Yhdessä olemme enemmän – ajatuksia suomalaisen liikuntapolitiikan tulevaisuudennäkymistä

Suomen liikuntapolitiikan tulevaisuuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten hyvinvointi- ja terveyspoliittiset tavoitteet, yhteiskunnalliset muutokset ja taloudelliset haasteet, kiihtyvä eriarvoisuus ja terveyserot, polarisaatio, ilmastokriisi ja ympäristöhaasteet sekä maailmantilanteen muutokset ja teknologian kehitys. Liikuntapolitiikan toteuttaminen vaatii poikkihallinnollista yhteistyötä eri sektoreiden ja toimijoiden välillä, sillä erilaiset kumppanuudet voivat vahvistaa liikunnan asemaa ja sen hyötyjen leviämistä laajemmalle kaikkiin väestöryhmiin. Meidän olisikin ajankohtaista tunnustaa neljännen sektorin eli perinteisistä järjestöistä riippumattoman vapaan kansalaistoiminnan kansanterveydellisesti tärkeä rooli liikunnan edistämisessä.

Nykyinen hallitus on vastannut liikkumattomuuden haasteeseen Suomi liikkeelle -ohjelman toimilla ja viestinnällä. Tuoreen Kansalaispulssi -kyselyn mukaan suomalaiset ovat hyvin tietoisia liikkumattomuuden yhteiskunnallisesta haasteesta, joten maaperä liikkumisen lisäämisen toimille on otollinen (Korsberg 2024). Pelkkä liikunnan lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan väestön kokonaisvaltainen hyvinvointi edellyttää myös muiden terveellisten elintapojen edistämistä. Nyt on siirryttävä tietoisuudesta tekoihin.

Sain tulevaisuuden liikuntapolitiikan pohdintaani inspiraatiota Minttu Korsbergin (2024) kolumnista, jossa hän kuvaa hallituksen liikunnan edistämistoimia. Tulevaisuudessa liikunnan rooli kansanterveyden edistäjänä tulee korostumaan yhä enemmän, joten liikunnan edistämiseen tulee varata riittävästi taloudellisia ja muita resursseja kaikilla tasoilla. Liikuntapolitiikan tulee yhä laaja-alaisemmin tukea kansalaisten hyvinvointia kaikissa väestöryhmissä taustasta tai asuinpaikasta riippumatta. Sen tulee vähentää eriarvoisuutta sekä edistää monimuotoisuutta ja tasa-arvoa kaikilla tasoilla, mikä tarkoittaa esimerkiksi yhdenvertaista palveluiden laatua ja saatavuutta, eri kulttuuritaustojen huomioimista liikuntapalveluissa sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä urheilussa.

On tärkeää, että liikuntapolitiikka tukee suomalaisen liikuntakulttuurin muuttumista houkuttelevammaksi ja saavutettavammaksi kaikille väestöryhmille. Tämä voi sisältää uusien liikuntamuotojen edistämistä sekä nykyisten normien ja asenteiden kyseenalaistamista. Esimerkiksi digitalisaatio tuo mukanaan monia mahdollisuuksia, mutta se voi myös syrjäyttää perinteisiä liikuntamuotoja. On siis tärkeää löytää tasapaino teknologian käytön ja perinteisten liikuntamuotojen välillä.

Liikuntapolitiikassa tulee korostaa yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitystä, erityisesti nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallistumismahdollisuuksia olisi parannettava. Hyvinvointi- ja terveyseroja voidaan kaventaa eriarvoisuutta purkamalla (THL 2024). Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmat ovat menestyksekkäästi liikuttaneet suomalaisia lapsia ja nuoria, mutta koululiikunnan kehittämiseen panostaminen on tärkeää myös tulevaisuudessa.

Aikuisväestön liikuttamiseen on panostettava, joten työpaikkoja ja työterveyshuoltoa liikunnan edistäjinä tulisi entisestään korostaa. Myös ympäristönäkökulmat tulee integroida yhä paremmin liikuntapolitiikkaan eli liikunta- ja urheilutoiminnassa pitää huomioida luonnonsuojelu, ympäristöasiat ja kestävä kehitys. Jos ja kun tavoitteena on saavuttaa näkyviä tuloksia, niin tulevaisuuden liikuntapolitiikka Suomessa on monipuolista ja laaja-alaista, ja sen tavoitteena on edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta kestävästi ja oikeudenmukaisesti.

Tulevaisuuden liikuntapolitiikan osatekijöitä

1. Terveys ja hyvinvointi – arkiliikunnan edistäminen

2. Yhteisöllisyys ja osallisuus – neljännen sektorin avoimuus ja verkostomaisuus Koululiikunta ja nuorten liikunta Työpaikat liikunnan mahdollistajina Ikääntyneet

3. Monimuotoisuus ja tasa-arvo Terveyserojen kaventaminen – palveluiden laatu ja saatavuus yhdenvertaisiksi kaikille Erityisryhmien huomioiminen ja monikulttuurisuus

4. Infrastruktuurin kehittäminen myös maaseudulla

5. Priorisointi eli terveydenhuollon resurssien jakaminen tasaisesti ja panostus sairauksien ennaltaehkäisyyn Tutkittu tieto päätöksenteon tueksi yhä vahvemmin – Tiedolla johtaminen lisää palveluiden vaikuttavuutta Liikuntaan varattava riittävästi rahaa myös kuntatasolla

6. Politiikan uudistus - Poikkihallinnollinen yhteistyö eri toimijoiden välillä ja neljännen sektorin hyödyntäminen

7. Liikuntakulttuurin muutos houkuttelevammaksi kaikille hyödyntämällä uusia liikuntamuotoja sekä kyseenalaistamalla nykyisiä normeja ja asenteita

8. Kestävä kehitys ja ympäristöystävällisyys

9. Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen liikunnan edistämisessä

Ammattilaisilla iso rooli muutoksessa

Jokainen meistä liikunta- ja hyvinvointialan ammattilaisista voi vaikuttaa siihen, millaista viestiä välitämme eteenpäin ja kuinka tuemme toisiamme muutoksessa. Meidän tulee muistaa, että ihminen on biopsykofyysinen kokonaisuus, joten liikunnan lisäämiseen ja motivaatioon vaikuttavat yksilön terveydentilan ja liikuntahistorian lisäksi arvot, mielikuvat ja tunteet liikkumista kohtaan. Me voimme omalta osaltamme auttaa liikuntakipinän syttymisessä ja tukea sen ylläpitämisessä.

Meidän tulee toimia liikunnan ja hyvinvoinnin suunnannäyttäjinä ja puolestapuhujina. Kukaan ei pysty ratkaisemaan liikkumattomuuden ja paikallaanolon kriisiä yksin, vaan meidän jokaisen pitää valita aktiivisempi arki, jotta pystymme yhdessä parantamaan kansallista toimintakykyämme. Tulevaisuudessa tarvitsemme entistä enemmän yhteistyötä ja konkreettisia tekoja liikkumisen edistämiseksi, joten neljäs sektori ja vapaamuotoisesti organisoituva liikunta tulisi nähdä mahdollisuutena nykyrakenteiden rinnalla ja jopa tilalla.

Päätöksiä tehdessä on tärkeää muistaa, että sairauksien ennaltaehkäisy on kustannustehokkaampaa kuin niiden kalliit hoidot. Ideaalitilanteessa tulevaisuudessa kirjoitetaan enemmän liikuntareseptejä sairauksien ennaltaehkäisyyn kuin lääkereseptejä sairauksien hoitoon. Miljardeja käytetään uusien lääkkeiden kehitystyöhön, vaikka liikunta tutkitusti ennaltaehkäisee useita sairauksia ja siten säästää euroja (WHO 2024). Tutkimusmaailmassa on jo pari vuosikymmentä yritetty selvittää, kuinka liikunnan kaikki terveysvaikutukset saataisiin pillerimuotoon. Yksi uusimmista “liikuntapilleriin” liittyvistä tutkimuksista on tehty Tanskassa (Ottosen ym. 2024), mutta yhdellä pillerillä on mahdotonta simuloida kaikkia liikunnan kokonaisvaltaisia vaikutuksia kehoon ja mieleen.

Haastavassa taloustilanteessa tulisi hyödyntää yhä paremmin tutkittuun tietoon perustuvaa tiedolla johtamista, sillä se nähdään tehokkaana keinona lisätä julkisten palvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta (Hellström 2019). Itä-Suomen yliopiston tutkijat laskevatkin parhaillaan terveelle elinvuodelle hintaa eli kynnysarvoa priorisoinnin avuksi (Rytkönen 2024). Tulevaisuudessa se voi vaikuttaa siihen, saako kansalainen julkiselta sektorilta hoitoa vai ei. Hyvinvointialueet ja niiden päättäjät ovat paljon vartijoina, sillä kynnysarvoon pohjautuen he voivat päättää, onko jokin hoito riittävän vaikuttava suhteessa kustannuksiinsa (Rytkönen 2024).

Toivottavasti vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleissa valtuustoihin saadaan liikuntamyönteisiä ja uudistusmielisiä valtuutettuja, joilla on käytettävissään tuorein tutkimustieto toimivimmista käytännöistä liikkumisen edistämiseen ja siten kansanterveyden tukemiseen. Meidän tulee yhdessä kannustaa kuntia tekemään rohkeita, positiivisia päätöksiä liikkumisen ja liikunnan edistämiseksi myös vaikeina aikoina. Tehdään yhdessä Suomesta parempi paikka elää jokaiselle omannäköistä ja arvokasta liikunnallisesti aktiivista elämää, sillä meillä jokaisella on oikeus liikunnan tuomaan euforiaan. Liike on lääke sopivasti annosteltuna! 
 

Titta Kontro, TtT (liikuntalääketiede)

Itsenäinen tutkija ja freelancer-kirjoittaja
titamiinia@gmail.com

Lähteet:

Hellström, E., Ikäheimo, H-P., Hakapää, J., Lehtomäki, J. & Saari, M. 2019. Tiedonkäytön tulevaisuus yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Työpaperi, Sitra.

Korsberg, M. 2024. Joko koko Suomi liikkuu? https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/joko-koko-suomi-liikkuu- (Viitattu 22.12.2024)

Ottosen, R. N., Seenfeld, J. M., Hansen, J., ym. 2024. Preparation and Preclinical Characterization of a Simple Ester for Dual Exogenous Supply of Lactate and Beta-hydroxybutyrate. J. Agric. Food Chem. 72, 36, 19883–19890.

Rytkönen, A-P. 2024. Tutkijat laskevat terveelle elinvuodelle hintaa - Tulevaisuudessa se voi vaikuttaa siihen, saatko hoitoa vai et. Verkkosivut: https://yle.fi/a/74-20133292 (Viitattu 31.12.2024)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2024. Hyvinvointi- ja terveyserot. Verkkosivut: https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointi-ja-terveyserot (Viitattu 1.1.2025)

World Health Organization (WHO). 2024. Physical activity. Verkkosivut: Physical activity (who.int) https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/physical-activity (Viitattu 22.12.2024)