Liikunta & Tiede|Liikunta & Tiede -lehti|Liikunta & Tiede -lehti 3/2020

Liikunta & Tiede -lehti 3/2020

Liikunta & tiede -lehti 3/2020

Kesänumerossa teemana on olympialiike ja olympiakisat. Miten olympiaurheilu on muuttunut ja millaisin mittarein menestystä määritellään? Miltä urheilijasta tuntuu, kun olympiatähtäin siirtyykin yhtäkkiä vuodella eteenpäin? Lisäksi käsitellään suomalaista rahapelipolitiikkaa sekä koronaviruksen vaikutuksia liikuntaan ja urheilemiseen. Henkilöhaastattelussa 31 vuotta Urheilumuseota johtanut Pekka Honkanen. Hieman futistakin lehdestä löytyy sekä kaksi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia.

Lue lehden näköisversiota (pdf)

Tutustu sisällysluetteloon

Teemana on olympialiike ja olympiakisat.

Kirjaudu näköislehteen

Liikunta & Tiede -lehden numerot ovat tilaajille ja LTS:n jäsenille tarjolla myös näköisversioina verkossa. Kirjautuminen edellyttää henkilökohtaisia tunnuksia. Jos olet unohtanut tunnuksesi, ota yhteyttä sähköpostitse linda.raivio(at)lts.fi.

Suosittelemme tästä numerosta

HUUHKAJAN LENTO – suomalaisen jalkapallounelman anatomia

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue selviytyi vuonna 2019 ensi kertaa jalkapallon arvokisojen lopputurnaukseen. Takana oli 19 tuloksetonta MM-karsintaa ja 13 EM-karsintaa. Mitkä ovat suomalaisen jalkapallomenestyksen ja menestymättömyyden syyt? Miten ja miksi Huuhkajista tuli pitkän matalalennon jälkeen kansaa yhdistänyt urheiluilmiö? Aihetta käsittelee Urheilumuseon erikoistutkija Jouni Lavikainen.

Lue Lavikaisen artikkeli.

COVID-19 – uusi haaste myös urheilijoille

COVID-19 on ollut toistaiseksi harvinainen sairaus nuorten urheilijoiden ikäryhmässä ja oireet ovat yleensä lievät. Se kannattaa kuitenkin diagnosoida, sillä tauti voi heikentää pitkään urheilijan suorituskykyä. COVID-19-infektio voi myös levitä urheilutapahtumien yhteydessä, muistuttavat Urho Kujala, Jari Laukkanen, Maarit Valtonen, Olli J. Heinonen ja Olli Ruuskanen.

Lue artikkeli.

ManUn mies antoi Urheilumuseolle kasvot

Urheilumuseon johtajan Pekka Honkasen 31-vuotinen pesti päättyi toukokuun lopussa. Urheilumuseosta on viime vuosikymmeninä kehittynyt kansainvälisestikin arvostettu valtakunnallinen vastuumuseo.

Lue Honkasen haastattelu.

Liikunnan valtiontuki irrotettava rahapelipolitiikasta

Jarmo Mäkinen tarkastelee artikkelissaan suomalaisen rahapelipolitiikan mallia ja siihen kohdistuvia muutospaineita. Mäkinen analysoi, miten Ruotsissa on toimittu muuttamalla valtion tuki pelirahoitteisesta budjettirahoitteiseksi. Lisäksi hän nostaa esiin Ruotsin mallin ja budjettirahoitteisuuden hyviä puolia Suomen liikuntarahoituksen tulevaisuutta koskevan kriisin ratkaisemiseksi.

Lue Mäkisen artikkeli.

Paralympialaiset nousivat suurten joukkoon

Paralympialaiset ovat vammaisurheilutapahtumien ehdotonta huippua. Tokion kisojen 2020 piti olla paralympialiikkeen riemujuhla, sillä paralympialaiset-nimeä käytettiin ensimmäisen kerran juuri 1964 Tokiossa. Vuonna 1989 perustettu Kansainvälinen Paralympiakomitea (IPC) juhli äskettäin 30-vuotispäiviään. Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) ja IPC:n välille on kasvanut kiinteä liitto 2000-luvulla. Ketä se palvelee? Aihetta käsittelee LitT Aija Saari artikkelissaan.

Lue Saaren artikkeli.

Ratakelaaja Toni Piispanen: Poikkeusaika rassaa urheilijoiden korvien väliä

Vuoden päätavoitteen katoaminen kirpaisee urheilijaa kuin urheilijaa. Ratakelaaja Toni Piispanen myöntää, että Tokion paralympialaisten peruuttaminen pysäytti. Henkisesti ei ollut aivan helppo siirtää tavoitetta vuodella. Piispanen on kokenut paralympiaurallaan niin Lontoon kultahuuman kuin Rion pettymykset. Uran varrelle kokemusreppuun karttunut tietämys on auttanut suuntaamaan ajatuksia uudelleen poikkeusoloissa.

Lue Piispasen haastattelu.

Olympiamenestyksen monet mittarit

Mitalimäärien vertailu on ollut osa kesäolympialaisia koko niiden historian ajan, vaikka Kansainvälinen olympiakomitea ei sille virallista arvoa anna. Tarkemman kuvan saamiseksi menestystä on tarkasteltava aikasidonnaisesti ja osana kansainvälisen urheilujärjestelmän kehitystä. Olisi syytä myös punnita, millaisilla mittareilla suomalaisen huippu-urheilun ja yksittäisten lajien menestystä kuvataan sekä mahdollisen lain vaikuttavuutta arvioidaan, toteaa Kalle Rantala artikkelissaan.

Lue Rantalan artikkeli pdf-muodossa.

Olympiamenestyksen monet mittarit

Lue Rantalan artikkeli

Liikuntatieteellinen Seura suosittelee

Liity jäseneksi

Pysy vireessä ja tutkitun liikuntatiedon virrassa liittymällä LTS:n jäseneksi! Jäsenenä saat Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia LTS:n julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista.

Lue lisää

Tilaa Liikunta & Tiede -lehti

Tilaa Liikunta & Tiede -lehti itsellesi tai lahjaksi. Voit myös liittyä Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi, jolloin saat lehden jäsenetuna.

Lue lisää

Osta julkaisujamme

Julkaisemme liikuntatieteellisiä oppi- ja tietokirjoja sekä tutkimustietoon perustuvia arviointeja, selvityksiä ja ajankohtaisia katsauksia. Julkaisujamme voit ostaa Tiedekirjan myymälästä ja verkkokaupasta.

Lue lisää