Teemasessio: Liikunnan rahoitus

Keskiviikko klo 10.15-11.45, 1. Lava

Keskustelu liikunnan julkisesta rahoituksesta on juuri kuumimmillaan. Millainen on liikunnan tulevaisuuden rahoituspohja? Sessiossa esitellään liikunnan ja urheilun taloutta niin kylmien lukujen kuin myös järjestöjen toimintaedellytysten näkökulmasta.

Puhujat

Puheenjohtaja Jan Vapaavuori, Olympiakomitea

Jan Vapaavuori valittiin Olympiakomitean puheenjohtajaksi marraskuussa 2020. Vapaavuoren ja hallituksen työssä on näkynyt vahvasti koronaviruspandemia, jolla on ollut huomattava vaikutus liikuntaan ja urheiluun.

    

 

 

 

 

Projektitutkija, FT Timo Ala-Vähälä, Liikuntatieteellinen Seura

Timo Ala-Vähälä on koulutukseltaan Filosofian tohtori (Jyväskylän yliopisto,2020). Pääasialliset tutkimusaiheet ovat laatutyö yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa; opiskelijavirrat ja työurat; soveltavan liikunnan palvelut; liikunnan talous.

Kiinnostuksen kohteikseen Timo nimeää tasa-arvon ja saavutettavuuden koulutuksen ja liikunnan palvelujen alalla; koulutuksen ja liikunnan palvelujen rahoituksen sekä liikuntaan ja koulutukseen liittyvän poliittisen ja hallinnollisen ohjauksen.

Liikunnan talouden volyymi Suomessa 2018

Liikunnan talouden volyymilla tarkoitetaan määrää, jolla liikunnan palvelujen sekä liikuntavälineiden ja -tarvikkeiden tuotantoa rahoitetaan, ja toisaalta liikunnan palvelujen ja tavaroiden kokonaisarvoa, jonka liikunnan järjestöt ja seurat, kunnat ja yritykset kuluttajille ja muille käyttäjille tuottavat.  

Liikunnan ja urheilun keskeisimmät rahoittajia ovat kotitaloudet, julkinen sektori, eli valtio ja kunnat ja yritykset, jotka tukevat työntekijöiden liikuntaa ja sponsoroivat urheilua. Kun liikunnan taloutta tarkastellaan tavaroiden ja palvelujen tarjoajien näkökulmasta, keskeisimpiä toimijoita ovat yksityinen sektori liikuntavälineiden ja -tarvikkeiden tuottajina;  seurat, järjestöt ja ammattilaisurheilu, ja kunnat infrastruktuurin ylläpitäjinä ja palvelujen tarjoajina.

Liikunnan talouden ydinalueen volyymi oli vuonna 2018 hieman yli 3 miljardia euroa, kun asiaa tarkasteltiin rahoituksen näkökulmasta. Kun laskelma tehtiin tavaroiden ja palvelujen tarjonnan näkökulmasta, arvio oli suurempi, 4,5 – 4,6 miljardin euron luokkaa.  

Kun liikunnan talouden volyymia tarkastellaan toisaalta rahoituksen, toisaalta tavaroiden ja palvelujen tuotannon näkökulmasta, luvuissa on noin 1,5 miljardin euron ero.  Keskeisin selittäjä lienee se, että laskettaessa talouden volyymia tarjonnan näkökulmasta yritysten ja järjestöjen toiminnan volyymia nostaa liikuntasektorin sisäinen liiketoiminta.
 

KTT Jaana Kari, Jyväskylän yliopisto

Jaana Kari (KTT) työskentelee Jyväskylän yliopistossa taloustieteen yliopistonopettajana. Tutkimustyössään hän keskittyy mm. liikuntaan ja terveyskäyttäytymiseen, sekä siihen, miten nämä näyttäytyvät yksilön ja yhteiskunnan taloudellisissa tulemissa.

Liikunta investointina

Puheenvuorossa esitellään tiivis kooste liikunnan yhteyksistä niin yksilön kuin yhteiskunnan taloudellisiin tulemiin. Voidaanko liikunta ja liikuntaan panostaminen nähdä investointina, jonka tulokset näkyvät paitsi yksilön osaamisessa, hyvinvoinnissa ja tuottavuudessa myös yhteiskunnan tasolla mm. korkeampina verotuloina sekä alhaisempina terveydenhuollon kustannuksina?