Liikuntalääketieteen päivät 2023
Luennoitsijat
Timo Ståhl, TtT, dos., johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Antti Malmivaara, LKT, professori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tommi Vasankari, johtaja, UKK-instituutti
UKK-instituutin johtaja, LT, Tommi Vasankari toimii päätyönsä ohella osa-aikaisena sotilaslääketieteen professorina Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa. Hän on toiminut monissa kansainvälisissä ja kansallisissa luottamustehtävissä mm. WHO:n HEPA Europe -verkoston ohjauskomitean puheenjohtajana vuosina 2013–2017 ja toimii tällä hetkellä Suomen Diabetesliiton puheenjohtajana. Hän on myös toiminut neuvonantajana WHO:n Euroopan aluetoimistossa terveyttä edistävän liikunnan tiekartan laatimisessa Euroopassa sekä HEPA-asiantuntijaryhmän jäsenenä, Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosastossa. Professori Vasankari on tutkimuksessaan keskittynyt kiihtyvyysanturipohjaiseen fyysisen aktiivisuuden, istumiskäyttäytymisen ja unen mittaamiseen sekä väestötutkimuksissa että fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen ja istumisen vähentämiseen tähtäävissä interventioissa. Hän on julkaissut yli 300 kansainvälistä vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia.
Kaija Appelqvist-Schmidlechner, FT, tutkimuspäällikkö, dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sosiaalipsykiatrian dosentti Kaija Appelqvist-Schmidlechner toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkimuspäällikkönä. Hän on tutkinut liikunnan ja mielenterveyden välisiä yhteyksiä lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Hänen erityinen mielenkiintonsa kohde on liikunnan merkitys ja mahdollisuudet mielen hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisessa sekä syrjäytymisen ehkäisemisessä.
Riitta Veijola, LT, lastentautiopin professori, ylilääkäri; Oulun yliopisto ja OYS
Professori Riitta Veijola on koulutukseltaan lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri ja hänen tutkimustyönsä kohdistuu tyypin 1 diabeteksen patogeneesin selvittämiseen, taudin ennustamiseen ja ehkäisyyn. Hänen väitöskirjansa valmistui vuonna 1996 ja käsitteli tyypin 1 diabeteksen genetiikkaa ja taudin luonnollista kulkua ja se palkittiin Alma och K.A. Snellmanin Säätiön väitöskirjapalkinnolla. Veijola jatkoi tutkimustyötä postdoc-kaudella Englannissa, Cambridgen yliopiston lääketieteellisen genetiikan laitoksella. Suomeen palattuaan vuonna 2001 hän on toiminut päätutkijana ja johtoryhmän puheenjohtajana suomalaisessa prospektiivisessa DIPP-tutkimuksessa (Type 1 Diabetes Prediction and Prevention Study). Riitta Veijola on toiminut Oulun yliopiston lastentautiopin professorina vuodesta 2013 alkaen ja lisäksi vuosina 2015-2018 vierailevana professorina Tukholmassa, Karoliinisessa Instituutissa. Hän tekee laajaa kansainvälisestä tutkimusyhteistyötä mm. useissa EU-hankkeissa, yhdysvaltalaisen NIH:n rahoittamassa TEDDY-tutkimuksessa sekä useissa yhdysvaltalaisen JDRF-säätiön rahoittamissa tutkimushankkeissa, sekä johtaa itse kolmea tutkijalähtöistä kliinistä interventiotutkimusta, joissa selvitetään inkretiiniperusteisen hoidon tehoa tyypin 1 diabeteksen ehkäisyssä. Riitta Veijolalle myönnettiin vuonna 2016 Swedish Child Diabetes Foundation’s Johnny Ludvigsson -palkinto ja vuonna 2023 pohjoismainen Knud Lundbæk -palkinto erinomaisista ansioista lasten diabetestutkimuksessa. Riitta Veijola on julkaissut yli 280 alkuperäisartikkelia, hänen H-indeksinsä on 63 ja sitaatioiden lukumäärä yli 15 000. Hän on toiminut aktiivisesti useissa kotimaisissa ammatillisissa yhdistyksissä, mm. Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry:n sihteerinä ja Duodecimin Lasten lihavuuden hoitosuosituksia kirjoittaneen Käypä hoito työryhmän puheenjohtajana.
Jukka Sinnemäki, luokanopettaja,KM, FM, väitöskirjatutkija
Jukalla on 25 vuoden kokemus opetus- ja kasvatusalalta. Sinnemäki on työskennellyt luokan- ja aineenopettajana ja rehtorina sekä kunnan- että yksityiskouluissa. Sinnemäki on kehittänyt KnowNow-hyvinvointiavaimen. Tämä on kansainvälisesti skaalautuva pedagoginen ja kasvatuksellinen työkalu kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin - ja oppimistulosten lisäämiseen. Sinnemäki on kansallisesti ja kansaivälisesti palkittu työstään ja saavutuksistaan. Jukan erityisosaamista on saada oppilaat innostumaan, liikkumaan ja oppimaan monipuolisten, yksilöllisten ja toiminnallisten ratkaisujen tuella, unohtamatta sosiaalisen - ja fyysisen toimintaympäristön merkitystä ja muunneltavuutta. Parhaillaan Sinnemäki työskentelee useiden kansainvälisten kehitysprojektien sekä väitöstutkimuksen parissa Johannes Kepler yliopistossa Linzissä, Itävallassa. Väitöstutkimuksen otsikkona on; "Miten perushyvinvointi tukee oppimista? Konkreettinen malli oppimista ja hyvinvointia edistävän ympäristön rakentamiseen."
Jouni Lahti, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kansanterveystieteen dosentti Jouni Lahti toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella erikoistutkijana. Hän on tehnyt laajasti tutkimusta elintapoihin, terveyteen ja toimintakykyyn liittyen. Hänen keskeisimmät tutkimukset koskevat fyysistä aktiivisuutta ja työkykyä.
Miia Malvela, Kehittämispäällikkö, Liikkuva aikuinen -ohjelma
Miia Malvela on kehittämispäällikkö Liikkuva aikuinen -ohjelmassa. Hän vastaa Liikkuva työelämä -kokonaisuudesta (www.liikkuvatyoelama.fi), jossa yhdistyvät sekä työelämän että liikkumisen edistämisen tarpeet. Liikkuva työelämä -kokonaisuuden tavoitteena on, että liikkuminen on työpaikoilla sekä työelämän rakenteissa aktiivisesti käytössä oleva keino lisätä työkykyä ja hyvinvointia.
Malvela työsti yhdessä työryhmän kanssa Henkilöstöliikunnan barometrin aineiston pohjalta Liikkuvan työelämän kolmiportaiset suositukset. Suositukset auttavat hahmottamaan, miten liikkuminen integroituu työelämään ja millaisia ratkaisuja ja panostuksia työpaikoilla liikkumiseen kannattaa tehdä. Malvela iloitsee siitä, että liikkumisen merkitys ja hyödyt tunnistetaan aiempaa paremmin työelämässä, mutta toteaa, että työtä riittää vielä runsaasti ja siihen tarvitaan lisää yhteistyötä niin työelämän kuin liikunnan ja terveydenedistämisenkin toimijoilta.
Malvela on vahva tekijä liikunnallisten kokonaisuuksien rakentamisessa erilaisiin tarkoituksiin, kohderyhmille ja yhteistyössä verkostojen kanssa. Parhaimmillaan hän on soveltaessaan tutkittua tietoa, yhdistellessään erilaisia asioita, verkostoja ja käyttäessään vilkasta mielikuvitustaan.
Kaj Husman, MD, PhD, M.Sc(Can), professori emeritus, Itä-Suomen yliopisto ja Työterveyslaitos.
Olen työterveyshuollon ja ympäristöterveydenhuollon erikoislääkäri. Olen toiminut noin 40 v Työterveyslaitoksella johtotehtävissä Kuopiossa ja Helsingissä. Olen toiminut myös osa-aikaisena työlääketieteen professorina nykyisessä Itä-Suomen yliopistossa 1985–2009. Erityinen kiinnostuksen kohteeni on ollut terveyspalvelujärjestelmän, erityisesti työterveyshuollon kehittäminen. Työurien pidentäminen kuului 2000-luvun alusta tehtäviimme Työterveyslaitoksella. Eläkkeelle jäätyäni olen ollut mukana aloittamassa v. 2016 Keski-Suomen shp:ssä OTE-toimintamallia, joka levitettiin eduskunnan päätöksellä TYÖOTE-toimintamallina 2020–2023 aikana kaikille hyvinvointialueillemme.
Heidi Pohjonen, LL, KTM, erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava, Oulun yliopisto
Heidi Pohjonen työskentelee tällä hetkellä eri terveydenhuollon yksiköissä liikuntalääketieteen ja siihen läheisesti liittyvien erikoisalojen koulutusjaksoilla sekä tekee väitöskirjatutkimusta Oulun yliopiston tutkijakoulussa. Heidi on työskennellyt hiljattain liikuntalääkärinä perusterveydenhuollon liikuntapoliklinikalla Siilinjärvellä ja pitää esityksensä tästä aihealueesta.
Merja Perhonen, liikuntalääketieteen poliklinikan ylilääkäri, Sairaala Nova, Keski-Suomen hyvinvointialue
LT, dos., liikuntalääketieteen erikoislääkäri Merja Perhonen on ollut perustamassa liikuntalääketieteen poliklinikkaa Keski-Suomen keskussairaalaan v. 2016 ja on toiminut ko. poliklinikan ylilääkärinä 1.8.2022 alkaen Keski-Suomen hyvinvointialueella. Hänellä on pitkä kliininen kokemus liikuntalääketieteen erikoislääkärinä toimimisessa yksityisessä ja julkisessa terveydenhuollossa. Väitöksen jälkeen hän jatkoi tutkimustyötä Yhdysvalloissa post doc-tutkijana aiheena liikkumattomuuden ja liikunnan vaikutukset sydämeen ja verenkiertoelimistöön, ensin perustutkimusta Chicagossa University of Illiois at Chicagon lääketieteellisen fysiologian ja biofysiikan laitoksella ja sen jälkeen soveltavaa tutkimusta Dallasissa NASA:n sponsoroimassa tutkimusprojektissa Institute for Environmental and Exercise Medicine -tutkimuslaitoksessa, molemmissa yhteensä 5 vuoden ajan. Vuonna 2018 hän toimi tieteellisenä tutkijana vuoden ajan Stamford, Connecticutissa Orthopedic Foundation for Active Life Styles-tutkimuslaitoksessa. Perhonen on Suomen Lääkäriliiton liikuntalääketieteen alaosaston varapuheenjohtaja.
Tino-Taneli Tanttu, kehittämispäällikkö, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
Liikunnan aluejärjestössä työskentelevä Tino-Taneli Tanttu on toiminut pitkään liikunnan ja terveydenhuollon yhdyspinnassa kehittäen muun muassa liikuntaneuvontaa ja elintapaohjausta. Näitä asioita hän on edistänyt Lounais-Suomen lisäksi monissa valtakunnallisissa työryhmissä. Hän on työskennellyt lisäksi mm. Liikkujan apteekki toiminnassa, jossa hän toimi Liikkujan apteekki pilottihankkeen projektipäällikkönä 2010 luvun alkupuolella.
Marjo Iivonen-Lahti, yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetologi; yksikönjohtaja ja lääkärikeskuksen vastaava lääkäri, Mehiläinen, Seinäjoki; liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri, Tampereen Urheilulääkäriasema
Olen yleislääketieteen erikoislääkäri ja liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri, jolla on diabeteksen hoidon erityispätevyys. Toimin Seinäjoen Mehiläisen yksikön johtajana ja lääkärikeskuksen vastaavana lääkärinä. Liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutuksestani vastaa Tampereen Urheilulääkäriasema
Lotta Kuusinen, LL, KKT psykoterapeutti, palvelualueylilääkäri, Oma Hämeen hyvinvointialue
Lotta Kuusinen on kouluttaja, fysiatri ja kognitiivisen käyttäytymistieteen psykoterapeutti, joka on toiminut 15 vuotta tule- ja kipuongelmien parissa. Lotta työskentelee Oma Hämeen hyvinvointialueella palvelualueylilääkärinä vastaten fysiatrian ja kipupoliklinikan sekä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluiden kokonaisuuksista. Lisäksi Lotta kouluttaa useiden ammattiryhmien ammattilaisia ja pitää pienimuotoisesti privaattivastaanottoa Terveystalolla.
Tomi Mäki-Opas, professori, yhteiskuntapolitiikka, Vaikuttavuuden talo, Itä-Suomen yliopisto
Toimin yhteiskuntapolitiikan professorina ja minulla on dosentuuri terveyspolitiikassa. Olen erityisesti kiinnostunut yhteiskuntapolitiikan, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuudesta, erityisesti hyvinvoinnin jakautumisen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kysymyksistä. Johdan "Vaikuttavuus sosiaali- ja terveyspalveluissa" -tutkimusyhteisöä ja "Vaikuttavuuden talo" -verkoston toimintaa sekä kehittämistä. Lisäksi toimin tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa, jossa erityisenä yhteistyön teemana on vaikuttavuuden tutkimus. Annan opetusta oppialan kaikilla tasoilla liittyen mainittuihin teemoihin, vaikuttavuuden tutkimuksen menetelmiin ja asetelmiin sekä ohjaan aiheeseen liittyviä väitöskirjoja.
Sara Illman, johtava tiedeasiantuntija, Suomen Akatemia
Sara Illman, FT, toimii johtavana tiedeasiantuntijana Suomen Akatemiassa, jossa hän työskentelee lähinnä terveyden ja hyvinvoinnin tutkimukseen liittyvissä hallinnollisissa tehtävissä. Hän toimii ohjelmapäällikkönä uudessa Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelmassa ja vastaa ohjelman hakujärjestelyistä, tapahtumista, viestinnästä ja sidosryhmäyhteistyöstä. Lisäksi Sara edistää aktiivisesti kansainvälistä, etenkin pohjoismaista, tutkijoiden ja tutkimusrahoittajien yhteistyötä.
Kati Karinharju, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK
Kati Karinharju, LitM, PhD (Human movement, UQ, Australia), toimii Satakunnan ammattikorkeakoulussa liikuntatieteellisten aineiden lehtorina sekä tutkijana ja projektipäällikkönä soveltavan liikunnan, esteettömyyden ja osallisuuden kehittämishankkeissa. Väitöskirjansa myötä Katin erityisosaamista on toimintarajoitteisten henkilöiden fyysisen aktiivisuuden edistäminen ja mittaaminen. Yhdenvertaisuus liikunnassa ja liikunnan riemun jakaminen ovat Katin intohimo, niin työssä kuin vapaa-ajallakin.
Laura Karavirta, akatemiatutkija, Jyväskylän yliopisto
Työskentelen akatemiatutkijana Gerontologian tutkimuskeskuksessa ja Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Jyväskylän yliopistossa. Johdan Suomen Akatemian rahoittamaa PA-REFORM-tutkimusta, jossa pyritään uudistamaan fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmiä siten, että ne huomioisivat yksilölliset erot ihmisten suorituskyvyssä. Tutkimuksemme auttaa ymmärtämään, miten erilaiset fyysisen aktiivisuuden piirteet ja toisaalta aktiivisuuden taustalla oleva yksilöllinen suorituskyky vaikuttavat terveyden eri osatekijöihin. Koulutukseltani olen liikuntatieteiden tohtori ja minulla on akateemisen työuran lisäksi kokemusta liikuntateknologian tuotekehityksestä. Kirjoitan myös Liikkuva labra -blogia osoitteessa liikkuvalabra.fi, jossa jaan tutkimukseen pohjautuvaa tietoa aktiivisuusmittarien toiminnasta ja tulosten tulkinnasta.
Sari Stenholm, professori, Kansanterveystiede, Turun yliopisto
Sari Stenholm on toiminut kansanterveystieteen ja epidemiologian professorina Turun yliopistossa vuodesta 2019 lähtien. Sitä ennen hän on työskennellyt mm. akatemiatutkijana Turun yliopistossa, erikoistutkijana THL:ssa sekä postdoc-tutkijana National Institute on Aging -tutkimuslaitoksessa Baltimoressa Yhdysvalloissa. Hänen tutkimusaiheensa liittyvät muokattavissa oleviin työ- ja elintapatekijöihin sekä niiden merkitykseen terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen määrittäjinä. Professori Stenholm johtaa vuonna 2013 aloitettua Finnish Retirement and Aging Study (FIREA) tutkimushanketta ja hänen tutkimusryhmänsä tutkimuksellinen painopiste liittyy tällä hetkellä koko vuorokauden aktiivisuuskäyttäytymisen (ml. uni) tutkimiseen liikemittareilla. Sari Stenholm työskentelee aktiivisesti kansainvälisissä tutkimusverkostoissa ja on julkaissut lähes 200 tieteellistä artikkelia.
Marja-Liisa Karjula, ylilääkäri, geriatrian erikoislääkäri, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä
Olen geriatrian erikoislääkäri vuodesta 2000 ja työpanokseni olen antanut samalle alueelle koko työikäni. Pienehkössä kuntayhtymässä on hyvässä yhteistyössä voitu kehittää palveluita väestön parhaaksi ja vaikuttavuuttakin on saavutettu monella saralla.