Vuoden 2018 Liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun voitto Heikki Sarinille

Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun voittajaksi valittiin Heikki Sarin Liikuntalääketieteen päivillä 14.11.2018 Helsingissä. Samassa yhteydessä jaettiin Vuoden nuori liikuntalääketieteen tutkija -palkinto, jonka sai Jatta Salmela. Kilpailuun osallistui tänä vuonna ennätykselliset 55 suomalaista liikuntalääketieteellistä tutkimusta. Kaikkien tutkimuskilpailuun osallistuneiden esitystiivistelmät on julkaistu Liikunta & Tiede -lehden numerossa 5/2018.

Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun voitti Heikki Sarin Tiukan treenin ja painonpudotuksen yhdistelmä järkyttää fitness-urheilijan immuunijärjestelmää

Esteettisten urheilulajien, kuten bikini ja body fitneksen, harrastaminen on suosittua. Fitness-kisaan valmistauduttaessa kehon paino ja etenkin kehon rasvan määrä pudotetaan hyvin alas. Kisakuntoon pääsemiseksi vaaditaan tiukkaa dieettiä yhdistettynä kovaan harjoitteluun. Pitkän intensiivinen harjoittelujakson ja niukan energiansaantiin tiedetään lisäävän urheilijan herkkyyttä infektioille. Mekanismit ilmiön taustalla tunnetaan kuitenkin heikosti.

Nyt palkittavassa tutkimuksessa haluttiinkin selvittää kovan harjoittelun ja tiukan dieetin vaikutuksia nuorten fitness-urheilijanaisten elimistöön ja immuunijärjestelmään sekä biologisia mekanismeja vaikutusten taustalla. Tutkittavat jaettiin dieetti- (n = 25) ja kontrolli-ryhmään (n = 17), ja heiltä kerättiin verinäytteet ennen dieettiä, noin 5–6 kuukautta kestäneen dieetin jälkeen sekä 4–5 kuukauden palautumisjakson jälkeen. Verinäytteistä eristettiin systeemibiologiset muuttujat (valkosolut, sytokiinit, IgG-glykomi, transkriptomi). Näytteet analysoitiin laadukkailla ja monipuolisilla bioinformatiivisilla tutkimusmenetelmillä.

Dieetti-ryhmän painonpudotuksen havaittiin vaikuttavan selvästi kaikkiin mitattuihin systeemibiologisiin muuttujiin. Tulokset kuvaavat, miten kova harjoittelu yhdistettynä painonpudotukseen voi vaikuttaa elimistöön ja mitä terveysriskejä siihen voi liittyä.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että immuunijärjestelmä järkkyy kisadieetillä, mutta näyttäisi palautuvan ennalleen noin 4–5 kuukautta dieetin jälkeen. Useita kuukausia jatkunut kova harjoittelu ja merkittävä painonpudotus vaatii siis kutakuinkin yhtä pitkän ajan palautua. Lisäksi tutkimus auttaa ymmärtämään mekanismeja, jotka altistavat infektioille, kun harjoitellaan kovaa ja syödään niukasti.

Heikki Sarin ja hänen ryhmänsä tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston uraauurtavaa tutkimushanketta, jossa selvitetään ensimmäistä kertaa laajemmin useita kuukausia kestävien fitness-dieettien vaikutusta nuorten naisten terveyteen.

Heikki Sarin ja tutkimusryhmän abstrakti on julkaistu Liikunta & Tiede 5/2018 -lehden sivulla 100.

Heikki Sarinin ajatuksia heti palkinnon luovuttamisen jälkeen (lyhyt videohaastattelu).

Kuvassa Heikki Sarin.

Vuoden 2018 nuori liikuntalääketieteen tutkija -palkinto Jatta Salmelalle Lisääntynyt hedelmien ja kasvisten syönti ja liikunnan lisääminen toivat säästöjä työnantajalle

Jatta Salmelan tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden ruokavaliossa ja vapaa-ajan liikunnassa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia työnantajalle aiheutuviin kustannuksiin lyhytkestoisista sairauspoissaoloista.

Tutkimuksessa analysoitiin noin 6 000 Helsingin kaupungin työntekijän vastaukset ruokavalio- ja vapaa-ajan liikuntaa kartoittaviin kyselyihin vuosilta 2000–2002 ja 2007. Tiedot lyhytkestoisista sairauspoissaoloista ja palkoista kerättiin työnantajan rekistereistä.

Tuloksista havaittiin, että vapaa-aikana liikuntaa harrastaneet tai sitä lisänneet työntekijät toivat työnantajalle 19 % säästöt verrattuna liikuntaa harrastamattomiin. Kustannuksia pienensi myös, jos liikuntaa harrastavat lisäsivät hedelmien ja kasvisten syöntiään. Eniten kustannuksia koitui vähän liikuntaa harrastavista työntekijöistä.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että suotuisat muutokset ruokavaliossa ja vapaa-ajan liikunnassa pienentävät sairauspoissaolokustannuksia. Yhteydet ovat selkeät etenkin liikunnan ja sen muutosten osalta.

Jatta Salmelan ja tutkimusryhmän abstrakti on julkaistu Liikunta & Tiede 5/2018 -lehden sivulla 99.

MTV Uutiset 15.11.2018: Kaksi helppoa tapaa, joilla pysyt terveenä – suomalaistutkija: "Lisähyötyjä tulee, jos..."

Kuvassa Jatta Salmela.

Vuoden 2018 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun 2. sija: Kaisu M. Kaikkonen & tutkimusryhmänsä, Oulun Diakonissalaitoksen liikuntaklinikka

Tiivistelmä Kaisu Kaikkosen ja tutkimusryhmän tutkimuksesta: "Liikunta yhdistettynä elintapaohjaukseen tehokkainta vaikean lihavuuden hoidossa – kolmen vuoden satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus"

Liikunta heti laihdutusohjelman alussa oli tehokkainta keskivartalolihavuuden hoidossa. Oululaisessa tuoreessa kolmen vuoden satunnaistetussa, kontrolloidussa tutkimuksessa osoitettiin, että kolmen kuukauden ohjattu liikuntaharjoittelu yhdistettynä tehostettuun henkilökohtaiseen elintapaohjaukseen heti painonpudotusohjelman alussa, tuotti parhaan painonpudotus- ja painonhallintatuloksen vaikeasti lihavilla henkilöillä. Tulokset olivat erityisesti vyötärönympäryksen osalta merkittävästi paremmat kuin pelkällä elintapapohjauksella laihtuneilla ja kolmen vuoden seurannassa vyötärönympärys oli edelleen 8,5 cm pienempi kuin lähtötilanteessa. Aiempien tutkimuksien mukaan jo 5 cm vyötärön ympäryksen pieneneminen alentaa kuolleisuusriskiä 9 %. Tutkimuksessa kehitetty ohjausmalli osoittautui tehokkaaksi ja sitä voi suositella osaksi vaikeasti lihavien henkilöiden hoitoa. Tutkimus toteutettiin Oulun Diakonissalaitoksen Liikuntalääketieteellisellä Klinikalla yhteistyössä Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa.

Lihavuus on maailmanlaajuinen epidemia, joka edelleen jatkaa leviämistään. Myöskään Suomessa ei näy tämän epidemian osalta talttumisen merkkejä. Tuoreimman FinTerveys -tutkimuksen (2017) mukaan suomalaisista yli 30-vuotiaista naisista jo 63.2 % on ylipainoisia ja miehistä 71.9 %. Lihavuus, erityisesti keksivartalolihavuus, liittyy useisiin kansansairauksiimme, kuten tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Säännöllisen liikunnan tiedetään ehkäisevän mm. tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Liikunnan yhteydestä painon pudotukseen on ristiriitaisia tuloksia, mutta painohallinnassa liikunnan on osoitettu olevan yksi kaikista keskeisimmistä tekijöistä. Lisäksi liikunnalla aikaansaadaan positiivisia terveysvaikutuksia riippumatta painon muutoksista. Uusia työkaluja lihavuuden hoitoon tarvitaan.

Kaisu Kaikkosen ja tutkimusryhmän abstrakti on julkaistu Liikunta & Tiede 5/2018 -lehden sivulla 86.

Tutkimusryhmä: Kaisu Kaikkonen, Raija Korpelainen, Marja Vanhala, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Juha T. Korpelainen. Lisätietoja: Kaisu Kaikkonen, kaisu.kaikkonen@odl.fi, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr., ODL Liikuntaklinikka, www.odl.fi

Kuvassa Kaisu Kaikkonen

Neljännelle sijalle kilpailussa tuli Henri Vähä-Ypyä UKK-instituutista

Henri Vähä-Ypyän ja tutkimusryhmänsä tutkimus: Huonokuntoiset harrastavat eniten reipasta ja rasittavaa liikuntaa!
Henri Vähä-Ypyä, Harri Sievänen, Ari Mänttäri, Pauliina Husu, Kari Tokola, Jaana Suni, Tommi Vasankari
UKK-Instituutti, Tampere

Henri Vähä-Ypyä vertaili tutkimusryhmänsä kanssa liikkumisen kertymistä absoluuttisesti ja suhteellisesti. Liikemittareilla tehtävissä fyysisen aktiivisuuden mittauksissa hyödynnetään usein reippaan ja rasittavan liikkumisen absoluuttisia rajoja, jotka eivät kuitenkaan huomioi henkilön kuntotasoa. Suositeltavaa olisikin käyttää esimerkiksi henkilön mitattuun aerobiseen kuntoon perustuvia suhteellisia rajoja liikunnalle.

Tutkimusaineistona oli 1162 Terveys 2011 -tutkimukseen osallistunutta työikäistä henkilöä. Tutkittavat käyttivät viikon ajan kiihtyvyysmittaria ja tekivät kuuden minuutin kävelytestin, jonka perusteella arvioitiin tutkittavien maksimaalinen hapenottokyky (VO₂max) sekä suhteelliset rajat reippaalle ja rasittavalle liikunnalle. Liikunnan kertymistä tarkasteltiin erimittaisista pätkistä.

Tutkimustulosten mukaan hyväkuntoiset liikkuivat odotetusti eniten käytettäessä absoluuttisia rajoja. Suhteellisilla rajoilla huonokuntoiset taas harrastivat eniten reipasta ja rasittavaa liikuntaa. Tosin huonokuntoisille arjen askareet olivat jo reippaan tai rasittavan liikunnan tasoa. Tutkimus osoitti myös sen, että pitkäkestoinen liikunta vaatii ja kehittää hyvää kuntoa.

Henri Vähä-Ypyän ja tutkimusryhmän abstrakti on julkaistu Liikunta & Tiede 5/2018 -lehden sivulla 104.

UKK-instituutin uutinen: "Liikuntalääketieteen päivillä jaettiin palkintoja ja kunniamainintoja"

Kuvassa Henri Vähä-Ypyä.

Finalistikäsikirjoitusten arvioitsijat:

Professori Ari Heinonen, Jyväskylän yliopisto
Professori Juhani Knuuti, Turun yliopisto
Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätietoa Liikuntalääketieteen päivistä ja tutkimuskilpailusta:
Jonne Kamsula
erityisasiantuntija
Liikuntatieteellinen Seura
puh 010 778 6606
jonne.kamsula(at)lts.fi

Parhaat e-posteriesitykset

Liikuntalääketieteen päivien iltajuhlassa 14.11. jaettiin tutkimusesittelyiden e-posterisessioon osallistuneille kunniamainintoja. Ensimmäisenä seminaaripäivänä kuultiin yhteensä 54 nopeaa, 6 minuutin, tutkimusesittelyä. Yleisö pääsi osallistumaan parhaiden esitysten valintaan. Voittajiksi valikoituivat Jari Karppinen, Irinja Lounassalo, Riitta Pyky, Sira Karvinen ja Mari Leppänen! Voittajat saivat Fysioline Oy:n sponsoroimat tuotepaketit.

Kuvassa Fysioline Oy:n Vesa Väänänen ja palkitut e-posteriesitysten pitäjät.
comments powered by Disqus