Vammaishistoriakuukausi nosti esille myös soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa

Syyskuussa on vietetty ensimmäistä kertaa Suomessa vammaishistoriakuukautta. Kuukauden tavoitteena on ollut kannustaa yksilöitä, yhteisöjä ja eri organisaatioita tarkastelemaan yhteistä historiaa vammaisuuden näkökulmasta. Lue lisää vammaishistoriakuukaudesta.

Liikuntatieteellinen Seura on osallistunut teemaan nostamalla kanavissaan esille soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historiaa. Verkkosivuiltamme löytyy vuonna 2018 toteutettu Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historianäyttely, jossa kunkin vuosikymmenen alussa on ensin kuvausta ajankohdan yhteiskunnallisesta ja liikuntakulttuurin kehityksestä, minkä jälkeen sukelletaan soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun kehitykseen kuvin ja sanoin. 

Lisäksi sosiaalineuvos Pekka Saarenmaa kirjoitti tuoreeseen Liikunta & Tiede -lehteen soveltavan liikunnan alkuvaiheista. Artikkeli on vapaasti luettavissa verkkosivuilta. 

Vammaisurheilun katsotaan alkaneen sotien jälkeen, kun sodissa vammautuneita oli lähes 100 000. Se synnytti kuntoutusjärjestelmän ja kuntoutuksellisen liikunnan, joka koski lähinnä (sota-)invalideja. Erilaisista erityisryhmistä alkoi muodostua 1960-luvun lopulla uusi liikuntapalveluiden kohderyhmä. 2000-luvulla erityisliikunta-käsitteen rinnalla alettiin puhua soveltavasta liikunnasta, joka melko nopeasti vakiintui tämän liikuntakulttuurin osa-alueen yleiskäsitteeksi. Viime aikoina soveltavan liikunnan ohella on käytetty jonkin verran käsitettä Kaikille avoin liikunta. Aihepiiristä ilmestyi vuonna 2023 julkaisu Kaikille avoin liikunta kunnissa (pdf).  

Kun puhutaan soveltavasta liikunnasta, niin sillä tarkoitetaan aika isoa joukkoa. Soveltavan liikunnan kohderyhmänä ovat erityisesti toimintarajoitteiset, pitkäaikaissairaat sekä ne yli 65-vuotiaat henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi. Soveltavan liikunnan piiriin kuuluu noin 15 prosenttia Suomen väestöstä, ja todennäköisesti selvästi useammat hyötyisivät siitä, varsinkin kun väestö ikääntyy. Lue lisää Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2023 -raportista.

Erityisryhmiin kuuluvat vapautettiin 1970-luvulla koululiikunnasta

Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) ja Suomen ratifioiman YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan kaikilla on oikeus toimintakykyyn tai vammaan katsomatta osallistua yhdenvertaisesti yhteiskunnassa tarjolla oleviin palveluihin, niin myös liikunnan ja urheilun kentällä. Liikuntalain (390/2015) tavoitteena on muun muassa edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa sekä vähentää eriarvioisuutta liikunnassa. Tästä huolimatta oikeudet toteutuvat vammaisten henkilöiden arjessa vaihtelevasti. Lue lisää Liikuttaako 2023? -raportista.

Soveltavan liikunnan ja urheilun historiaan tutustuessani hätkähdyttävintä oli, että 1970-luvulla erityisryhmiin kuuluvat oppilaat vapautettiin koululiikunnasta tai he olivat tunneilla sivustaseuraajia. Onneksi jo seuraavalla vuosikymmenellä vammaiset lapset saivat osallistua koulujen liikuntatunneille, kun integraatioajattelu nousi yhä voimakkaammin keskusteluihin.

Liikunta kun ei ole vain liikkumista paikasta toiseen vaan fyysisellä aktiivisuudella on muitakin ulottuvuuksia. Liikkuminen muun muassa lisää hyvää oloa, tuo merkityksellistä elämänsisältöä, lisää sosiaalista pääomaa sekä antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään.

Esteettömyyden edistäminen auttaa kaikkia liikkujia

Viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota moniin pieniinkin esteettömyysasioita. Minkälaisia ovat hyvät opasteet, mihin suuntaan ovien kannattaa avautua, millaisia värikontrasteja esimerkiksi uimahalleissa käytetään ja kuinka kätevä on leveä luontopolku – myös koiran kanssa. Tiesitkö muuten, että Metsähallitus ylläpitää kymmeniä esteettömiä ja helppokulkuisia retkikohteita.

Kuntosalini ryhmäliikuntatunneille tuli hetki sitten uusia painoja. Kaikki saman värisiä, lähes samankokoisia ja mustan painon kylkeen on painettu paino kiloina ja paunoina. Siinä me kaikki ryhmäliikkujat tuskailemme ja tihrustamme, kun emme saa numeroista selvää. Jos painot olisivat värikoodattu, niin se helpottaisi meidän kaikkien likinäköisten elämää.

Liikuntarajoitteisen ihmisen olisi helpompi harrastaa liikuntaa, jos liikunnan ja urheilun olosuhteet olisivat esteettömiä ja jos yksilön tarvitsemia apuvälineitä ja kuljetusta olisi riittävästi. Esteettömien olosuhteiden kehittäminen auttaa kaikkia liikkujia.
 

Hanna Vehviläinen

tiedeviestinnän asiantuntija
hanna.vehvilainen(a)lts.fi