Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2020 -kilpailun voitto Sara Suikkaselle

Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava TtM Sara Suikkanen ja hänen tutkimusryhmänsä voittivat ensimmäisen palkinnon Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntalääketieteen keskusten järjestämässä Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2020 -kilpailussa. Liikuntalääketieteen webinaarin yhteydessä järjestettyyn kilpailuun osallistui 26 suomalaista liikuntalääketieteellistä tutkimusta. 

Kilpailussa toiseksi sijoittui LitT, dosentti ja gerontologian ja kansanterveyden yliopistonlehtori Elina Sillanpää Jyväskylän yliopistosta ja kolmanneksi FM, tohtorikoulutettava Anna Kankaanpää Jyväskylän yliopistosta.

Kaikkien tutkimuskilpailuun osallistuneiden tutkimusten tiivistelmät on julkaistu Liikunta & Tiede -lehden numerossa 5/2020. Lisäksi YouTube-kanavaltamme löytyy tutkimusesittelyistä koostettu soittolista kaikista kilpailuun osallistuneista tutkimuksista.

Finalistikäsikirjoitukset arvioivat professori Mikko Tulppo Oulun yliopistosta, apulaisprofessori Katja Pahkala Turun yliopistosta ja professori Heikki Tikkanen Itä-Suomen yliopistosta.

Voittajatutkimus: ”Kotona toteutetun ohjatun vuoden kestoisen liikuntaharjoittelun vaikutukset kotona-asumisaikaan, elämänlaatuun sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ikääntyneillä, joilla on gerastenia tai sen esiaste – RCT”

Sara Suikkasen tutkimuksessa selvitettiin fysioterapeutin ohjaaman kotiharjoittelun vaikutuksia ikään-tyneiden kotona-asumisaikaan, sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön sekä kustannuksiin sekä elämänlaatuun. Tutkimukseen osallistui 299 yli 65-vuotiasta eteläkarjalaista, joilla oli hauraus-raihnausoireyhtymä eli gerastenia tai sen esiaste. Henkilöistä 150 satunnaistettiin osallistumaan koti-harjoitteluun vuoden ajan ja 149 henkilöä jatkoivat elämäänsä normaalisti. 

Tutkimuksessa havaittiin, että kotiharjoittelu ei lisännyt kotona vietettyjä vuorokausia, mutta ylläpiti elämänlaatua, joka laski tavanomaisen hoidon ryhmässä kliinisesti ja tilastollisesti merkittävästi. Koti-harjoittelu oli selvästi tavanomaista hoitoa kalliimpaa, mutta merkittävästi vaikuttavampaa. Henkilöillä, joilla oli alkutilanteessa gerastenia, ohjatusta kotiharjoittelusta aiheutuneet kulut saatiin kahden vuoden aikana takaisin muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen vähentyessä. Esigerasteenisilla kotiharjoittelu ei vähentänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta verrattuna tavanomaiseen hoitoon.

Vuoden nuori liikuntalääketieteen tutkija 2020 -palkinto Kaisa Koivuselle

Liikuntatieteellinen Seura ja Liikuntalääketieteen keskukset palkitsevat tutkimuskilpailussa myös nuoren tutkijan. Tänä vuonna palkinnon sai TtM, tohtorikoulutettava Kaisa Koivunen Jyväskylän yliopistosta.

Nuoren tutkijan tutkimus: ”Fyysisen suorituskyvyn kohorttierot 75- ja 80-vuotiailla henkilöillä kolmen vuosikymmenen välein mitattuna”

Kaisa Koivusen tutkimuksessa selvitettiin, ovatko iäkkäät ihmiset nykyään fyysisesti nuorempia kuin heidän ikätoverinsa kolme vuosikymmentä sitten. Tutkimuksessa tarkasteltiin lihasvoiman, kävelynopeuden ja hengityskapasiteetin eroja verraten nykypäivän 75- ja 80–vuotiaita 1990-luvulla eläneisiin ikätovereihin. Molempien kohorttien mittaukset toteutettiin samoin menetelmin ja samassa testiym-päristössä. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa ja Liikunta-tieteellinen tiedekunnassa.

Tutkimuksessa havaittiin, että 75- ja 80-vuotiaiden miesten ja naisten lihasvoima ja kävelynopeus ovat nykyään huomattavasti parempia verrattuna saman ikäisten suorituskykyyn kolme vuosikymmentä sitten. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että eliniän pidentyessä myös toimintakykyisiä vuosia on enemmän. Tämä on todennäköisesti seurausta erilaisista suotuisista muutoksista elinympäristössä. Tutkimus kertoo väestössä tapahtuneista myönteisistä terveysmuutoksista, joita kannattaa tukea myös tulevaisuudessa.
 

TUTKIMUSKILPAILUSTA

Vastaanotimme tänä vuonna tutkimuskilpailuun 26 tutkimusabstraktia ympäri Suomen.

Kilpailun finaalin selviytyneet tutkimukset esitellään Liikuntalääketieteen webinaarin virtuaalisessa finaalisessiossa torstaina 3.12.2020 klo 13 alkaen. Session päätteeksi julistetaan Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2020 -kilpailun voittaja sekä Vuoden nuori tutkija. Muut työt esitetään tutkimusesittelytallenteina, jotka julkaistaan 3.12.2020 Liikuntatieteellisen Seuran YouTube-kanavalla.

Tutkimusesittelyiden tiivistelmät julkaistaan Liikunta & Tiede -lehdessä 5/2020. Tutustu tutkimusesittelyihin lehden näköisversiosta (pdf).

Finalistit ja finaalisession aikataulu sekä esitysjärjestys

Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2020 -kilpailun neljä finalistia esittelevät tutkimuksensa virtuaalifinaalissa torstaina 3.12.2020 klo 13 alkaen. Finaaliesitykset kuullaan sukunimen mukaisesti aakkosjärjestyksessä. Esitysten pituus on 10 min + 5 minuuttia kysymyksille (aika sis. vaihdot). Puheenjohtajina toimivat LT Olli J. Heinonen ja LT Jari Parkkari. Voittaja julistetaan esitysten jälkeen.

Anna Kankaanpää, FM, tohtorikoulutettava, Gerontologian tutkimuskeskus ja Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto:

Selittävätkö liikunta ja muut elintavat sukupuolten välistä eroa biologisessa ikääntymisessä eri ikäkausina?

Anna Kankaanpää1, Asko Tolvanen2, Pirkko Saikkonen1, Eija K. Laakkonen1, Jaakko Kaprio3, Miina Ollikainen3, Elina Sillanpää1,3
1 Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC), Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto; 2 Ihmistieteiden metodikeskus, Jyväskylän yliopisto; 3 Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto

Kuvaus tutkimuksesta

Naisten elinikä on ollut kautta tilastoidun historian pidempi kuin miesten. Viime vuosikymmenten aikana ero elinajanodotteessa on kuitenkin kaventunut. Tutkimuksessa selvitimme, onko sukupuoliero havaittavissa myös biologisessa ikääntymisessä. Lisäksi tarkastelimme selittävätkö liikunta ja muut elintavat sukupuolten välistä eroa biologisessa iässä eri ikäkausina. Tutkittavat olivat suomalaisen kaksoskohortin nuoria sekä vanhempia samaa sukupuolta olevia identtisiä ja ei-identtisiä aikuisia kaksosia ja vastakkaista sukupuolta olevia nuoria aikuisia kaksosia.  Biologista ikää mitattiin neljällä DNA:n metylaatioon perustuvalla mittarilla eli epigeneettisellä kellolla. 

Tutkimuksessa havaittiin, että miehet olivat biologiselta iältään vanhempia kuin naiset, ja sukupuoliero oli suurempi iäkkäillä. Ero havaittiin myös vastakkaista sukupuolta olevien kaksosten välillä, kun yhteinen perhetausta ja osittain geneettiset tekijät huomioitiin. Miehillä oli keskimäärin epäterveellisemmät elintavat, mutta ainoastaan tupakointi selitti naisten ja miesten eroa biologisessa iässä. Tulokset tukevat väestötutkimuksia, joiden mukaan miesten tupakoinnin vähentyminen todennäköisesti selittää miesten ja naisten välistä kaventuvaa eroa elinajanodotteessa.

Lisätietoja: Anna Kankaanpää, anna.k.kankaanpaa(at)jyu.fi

Kaisa Koivunen (nuori tutkija), TtM, tohtorikoulutettava, Gerontologian tutkimuskeskus ja Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto:

Fyysisen suorituskyvyn kohorttierot 75- ja 80-vuotiailla henkilöillä kolmen vuosikymmenen välein mitattuna

Kaisa Koivunen¹, Elina Sillanpää¹, Matti Munukka¹, Erja Portegijs¹, Taina Rantanen¹       
1 Gerontologian tutkimuskeskus, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus tutkimuksesta

Aiemmat tutkimukset ovat tarjonneet ristiriitaista tietoa siitä, tarkoittaako väestön eliniän kasvu myös lisää toimintakykyisiä elinvuosia. Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko iäkkäät ihmiset nykyään fyysisesti nuorempia kuin heidän ikätoverinsa kolme vuosikymmentä sitten. Tutkimuksessa tarkasteltiin lihasvoiman, kävelynopeuden ja hengityskapasiteetin eroja verraten nykypäivän 75- ja 80–vuotiaita 1990-luvulla eläneisiin ikätovereihin. Molempien kohorttien mittaukset toteutettiin samoin menetelmin ja samassa testiympäristössä.

Tulokset osoittivat, että 75- ja 80-vuotiaiden miesten ja naisten lihasvoima ja kävelynopeus ovat nykyään huomattavasti parempia verrattuna aiemmin syntyneisiin saman ikäisiin ihmisiin. Hengityskapasiteetin osalta selvää paranemista ei ollut havaittavissa. Ihmisten suurempi koko ja lisääntynyt fyysinen aktiivisuus näyttivät erityisesti selittävän myöhemmin syntyneiden parempaa fyysistä suorituskykyä. Tämä on todennäköisesti seurausta erilaisista suotuisista muutoksista elinympäristössä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että elämä jatkuu keskeltä eikä pelkästään lopusta.

Lisätietoja: Kaisa Koivunen, kaisa.m.koivunen(at)jyu.fi
Twitter: @KoivunenKaisa
 

Elina Sillanpää, LitT, dosentti, gerontologian ja kansanterveyden yliopistonlehtori, Gerontologian tutkimuskeskus ja Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto:

Fyysistä aktiivisuutta selittävä polygeeninen riskisumma ennustaa myös painoindeksiä ja kardiometabolisia sairauksia

Elina Sillanpää^1,2, Teemu Palviainen², Samuli Ripatti^2,3, FinnGen, Urho Kujala⁴, Jaakko Kaprio²
1 Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto; 2 Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto; 3 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto; 4 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 5 

Kuvaus tutkimuksesta

Elina Sillanpään monitieteiden tutkimusryhmä yhdistää liikunnan, ikääntymisen, kansanterveyden, genetiikan, epigenetiikan ja bioinformatiikan tutkimustraditioita ja menetelmiä. Ryhmä käyttää työssään erityisesti genominlaajuisia riskikertoimia ja koneoppimisen avulla muodostettuja lukuja, jotka kuvaavat biologista ikää tai geneettisen riskin suuruutta. Näiden avulla tutkitaan perimän ja elintapojen merkitystä biologiseen ikääntymiseen ja sairastavuuteen sekä ennenaikaiseen kuolemanriskiin.

Kilpailutyön tarkoituksena oli selvittää, onko genomin laajuinen perinnöllinen alttius fyysiselle aktiivisuudelle yhteydessä kansansairauksiin eli selittävätkö samat geenit sitä, että ihminen on fyysisesti aktiivinen, sairastaa vähemmän tai sairastuu myöhemmin ja elää pidempään.

Tutkimuksessa käytettiin tänä vuonna julkaistua polygeenistä riskisummaa, joka kuvaa geneettistä alttiutta fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärälle. Fyysisen aktiivisuuden polygeeninen riskisumma sisältää yli miljoonan geenivariantin yhteisvaikutuksen. Polygeeniset riskisummat laskettiin FinnGen kohortin 218, 792 suomalaiselle. Sairaus-, kuolleisuus- ja lääkitystiedot saatiin Suomen kattavista kansallisista terveysrekistereistä.

Tutkimuksessa todettiin, että vähäinen geneettinen alttius olla fyysisesti aktiivinen ennusti suurempaa painoindeksiä sekä suurempaa riskiä saada sydän- ja verenkiertoelimistöön ja aineenvaihduntaan liittyviä sairauksia ja kuolla nuorempana. Perimältään aktiiviset henkilöt sen sijaan saivat muita todennäköisemmin Alzheimerin taudin, mutta se johtunee heidän pidemmästä eliniästään.

FinnGen on biopankkien, yliopistojen, sairaanhoitopiirien, ja lääketeollisuuden yhteistyöhön perustuva koko Suomen kattava tutkimushanke. Tutkimus pyrkii läpimurtoihin sairauksien ennaltaehkäisyssä ja diagnostiikassa. www.FinnGen.fi 

Lisätietoja: Elina Sillanpää, elina.sillanpaa(at)jyu.fi, 040 1429 639
Twitter: @ElinaSillanpaa
 

Sara Suikkanen (nuori tutkija), TtM, tohtorikoulutettava, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto:

Kotona toteutetun ohjatun vuoden kestoisen liikuntaharjoittelun vaikutukset kotona-asumisaikaan, elämänlaatuun sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ikääntyneillä, joilla on gerastenia tai sen esiaste - RCT

Sara Suikkanen^1,2, Paula Soukkio^1,2, Eeva Aartolahti², Hannu Kautiainen³, Sanna Kääriä⁴, Markku Hupli¹, Sarianna Sipilä^2,5, Kaisu Pitkälä³, Katriina Kukkonen-Harjula¹
1 Kuntoutus, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri; 2 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto; 3 Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto; 4 Raatimiehet Oy, Lappeenranta; 5 Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC), Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Kuvaus tutkimuksesta

Tutkimuksessa selvitettiin fysioterapeutin ohjaaman kotiharjoittelun vaikutuksia kotona-asumisaikaan, sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön sekä kustannuksiin sekä elämänlaatuun. Tutkimukseen osallistui yhteensä 299 eteläkarjalaista ikääntynyttä, joilla oli gerastenia tai sen esiaste. Henkilöistä 150 osallistui kotiharjoitteluun vuoden ajan ja 149 henkilöä jatkoivat elämäänsä normaalisti. Tutkimuksessa havaittiin, että kotiharjoittelu ei lisännyt kotona vietettyjä vuorokausia, mutta ylläpiti elämänlaatua, joka laski tavanomaisen hoidon ryhmässä kliinisesti ja tilastollisesti merkittävästi. Kustannustehokkuuden osalta kotiharjoittelu oli selvästi kalliimpaa, mutta merkittävästi vaikuttavampaa kuin tavanomainen hoito. Henkilöillä, joilla oli alkutilanteessa gerastenia, ohjatusta kotiharjoittelusta aiheutuneet kulut saatiin kahden vuoden aikana takaisin muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen vähentyessä. Esigerasteenisilla kotiharjoittelu ei vähentänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta verrattuna tavanomaiseen hoitoon.  

Lisätietoja: Sara Suikkanen, sara.a.suikkanen(at)jyu.fi
Twitter: @SuikkanS 
 

Finalistikäsikirjoitusten arvioitsijat 2020

• professori Mikko Tulppo, Oulun yliopisto
• apulaisprofessori Katja Pahkala, Turun yliopisto
• professori Heikki Tikkanen, Itä-Suomen yliopisto

Kilpailun arviointipaneeli

• Olli J. Heinonen, Paavo Nurmi -keskus, Turku
• Jari Parkkari, Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituuttisäätiö
• Kai Savonen, Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos
• Tiina Nylander, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka
• Raija Korpelainen, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka
• Arja Uusitalo, Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema
• Juha Peltonen, Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema
• Maarit Valtonen, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylä

Abstraktin jättöohjeet

Kilpailuun voi osallistua 1.1.2020 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Tutkimuskilpailun tulokset esitellään webinaarissa ja tutkimusesittelytallenteina torstaina 3.12.2020.

Kaikki hyväksytyt abstraktit julkaistaan Liikunta & Tiede lehdessä 5/2020 ja Liikuntatieteellisen Seuran verkkosivuilla.

Tutkimuskilpailuun ja webinaariin osallistuminen on maksutonta. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 26.11.2020 tästä linkistä.

Kirjoitusohjeet

Varsinaisessa tekstissä esitellään tutkimuksen tausta, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tekstiosiossa ei saa ilmetä tutkimuksen tekijää, taustayhteisöä tai muita tunnistetietoja.

Abstraktin pituus saa olla enintään 3 500 merkkiä eikä siinä saa olla taulukoita tai kuvioita, sillä vain ASCII-merkit toistuvat sähköisellä lomakkeella. Vinkki: Varmistuaksesi, että teksti sisältää vain ASCII-merkkejä, kopioi teksti johonkin tekstieditoriin (esim. Notepad). Myös viitteiden ja välilyöntien tulee mahtua 3 500 merkkiin.

Tutkija voi olla ensimmäisenä kirjoittajana vain yhdessä abstraktissa. Muuten osallistumista ei rajoiteta. Abstraktin esittäjänä tulee olla sen ensimmäinen kirjoittaja.

Arvionti

Abstrakteista poistetaan tunnistetiedot ja ne numeroidaan. Liikuntalääketieteen keskusten nimeämistä asiantuntijoista koostuva arviointipaneeli arvioi ja pisteyttää jokaisen abstraktin. Arviointipaneelin jäsen ei arvioi sellaista abstraktia, jossa hän on tekijänä tai muuten osallisena tutkimuksessa. Annettujen pisteiden perusteella parhaat tutkimukset pääsevät jatkoon. Tasatilanteissa arviointipaneeli päättää lopullisen järjestyksen.

Eniten pisteitä saaneista abstrakteista pyydetään täydellinen suomen- tai englanninkielinen käsikirjoitus 26.10.2020. Käsikirjoitukset lähetetään sähköpostitse osoitteeseen jonne.kamsula(at)lts.fi ja niiden tulee olla perillä 9.11.2020 klo 12.00 mennessä.

Numerotunnistein koodatut käsikirjoitukset lähetetään myöhemmin nimettävälle ulkopuoliselle finaaliraadille, joka arvioi ja pisteyttää jokaisen käsikirjoituksen. Annettujen pisteiden keskiarvo lasketaan ja lisätään abstraktiarvioinnissa saatuihin pisteisiin. Lopullisessa arvioinnissa abstraktin osuus on 25 % ja käsikirjoituksen osuus on 75 %. Korkeimmat yhteispisteet saanut tutkimus on voittaja. Tasatilanteessa finaaliraati päättää lopullisen järjestyksen.

Arviointipaneeli sekä finaaliraadin ulkopuoliset arvioitsijat käyttävät abstraktien ja käsikirjoitusten arvioinnissa yhteisiä kriteereitä. Tasapuolisuutta tieteenalojen kesken korostetaan ja arviointipaneelin jäsen ei arvioi sellaista abstraktia, jossa hän on tekijänä tai muuten osallisena tutkimuksessa. Arvioinnissa huomioidaan: tutkimusidea, aineisto ja menetelmät, tulokset ja johtopäätökset, tutkimuksen uutuusarvo ja tulosten sovellusarvo.

Hyväksymisilmoitus tutkijoille

Tutkijoille ilmoitetaan abstraktien hyväksymisestä sähköpostitse 2.10.2020.

Suulliset virtuaalitutkimusesittelyt

Kaikki työt (finalistit pois lukien) esitetään virtuaalisesti tutkimusesittelytallenteina torstaina 3.12.2020. Esitysmateriaalin toivotaan olevan suomenkielistä. Abstraktin esittäjänä tulee olla sen ensimmäinen kirjoittaja. Lähetä diasi etukäteen keskiviikkoon 25.11.2020 mennessä Jonne Kamsulalle (jonne.kamsula(at)lts.fi). Esitysaika kullekin tutkimukselle on 10 minuuttia, jonka jälkeen keskustelulle on varattu 5 minuuttia. Ota tämä huomioon valmistellessasi esitystä.

Ohjeita esityksen laatimiselle:
Tee esityksesi PowerPoint- tai vastaavalla ohjelmalla. Nämä ohjeet soveltuvat parhaiten PowerPoint-ohjelmalle, mutta toimivat muissa vastaavissa ohjelmissa. Käytä PowerPoint 2003 tai uudempaa versiota.

• Yksi otsikkodia ja haluamasi määrä sisältödioja
• Käytä riittävän isoa fonttia ja varmista, että esittämäsi asiat näkyvät selkeästi eri päätelaitteilla
• Voit käyttää esityksessäsi Powerpoint-tehosteita ja -animaatioita, mutta ei videoita
• Pyri ajoittamaan esityksesi kesto niin, että aikaa jää myös kysymyksille: esitys noin 10 minuuttia ja kysymyksille noin 5 minuuttia
• Tallenna tiedosto nimelläsi ennen lähettämistä järjestäjille

Esitysten tallennuksista ja tallennusaikataulusta tiedotamme tarkemmin lähiviikkoina. Huom! Kaikki tutkimuskilpailuun osallistuvat työt esitetään etäyhteydella, tallennetaan ja julkaistaan LTS:n verkkosivuilla. Tallenteiden käyttöikä on viisi vuotta. Mikäli et halua, että sinun esityksesi taltioidaan, ota yhteyttä asiasta jonne.kamsula(at)lts.fi.

Yhteenveto aikataulusta

• 1.10.2020 abstraktien viimeinen jättöpäivä. Abstrakti tulee jättää tällä sähköisellä lomakkeella.
• 2.10.2020 abstraktien hyväksymisilmoitus tutkijoille sähköpostitse
• 26.10.2020 ilmoitus finalisteille ja finalistikäsikirjoitusten tilaus
• 9.11.2020 käsikirjoitusten palautus klo 12.00 mennessä, jonne.kamsula(a)lts.fi
• 3.12.2020 tutkimusesittelyjen tallenteet julkaistaan Liikuntatieteellisen Seuran verkkosivuilla.
• 3.12.2020 finalistien virtuaaliesitykset & kilpailun tulosten julkistaminen ja palkintojen jako klo 13.00 alkaen