Soveltavan liikunnan kehittämistyö ja hankkeet

Soveltavaa liikuntaa on kehitetty vuosikymmenten ajan niin erillisillä hankkeilla kuin osana eri toimijoiden perustoimintaa. Kehittämistyötä on tehty kaikilla tasoilla aina valtakunnallisista toimijoista paikallistason kunta- ja yhdistystoimijoihin asti.


2000-luvulla soveltavassa liikunnassa on käynnistynyt laajamittainen hanketoiminta. Kehittämishankkeita on avustettu pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön erilaisista kehittämisavustuksista, mutta myös Euroopan unionin rahastoista sekä maakuntien kehittämisrahoista. Tältä sivulta löydät tietoa soveltavan liikunnan kehittämistyön historiasta sekä nykyisistä kehittämishankkeista.


Erityisliikunnan hanketoiminta käynnistyy 1970-luvulla


Vuonna 1976 käynnistyivät ensimmäiset kuntakokeilut erityisryhmien liikunnan kehittämiseksi. Liikuntieteellinen Seuran kehittämishankkeessa olivat mukana Jyväskylä, Hyvinkää ja Mäntsälä. 1970-luvulla käynnistyi myös alan opetus Jyväskylän yliopistossa. Laajamittaisempi erityisryhmien ohjattu liikuntatoiminta käynnistyi kunnissa 1980-luvulla, jolloin kunnat ottivat päävastuun erityisliikunnan järjestämisestä paikallistasolla ja palkkasivat valtion tuella erityisliikunnanohjaajia. Samalla erityisliikunnan kehittämistyö pääsi hyvään vauhtiin ja alan resurssit alkoivat kasvaa.(1)


Myös kansanterveysjärjestöt alkoivat kiinnostua vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikuttamisesta 1980-luvulla. Vuonna 1987 Keuhkovammaliitto hyväksyttiin ensimmäisenä kansanterveysjärjestönä valtionapukelpoiseksi liikuntajärjestöksi. Vuotta myöhemmin Keuhkovammaliitto palkkasi ensimmäisenä kansanterveysjärjestönä oman liikuntasihteerin.(2)


Talouslaman myötä erityisliikunnan resurssien kasvu ja kehittämistyö pysähtyivät kunnissa 1990-luvun alkupuoliskolla. Kehittämistyön vauhdittamiseksi käynnistettiin Erityisliikuntaa kuntiin 1997–1999 -hanke.(1) Vuonna 1998 liikuntalain uudistuksessa määriteltiin kunnille tehtäväksi luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle ottaen huomioon myös erityisryhmät.(3) Koulutuksessa tapahtui myös merkittävää kehitystystä 1990-luvulla, kun erityisliikunnan perusopinnot käyninstyivät ja Jyväskylän yliopistoon perustettiin alan professuuri.(1)


Kansanterveysjärjestöissä kiinnostus terveysliikuntaan kasvoi 1990-luvulla. Vuonna 1993 päätti 18 vammais- ja kansanterveysjärjestöä perustaa yhteistyöfoorumikseen Suomen erityisliikunnan yhdistyksen SEY:n, josta muodostui 2000-luvulla Soveltava Liikunta SoveLi ry. Samana perustamisvuonna silloisen SEY:n jäsenjärjestöt käynnistivät yhteisen liikunnan kehittämishankkeen.(2)


2000-luku hankkeiden aikaa


Erityisliikunta vakiinnutti paikkansa suomalaisessa liikuntakulttuurissa 1990-luvun lopulta alkaen.(4) Kuntien erityisliikunnan tarjonta on kasvanut koko 2000-luvun. Alan kehittämistyötä on jatkettu 2000-luvulla yhä enemmän erilaisilla hankkeilla. Valtakunnan tasolla kehittämistyötä on tehty muun muassa Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeilla. Paikallistasolla kunnat ja yhdistykset ovat toteuttaneet omia hankkeitaan.


Erityisliikunnan kehittäminen on hankemaailmassa kuitenkin edelleen marginaalissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2016 liikunnan kehittämishankkeisiin ohjaamasta 20 miljoonasta eurosta vain noin kolme prosenttia (0,6 milj. euroa) kohdentui suoraan erityisryhmien ja ikäihmisten liikunnan ja liikkumisen kehittämiseen.(5)


Lisäksi 2000-luvulla arviointityö on tullut osaksi erityisliikuntaa. Kuntien erityisliikuntaa on arvioitu neljän vuoden välein. Arvioinneilla on vastattu valtionhallinnon tarpeeseen saada tietoa kuntien toiminnasta.(1)


Myös järjestökenttä on jatkanut toimintansa kehittämistä 2000-luvulla. Uusia kansanterveys- ja vammaisjärjestöjä on hyväksytty valtionapukelpoisiksi liikuntajärjestöiksi. Myös järjestöt ovat toteuttaneet useita kehityshankkeita. Esimerkiksi Soveltava Liikunta SoveLissa hankkeilla on kehitetty järjestön koulutustoimintaa.(2) Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt ovat kehittäneet hankkeilla oman kohderyhmänsä liikkumismahdollisuuksia.


Vammaisurheilujärjestöjen osalta yhteiset kehittämishankkeet loivat pohjaa järjestöjen yhdistymiselle, kun vuonna 2009 Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry (NKL), Suomen Invalidien Urheiluliitto ry (SIU) sekä Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry (SKLU) perustivat uuden yhteisen järjestön, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n(6).


Valtakunnalliset ja alueelliset hankkeet


Soveltavan liikunnan valtakunnallisten kehittämishankkeiden tavoitteena on ollut kasata verkostoja, levittää tietoa sekä edistää ja koordinoida oman kohderyhmän liikuntaa. Hankkeita ovat toteuttaneet mm. valtakunnalliset järjestöt ja säätiöt.


Alueellisilla soveltavan liikunnan kehittämishankkeilla on ollut tavoitteena kehittää alueen liikuntamahdollisuuksia, lisätä yhteistyötä, luoda uusia toimintamalleja ja yhtenäistää seudun kuntien erityisliikuntapalveluita. Hankkeet on toteutettu alueilla, joissa on ollut viime vuosina muutenkin vilkasta liikunnan kehittämistoimintaa eli Lounais-Suomessa, Jyväskylässä ja Oulussa. Hankkeiden toteuttajina ovat olleet mm. oppilaitokset tai alueen kunnat yhteistyössä.


Käynnissä olevia tai juuri päättyneitä valtakunnallisia ja alueellisia kehittämishankkeita:


Ikäinstituutin koordinoiman Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman (2013-) tavoitteena on edistää verkostotyötyön keinoin liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua nykysuositusten mukaisesti. Toimenpideohjelma toteuttaa osaltaan Muutosta liikkeellä! -strategiaa. Lisätietoa osoitteessa: www.liikkeellavoimaavuosiin.fi.


Soveltava Liikunta SoveLi ry:n Soveltavaa liikuntaa kaksikielisissä kunnissa -hankkeessa (2018–2020) kehitetään ruotsinkielisten kuntien soveltavan liikunnan palveluita yhteistyössä SoveLin 20 jäsenjärjestön asiantuntijoiden, kuntien terveyden edistämisen ammattilaisten sekä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Hankkeeseen osallistuvat kunnat ovat: Kruunupyy, Närpiö, Kristiinankaupunki, Kemiönsaari, Parainen ja Siuntio. Lisätietoa hankkeesta ruotsiksi täältä.


Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:ssa on käynnistynyt Luonto kaikille -hanke (2018–2020), jonka tavoitteena on kehittää Päijät- ja Kanta-Hämeen esteettömiä luontomatkailukohteita ja niiden palvelutarjontaa siten, että kohteet voivat profiloitua laajemmin esteettöminä luontomatkailualueina. Hanke on Lahden ammattikorkeakoulun, VAU:n ja Metsähallituksen Luontopalveluiden yhteishanke.


VAU ry:ssä on käynnistynyt myös Esteetön eräpolku-hanke, jonka tavoitteena on päivittää ja täydentää luontoreittien esteettömyyden kartoitusohjeet (Luonto-ESKEH) sekä laatia malli pitkien luontoreittien esteettömyyden kartoittamiseen (työnimi: Reitti-ESKEH) ja esteettömyydestä raportoimiseen.


Turun AMK:n Liikunta kuntoutuksen tukena -hankkeessa (2014–2017) on kehitetty terveysliikuntaan ohjaavaa liikuntapolkua neurologisesti vaikeavammaisille. Hankkeessa on selvitetty muun muassa vaikeavammaisten, neurologista sairautta sairastavien liikuntapalveluiden tarvetta, tunnistettu liikkumisen esteitä ja kehitetty uusia liikuntapalveluita.


Turun AMK:n hankkeessa Liikuntaa tukeva leikkipuisto kaikille (2015–2017) luodaan sähköinen opas ja suosituksia kaikille soveltuvien sekä liikuntaa tukevien leikkipuistojen rakentamiselle. Hanketta toteutetaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hankkeesta lisätietoa täältä.


Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu on toteuttanut Turun seudun kunnissa Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla (2011-2016) -hankkeen, jossa on kehitetty 11 kunnan kanssa yhteistyötä liikuntapalveluiden järjestämisessä, vahvistettu hyviä käytäntöjä ja uudistettu rakenteita. Yksi kehittämiskohde on ollut alueen soveltavan liikunnan palvelut. Hankkeesta lisätietoa täältä.


Suomen Lumilautaliitto ry:n Kaikki Snoukkaa -hankkeen (2016-2018) visiona on saada vammaisurheilijat tiiviimmin ja laajemmin osaksi suomalaista lumilautakulttuuria. Hankkeen tavoitteena on mm. saada lajin pariin uusia vammaisharrastajia, kehittää lumilautailun harrastusmahdollisuuksia ja lajikulttuuria esteettömänpään suuntaan, kehittää vammaislumilautailun osaamista sekä kehittää luokittelujärjestelmää Suomessa. Hankkeesta lisätietoa täältä.


Suomen HCP Golf ry on käynnistänyt Esteetön ja yhdenvertainen Golfympäristö -hankkeen (2016-2018), jossa edistetään esteettömien golfympäristöjen syntymistä sekä golfkentillä että muutoinkin golfiin liittyvissä toiminnoissa. Hankkeessa selvitetään esteettömyyteen liittyviä puutteita kenttäkohtaisesti, opastetaan ja autetaan luomaan esteettömiä golfyhteisöjä tehtyjen selvitysten avulla sekä vaikuttaa asenneympäristöön. Hankkeesta lisätietoa täältä.


Koululiikuntaliitto KLL ry:n Pallosankarit - erityistä tukea tarvitsevien liikuntaan motivointi -hanke (2016-) on yhteishanke Suomen Palloliiton kanssa. Hankkeen tavoitteena on tarjota erityistä tukea tarvitseville koululaisille positiivisia elämyksiä liikunnan parissa sekä tarjota heille tietoa erilaisista harrasteliikuntamahdollisuuksista. Tavoitteena on saada uusia seuroja ja seuran sisäisiä ryhmiä soveltavan jalkapallon ja muun liikunnan jatkuvaan harrastamiseen. Hankkeesta lisää tietoa täältä.


Hengitysliiton Hengitä- ja hengästy -hankkeessa (2014-2018) on tavoitteena edistää hengityssairaiden liikuntaa ja liikuntaneuvontaa. Hanke lisää matalan kynnyksen liikunnan harrastamismahdollisuuksia mm. perustamalla uusia liikuntaryhmiä hengitysyhdistyksiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hanke mallintaa Pirkanmaalle hengityssairaan liikuntapolkuja yhdessä PSHP:n ja paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeesta lisää tietoa täältä.


Satakunnan ammattikorkeakoulun KAISLA - Kaikille avoimet liikuntamahdollisuudet Satakunnassa -hankkeessa (2016-) edistetään erityisryhmien liikuntamahdollisuuksia sekä samalla kaikkien harrastajien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa. Hankkeessa lisätään Satakunnan alueella liikuntapalveluita tarjoavien tahojen osaamista kaikille avoimen liikunnan järjestämiseen sekä korkeakouluopiskelijoiden osaamista kaikille avoimen liikunnan järjestämiseen ja ohjaamiseen. SAMK:ssa on toteutettu myös Esteettömyyden tason suunta liikuntapaikkarakentamisessa-hankkeita, joilla on mm. kehitetty seurantamallia liikuntapaikkarakentamisen esteettömyyden tason vuosittaiseen seurantaan.


Selkäliiton Tosimiehen selkätreeni -hanke (2016-) on yli 30-vuotiaiden miesten selkäterveyden ja liikkumisen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on saada aktiivisen liikunnan pariin selkäkivuista kärsiviä eri-ikäisiä miehiä: perustaa uusia liikuntaryhmiä, tarjota luontoliikuntaa ja lisätä miesjäsenten määrää yhdistyksissä. Lisää tietoa hankkeesta täältä.


Paikallistason kehittämishankkeet


Paikallistasolla soveltavaa liikuntaa on kehitetty niin isoissa kaupungeissa kuin pienissä kunnissa. Kuntahankkeissa soveltavaa liikuntaa on kehitetty myös yhdessä terveysliikunnan kanssa.


Pienten kuntien hankkeet ovat olleet toiminnallisia hankkeita, joissa on pyritty parantamaan erityisryhmiin kuuluvien liikunnan harrastusmahdollisuuksia ja aktivoimaan heitä liikkumaan. Isompien kaupunkien hankkeissa on painottunut toiminnan lisäksi hallinnon näkökulma, kuten hallintokuntien yhteistyön ja erityisliikunnan aseman kehittäminen.


Kuntien hankkeet ovat kohdistuneet pääosin iäkkäisiin tai lapsiin ja nuoriin. Yhdistysten hankkeet omat kohderyhmän liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen.


Käynnissä olevia tai juuri päättyneitä paikallisia kehittämishankkeita:


  • Erityisliikunnan kehittämishanke (2016-), Mäntsälän kunta
  • Hyvinvointia liikunnasta (2015-), Äänekosken kaupunki
  • LIPAKE-Loimaa (2016-), Loimaan kaupunki
  • Noin 20 kansanterveys- ja vammaisyhdistyksen Kunnossa kaiken ikää-hanketta


Teksti: Saku Rikala


Lähteet

  1. Piispanen, Toni–Koivumäki, Kari: Erityisliikunnanohjaajajärjestelmän synty – laadukasta liikuntaa jo yli 25 vuoden ajan. Liikunta & Tiede 6/2010 ja Koivumäki, Kari: Erityisliikunnan perustiedosto 2014. Valtion liikuntaneuvosto/Erityisliikunnan jaosto.
  2. Hölsömäki, Heidi – Taulu, Anne (toim.): Soveltava Liikunta SoveLi – 20 vuotta liikuntaa yhdessä kehittäen. Soveltavan liikunnan julkaisuja 4. Soveltava Liikunta SoveLi ry.
  3. Valtionhallinto liikunnan edistäjänä 2011–2015. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:4.
  4. Rintala, Pauli–Huovinen, Terhi–Niemelä, Satu: Soveltava liikunta. 2012. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 168.
  5. Rikala, Saku: Liikunnan kehittämisessä uskotaan hankkeisiin. Liikunta & Tiede -lehti 6/2016.
  6. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n internetsivut www.vammaisurheilu.fi.
comments powered by Disqus