Teemasessio: Eriarvoisuudesta yhdenvertaisuuteen
Keskiviikko klo 14.00-15.30, 2. Lava
Teemasessiossa pureudutaan eriarvoisuuden tekijöihin useiden eri vähemmistöryhmien näkökulmasta ja miten se näyttäytyy liikunnan kentällä. Onko ongelma ratkaistavissa? Panelissa puhujat hakevat ratkaisuja siihen, mitä voisimme tehdä, että tilanne olisi parempi ja yhdenvertaisuus lisääntyisi liikunnan kentällä.
Puhujat
LitT, VTK Kati Kauravaara, Fyteko Oy
Kati Kauravaara on koulutukseltaan liikuntatieteen tohtori sekä valtiotieteiden kandidaatti. Hänen erityisasiantuntemustaan on vähäinen liikkuminen ja liikunnan edistäminen. Viime vuosina Kati on perehtynyt erityisesti eriarvoisuus- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin liikunnassa. Kati tekee asiantuntija- ja tutkimustyötä omassa yrityksessään, luotsaa pilatesstudiota Espoon Leppävaarassa sekä työskentelee osa-aikaisesti HUS:ssa terveyssosiaalityöntekijänä ja nettiterapeuttina.
Liikunnan ahtaat normit
Liikunnan ahtaat normit -alustus johdattaa teemaryhmän sisältöön. Eriarvoisuus liikunnassa on monisyinen ja -kerroksinen ilmiö, jossa sosiaaliset jaot, piilossa olevat valtasuhteet ja syrjivät mekanismit kaventavat ihmisten liikkumisen mahdollisuuksia ja vähentävät hyvinvointia. Puheenvuorossa perehdytään siihen, kuinka eriarvoisuus rakentuu liikunnassa ja kuinka eriarvoisuutta voidaan vähentää. Puheenvuoro pohjustaa yhteistä keskustelua siitä, mihin olisi järkevää kiinnittää huomiota ja minkälaiset keinot olisivat hyödyllisiä ja miksi edistettäessä kaikkien osallistumista liikuntakentällä.
Väitöskirjatutkija, FM Kaisa-Riitta Aho, Turun yliopisto
YTM Hanna Huumonen
Kaisa-Riitta Aho on humanististen tieteiden maisteri, aineenopettaja ja väitöskirjatutkija Turun yliopistossa. Liikunnanfilosofian ja sukupuolentutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan hän tutkii kuntosaliliikunnan parissa syntyviä liikkujakokemuksia kehollisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Hänellä on pitkä ura liikunta-alan yrittäjänä personal trainerina ja ryhmäliikuntaohjaajana.
Hanna Huumonen on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka opiskelee töiden ohella diplomi-insinööriksi. Hän toimii työkseen johtavana asiantuntijana ja ryhmäliikuntaohjaajana. Huumonen on valtion liikuntaneuvoston jäsen ja neuvoston yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja kestävän kehityksen jaoston puheenjohtaja. Huumonen on toiminut ryhmäliikuntaohjaajana vuodesta 2008 alkaen.
Kuvassa Kaisa-Riitta Aho (vas.) ja Hanna Huumonen (oik.)
Liikunnanohjaaminen vaatii intersektionaalista pedagogiikkaa
Kaisa-Riitta Aho ja Hanna Huumonen
Tarkastelemme syrjimättömän liikuntakulttuurin kehittämistä intersektionaalisuuden käsitteen pohjalta. Intersektionaalisuus yhtä aikaa kriittisenä analyysitapana ja kriittisenä käytäntönä on hyödyllinen työkalu liikunnan eriarvoisuuksien purkamiseen. Intersektionaalisuus avaa yhdenvertaisuuden ongelmia tuoreesta näkökulmasta ja hahmottaa liikunnanohjauksen pedagogiikkaa nykyistä laajemmin.
Käsittely kytkeytyy feministisen intersektionaalisuuskeskustelun ydinteksteihin, kriittisen pedagogiikan tutkimustraditioon sekä liikunta-alan työkokemuksiimme. Intersektionaalinen pedagogiikka on liikkujien erilaisuuden hyväksyvä, liikuntatilanteiden valtasuhteita ja etuoikeuksia tietoisesti analysoiva lähestymistapa, jossa korostuvat dialogisuuden, affektiivisuuden, ei-tietämisen ja eletyn kehollisuuden teemat. Laatimamme kuvio havainnollistaa, millaisiin taustapremmisseihin se sitoutuu. Liikunnan syrjintä näyttäytyy kontekstisidonnaisena, alati kehkeytyvänä ja monitoimijaisena vuorovaikutusprosessina.
Ilman intersektionaalista pedagogiikkaa riskinä on, että ohjaustilanteissa liikkujien väliset erot pelkistetään muutamiin erokategorioihin ja moninaisuus jähmettyy joksikin etukäteen tiedetyksi. Käytännöt voivat jopa uusintaa syrjintää ammattilaisten hyvistä aikeista huolimatta. Siksi jatkossa on panostettava kriittiseen intersektionaaliseen ymmärrykseen perustuvien ohjausmenetelmien kehittämiseen.
Monikulttuurisuustyön suunnittelija/ väitöskirjatutkija Eva Rönkkö, Eläkeläiset ry/ Jyväskylän yliopisto
Eva Rönkkö on Tallinnan yliopistosta valmistunut liikunnanopettaja ja vuodesta 2017 lähtien väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopistossa. Rönkön työpaikkana on Eläkeläiset ry:ssä ja hänen tehtävänään on edistää vieraskielisten iäkkäiden hyvinvointia. Liikuntakulttuurin tutkijana kiinnostuksen kohteena ovat kieli- ja kulttuurivähemmistöjen liikuntakysymykset. Nuorena Rönkkö kilpaili Viron maajoukkueessa, lajina hiihtosuunnistus. Nykyään Rönkkö osallistuu suunnistuskisoihin Keravan Urheilijoiden väreissä ja vastaa seuran aikuisten suunnistuskoulusta.
Miksi yhdenvertaisuus polkee paikallaan?
Yhdenvertaisuuskysymykset ovat olleet liikuntapolitiikan kestoteemana yli kolmekymmentä vuotta. Jo 1980-luvulla nousivat barrikadeille naiset, vaatimaan tasa-arvoista asemaa liikuntakulttuurissa. Rinnalla kulkivat omia polkuja vammaisten ihmisten oikeuksien eteen toimintakulttuurin muutoksia ajavat aktiivit. 1990-luvun puolivälistä herättiin toden teolla liikuntakentällä rasistisiin ilmentymiin ja alkuun sai etnistä tasa-arvoa tavoittava suvaitsevaisuustyön aalto. Nykyään yhdenvertaisuussuunnitelmien teko on muun järjestöjen johdolle lakisääteinen velvollisuus ja myös edellytys opetus ja kulttuuriministeriön avustusten saamiselle.
Varsin pitkästä historiasta huolimatta yhdenvertaisuuden tilaa näyttää polkevaan paikalla. Herää kysymys, miten ymmärrämme eriarvoisuutta ilmiönä ja sitä, miten ylläpidämme sellaista toimintakulttuuria, että yhdenvertaisuuteen liittyvä tilaa ei kohene. Lisäksi herää kysymys myös siitä, mikä on liikuntatutkimuksen rooli liikuntakulttuurin yhdenvertaisuuskysymysten valaisemisessa. Tuon tähän keskusteluun teoreettisisä lähestymisiä ja käytännön kokemuksia eriarvoisuuden tuottamisesta, nostaen vähemmistöjen silmin katsottuna keskiöön väärintunnistamisen mekanismin. Kohtelemme ”normikansalaisesta” poikkeaviksi määriteltyjä ihmisiä eri tavoitteista käsin, suhteessa siihen, miten toimimme itsemme kanssa samanlaisiksi koettujen ihmisten kanssa. Sellaisia väärintunnistamisia ”tehdään” hallinnossa, mediassa ja kansalaisten puheessa, tuottaen toiseutta, jotka ylhäältä alas valuvina toimintastrategioina toimivat kulttuurisina uusintajina eroille perustuva toimintakulttuurin ylläpitämisessä.
PhD Mina Mojtahedi
Mina Mojtahedi on yhdenvertaisuuden neuvonantaja ulkoministeriössä. Aiemmissa tehtävissä hän on toiminut mm. ihmisoikeuksien asiantuntijana Ihmisoikeusliiton urheiluhankkeessa sekä vammaisinkluusion asiantuntijana kansainvälisissä tehtävissä. Mina on koulutukseltaan ravitsemustieteen tohtori, tutkimuksen fokuksena ravitsemuksen ja liikunnan vaikutukset kehon koostumukseen ja painonhallintaan. Minalla on monipuolinen huippu-urheilutausta päälajinaan pyörätuolikoripallo. Kilpaurheilu-uran lopetettuaan hän on toiminut Paralympiakomitean puheenjohtajana ja valmentaa pyörätuolikoripalloa.