Kuntien soveltavan liikunnan palvelut

Kunnat ovat keskeisessä asemassa suomalaisten liikuttamisessa. Kunnat käyttävät valtioon verrattuna moninkertaisesti resursseja liikuntaan ja omistavat valtaosan liikuntapaikoista. Kunnat tuottavat myös liikuntapalveluita. Kunnallisten palveluiden ja tukitoimien merkitys korostuu niille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Näiden henkilöiden liikunta vaatii erityiosaamista ja soveltamista, jolloin puhutaan soveltavasta liikunnasta (erityisliikunta).

Kuntien soveltavan liikunnan palvelut ja erilaiset tukitoimet (kuten avustaja- ja kuljetuspalvelut) ovat keskeisessä asemassa takaamassa yhdenvertaiset liikuntamahdollisuudet kaikille kuntalaisille. Kaikissa kunnissa ei ole kattavaa yhdistyskenttää, joka tuottaisi palveluita kaikille kuntalaisille. Yhdistysten ryhmät eivät ole välttämättä kaikille avoimia eikä kaikilla yhdistyksillä ole tarvittavaa erityisosaamista soveltavan liikunnan järjestämiseen.

Kuntien liikuntatoimen piirissä järjestetyllä soveltavalla liikunnalla on jo yli 30 vuoden kokemus. Paikallistason soveltava liikuntatoiminta nojaa Suomessa kuntien erityisliikunnanohjaaja-järjestelmään. Vajaassa kolmanneksessa Suomen kunnista (reilut 90 kuntaa) työskentelee päätoiminen erityisliikunnanohjaaja, mutta näissä kunnissa asuu noin 80 % väestöstä. Yhteensä kunnissa työskentelee arviolta noin 150 päätoimista erityisliikunnanohjaajaa. Kyseessä on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen järjestelmä.

Kuntien soveltavan liikunnan palveluissa on suuria kuntakohtaisia eroja. Mitä suuremmasta kunnasta on kyse, sitä organisoidummalta soveltavan liikunnan toiminta näyttäytyy ja keskittyy alan koulutuksen saaneiden ihmisten sekä liikuntatoimen tai vastaavan hallinnonalan vastuulle. Lisäksi muiden toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on koordinoidumpaa. Keskeisin liikuntatoimen yhteistyökumppani soveltavan liikunnassa on sosiaali- ja terveystoimi. Pienemmissä, alle 10 000 asukkaan kunnissa järjestelyt ovat monimuotoisempia: liikuntatoimen lisäksi palvelujen tarjoajia ovat usein sosiaali- ja terveystoimi tai kansalaisopisto. Noin kolmasosassa alle 20 000 asukkaan kunnista liikuntatoimi ei järjestä eikä tuota soveltavan liikunnan palveluita asukkailleen.

Kunnat kohdentavat soveltavaan liikuntaan resursseja yhteensä arviolta noin 8–9,5 miljoonaa euroa (2017). Selvästi eniten ryhmätoimintaa on iäkkäille, mutta ryhmiä järjestetään myös lapsille ja nuorille, sairaus- ja vammaryhmille sekä liikuntamuodoittain. Lisäksi kunnat tukevat toimintarajoitteisten omatoimista liikuntaa. Kaikki järjestäjätahot huomioiden soveltavan liikunnan ryhmiä järjestetään kunnissa yhteensä arvioilta 10 000–12 000, joissa on kävijöitä yhteensä arviolta noin 150 000. Ryhmissä liikkuvat valtaosin ikääntyneet naiset.

Ryhmäliikunnan lisäksi kunnat tukevat myös kuntalaisten omaehtoista liikuntaa esimerkiksi erilaisilla alennuksilla pääsymaksuista, ilmaispalveluilla, lainaamalla liikuntavälineitä tai tarjoamalla liikuntaneuvontaa ja tiloja. Kunnat järjestävät myös paljon soveltavan liikunnan tapahtumia.

Alta löydät lisätietoa kuntien soveltavasta liikunnasta ja palveluiden kehittämisen tueksi.

Lue selvitys "Kuntien soveltavan liikunnan tilanne 2017" sähköisesti täältä.

Lue raportti kuntien soveltavan liikunnan palveluiden kehittämisestä täältä:

Kohti yhdenvertaisia kuntien liikuntapalveluita, loppuraportti.pdf

Tutustu kuntien erityisliikunnanohjaajien työn kehitykseen Suomessa täältä:

Kuntien erityisliikunnanohjaajien työn kehitys Suomessa.pdf

Lue Liikunta & Tiede-lehden artikkeli erityisliikunnanohjaajajärjestelmän synnystä täältä:

Erityisliikunnanohjaajajärjestelmän synty.pdf

comments powered by Disqus