Voiko urheiluseura torjua etnistä segregaatiota?
Maahanmuuttajien integraation edistäminen on noussut monen urheiluseuran yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi. Urheilulla ei kuitenkaan vaikuteta isoihin rakenteellisiin ongelmiin, ja integroinnin tavoitteet jäävät epäselviksi. Näin asian näkevät ruotsalaiset seuratoimijat.
Karin K. Flensner, Peter Korp ja Eva-Carin Lindgren tekivät etnografisen tutkimuksen urheiluseurassa, joka järjestää maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille kohdistettua, monilajista ja ilmaista toimintaa. Seura toimii voimakkaasti segregoituneen kunnan asuinalueella, jolle on keskittynyt maahanmuuttajataustaisuutta ja sosioekonomista huono-osaisuutta.
Tutkijoiden mukaan seuratoimijat näkivät urheilun roolin integraatiossa epämääräisenä ja tulkinnanvaraisena asiana. Toimijat ajattelivat integroinnin tarkoittavan vaikuttamista rakenteellisiin tekijöihin, kuten asuinalueiden segregaatioon ja huono-osaisten työllistymiseen, ja kokivat siksi vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi. He kyseenalaistivat integraation tavoittelun myös, koska ajattelivat sen pitävän sisällään assimilaation eli maahanmuuttajataustaisten henkilöiden sulauttamisen valtakulttuuriin heidän oman kulttuuri-identiteettinsä kustannuksella.
Seuratoimijat korostivat sen sijaan pyrkivänsä inkluusioon. Sillä he tarkoittivat pyrkivänsä tarjoamaan tasapuoliset mahdollisuudet osallistua toimintaan kaikille, taustasta riippumatta. Se vaati tasapainottelua osallistujien monikulttuurisuuden ja valtakulttuurin normien välillä. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi neuvottelua sopivasta vaatetuksesta. Vaikka assimilaatiota ei pidetty tavoiteltavana asiana, tiettyihin ruotsalaisen kulttuurin normeihin mukautumisen ja ruotsin kielen käyttämisen ajateltiin ehkäisevän konflikteja ja tuovan turvallisuutta.
Toisaalta nuoret osallistujat kokivat monikulttuurisessa ryhmässä toimimisen itsessään tarjoavan heille turvallisen toimintatilan. Sekä seuratoimijat että osallistujat korostivat, että toiminta lisää kulttuuritaustaltaan toisistaan eroavien ihmisten välistä luottamusta. Luottamuksen kasvaminen oli tärkeää maahanmuuttajataustaisille, jotka kokivat rasismia ympäröivässä yhteiskunnassa.
Tutkijat pitävät integraation käsitteeseen liittyviä epäselvyyksiä ongelmallisina. Yhteiskunta ei voi odottaa urheiluseuroilta merkittävää panosta maahanmuuttajien integraatioon, jos yhteinen ymmärrys tavoitteista ja strategioista on muotoilematta. Tavoitteet tulisi eritellä tarkasti, esimerkiksi pohtia assimilaation merkityksiä toiminnassa. Politiikoista ja toimenpiteistä päätettäessä tarvitaan aiempaa realistisempi käsitys siitä, mihin kansalaistoimijoiden keinot riittävät asuinalueiden eriytymisen ja taloudellisen eriarvoisuuden edessä.
Elina Hasanen
LÄHDE
Flensner, K. K., Korp, P., & Lindgren, E.-C. (2021). Integration into and through sports? Sport-activities for migrant children and youths. European Journal for Sport and Society, 18(1), 64–81. https://doi.org/10.1080/16138171.2020.1823689.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Liikunta & Tiede -lehdessä 5/2021.