Veikkauksen monopolin osittainen loppu häämöttää

Olympiakomitea julkaisi omat eduskuntavaalitavoitteensa. Ne voi tiivistää lauseeseen ”tukea liikunnalle ja urheilulle tarttis saada”. Isomman vihjeen hallitusohjelmaneuvotteluihin esitti osavuosikatsauksessaan Veikkaus. Toimitusjohtaja Olli Sarekoski väläytti mahdollisuutta purkaa monopoli osittain.

Sarekosken avauksen taustalla ovat kylmät numerot. Veikkauksen markkinaosuus digipelaamisessa on laskenut vuodessa viisi prosenttiyksikköä. Kriittisenä pidetty 50 prosentin raja tulee vastaan pian.

 – Mikäli tuota voimakkaasti laskevaa trendiä ei saada pysäytettyä, pitää Suomessa alkaa pohtia kaiken rahapelaamisen saattamista saman sääntelyn piiriin, linjaa Sarekoski.

Suomennettuna Sarekosken sanoma tarkoittaa toteutuessaan siirtymistä ulkomaisille peliyhtiöille myönnettäviin digitaalisen pelaamisen toimilupiin. Lisenssijärjestelmä on käytössä muun muassa Tanskassa ja Ruotsissa, jossa siihen siirryttiin vuonna 2019. Ruotsissa pelivero on 18 prosenttia pelituottojen ja pelaajille maksettujen voittojen erotuksesta.

Vuoden 2022 alussa voimaan tullut arpajaislain muutos mahdollistaa Veikkauksen kilpailijoihin kohdistuvat maksuliikennerajoitukset vuoden 2023 alusta. Veikkauksessa ei kuitenkaan ilmeisesti uskota niiden tehoon. Estojen kiertäminen ei vaadi kovin suurta osaamista. Maksuliikennerajoituksista voi kuitenkin olla hyötyä, jos tulevaisuudessa on tarvetta torjua lisenssittömien peliyhtiöiden toimintaa Suomessa.

Veikkaus pehmittää avauksellaan monopolia liki pyhänä pitäneitä poliitikkoja. Etenkin vasemmistopuolueissa monopolin purkamiseen on suhtauduttu karsaasti. Tosielämän kehitys taitaa kuitenkin pakottaa hautaamaan periaatteet. Paljon riippuu myös vaalituloksesta, jota nopeasti ja arvaamattomasti muuttuvassa maailmassa on mahdoton ennustaa.

Kansainvälisten peliyhtiöiden toimilupa-asia tulee liki varmasti esille hallitusneuvotteluissa. Monopolin purkaminen antaisi osaltaan vauhtia liikunnan ja urheilun siirtymiselle budjettirahoitukseen, kun lisenssituotot ohjautuisivat suoraan valtion kassaan. Toimilupatuotot voisivat jopa helpottaa murrosvaihetta, vaikka ne eivät tietenkään olisi korvamerkitty Veikkauksen nykyisten edunsaajien pelimerkeiksi.

Toimilupajärjestelmä toisi todennäköisesti ainakin lyhytaikaisesti lisää sponsorieuroja huippu-urheiluun ja etenkin joukkuelajeihin. Pääsarjatason palloilujoukkueista suuri uskoi jo 2010-luvun lopulla, että toimilupajärjestelmä toisi lisätuloja huippu-urheiluun. Kolme viidestä Antti Laineen johtamaan tutkimukseen vastanneesta joukkueesta ilmoitti olevansa halukas ottamaan ulkomaisen vedonlyöntiyhtiön sponsorikseen. (Laine, Venäläinen & Matilainen 2019)

Jos ja kun toimilupakäytäntöön siirrytään Suomessa, niin on hyvä muistaa, että Ruotsiin ryöpsähti aluksi suhteettoman paljon mainos- ja sponsorikruunuja. Kun ”pelikenttä” oli jaettu, niin markkinointirahat supistuivat. Uusien pelitoimijoiden tulo voi johtaa myös ennestään vahvojen toimijoiden aseman vahvistumiseen. Pääsponsorivaihdoksiakin tulisi varmasti.

Jouko Kokkonen

 

Lähde

Laine, A., Venäläinen, O. & Matilainen, P. 2019. Suomalaisten pääsarjatason palloilujoukkueiden näkemykset Suomen rahapelijärjestelmästä. Liikunta & Tiede 6/2019.