisen merkityksestä on kuitenkin epäselvää ja/tai se vaihtelee suuresti eri organisaatioissa.
Tämän esityksen tavoitteena on valaista näitä asioita teoreettisesti ja käsitteellisesti sekä arvioida, miten julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin liikunta- ja urheiluorganisaatiot määrittelevät vastuullisen johtamisen ja kestävän kehityksen, ja millaisia käytäntöjä organisaatioiden päivittäisessä toiminnassa tehdään. Painopisteenä on kestävän ja vastuullisen johtamisen nykyisten ja tulevien merkitysten arviointi organisaatioissa. Tätä tarkoitusta varten käynnistimme kansainvälisen kirjahankeprojektin, jota varten keräsimme kevättalven 2023 aikana tietoa noin 20 maasta eri puolilta maailmaa siitä, miten vastuullisuus ja kestävä kehitys määritellään urheiluorganisaatioissa ja millaisia asiaan liittyviä tapauksia eri maissa on viime aikoina esiintynyt. Aineisto on kerätty haastattelemalla eri urheilusektoreiden edustajia ja sitä analysoidaan temaattisen sisällönanalyysin menetelmin. Alustavia tuloksia projektista odotamme loppukesän ja syksyn 2023 aikana.
Jarmo Mäkinen, YTT, dosentti, erikoistutkija, Huippu-urheilun instituutti KIHU
Jarmo Mäkinen (YTT) on Huippu-urheilun Instituutti KIHUn erikoistutkija ja liikuntapolitiikan dosentti. Hän on tehnyt huippu-urheilun rakenteita koskevaa tutkimusta ja arviointia yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta.
Urheilijoiden hyvinvointi – suorituskykyä vai vastuullisuutta?
Jarmo Mäkinen, Kaisu Mononen ja Minna Blomqvist, Huippu-urheiluinstituutti KIHU
Tarkastelemme tutkimuksessamme yhtäältä urheilijan hyvinvoinnin käsitettä sekä toisaalta siihen liittyvää systeemistä ja poliittista muutosta huippu-urheilujärjestelmässä. Suomalaisten huippu-urheilijoiden terveydenhuoltoa pyritään modernisoimaan kytkemällä lääketiede, urheilufysioterapia, urheilupsykologia ja ravitsemusasiantuntemus aiempaa kiinteämmin urheilijan päivittäiseen valmentautumiseen. Urheilijoiden terveyden strateginen merkitys menestymisen edellytysten luojana ja voittamisen todennäköisyyden kasvattajana on ollut aina selvä mutta nyt sille haetaan uutta, laajempaa viitekehystä, käsitteistöä ja tavoitteita. Pelkän vammojen hoidon sijaan pyritään niiden ennaltaehkäisemiseen ja terveiden harjoituspäivien lisäämiseen. Edelleen fyysisen terveyden lisäksi halutaan panostaa henkiseen terveyteen sekä huomioida urheilijoiden erilaiset elämäntilanteet ja toimintaympäristöt. Meneillään on sekä käsitteellinen että puhetavallinen siirtymä terveestä urheilijasta hyvinvoivaan urheilijaan. Tutkimme myös erilaisia hyvinvointimäärittelyjä nuorten ja aikuisten maajoukkueurheilijoille suunnatulla kyselyaineistolla (N=782). Vuonna 2020 toteutetussa kyselyssä kartoitettiin urheilijoiden taustoja, kaksoisuraa, harrastuspolkuja, harjoittelua, kilpailemista ja maajoukkuetoimintaa, valmentautumista, urheilu-uraa, psyykkisiä valmiuksia, terveyttä ja hyvinvointia sekä urheilijan asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme kehittämään tältä pohjalta suomalaisille urheilijoille soveltuvaa hyvinvointimittaristoa.
Panelistit
Apulaisprofessori Markku Jokisipilä on tutkinut politiikan ja urheilun risteyskohtia. Hän on kirjoittanut mm. jääkiekon noususta Suomen ykköslajiksi, Neuvostoliiton punakoneesta sekä Turun Palloseuran kunnallispoliittisesta vaikuttamisesta. Osana OKM:n 2021-2022 toteuttamaa huippu-urheilun ulkoista arviointia hän laati katsauksen huippu-urheilun yhteiskunnallisesta tehtävästä Suomessa.
Sini Lällä on koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri (liikuntafysiologia). Hän toimii anatomian ja fysiologian opettajana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Ihmiskeho ja sen toiminta onkin hänen suuria kiinnostuksen kohteitaan. Lällä on korkeushyppääjä ja hänen ennätyksensä on 190cm. Hänellä on useita SM-mitaleja ja hän on edustanut Suomea niin nuorten kuin aikuisten arvokilpailuissa.
Tommy Lindgren työskentelee Ihmisoikeusliitossa kampanja-asiantuntijana, missä hänen vastuullaan on ollut paljon huomiota saanut ihmisoikeuskampanja Älä riko urheilua. Urheilun saralla hänet tunnetaan myös aiemmasta työstään mm. Lindgren & Sihvonen -radio-ohjelmassa sekä television paneeliohjelmissa Villi kortti ja Penkinlämmittäjät.