Uimahalleissa kaivataan liikkumisrauhaa

Uimahallit ovat mieluisia ja haluttuja liikuntapaikkoja, sillä vesiliikunta sopii eri-ikäisille ja toimintakyvyltään monenlaisille ihmisille. Toimintatavat ja käyttäytymissäännöt uimahallien puku- ja allastiloissa ovat useille uimahallikävijöille tuttuja itsestäänselvyyksiä. Nykyiset käytännöt eivät kuitenkaan toimi kaikille. Ne voivat jopa estää vesiliikunnasta nauttimisen.

Suojaa yksityisyydelle

Kaikki ihmiset eivät koe uimahallien yleisövuoroja esteettöminä ja turvallisina liikkumispaikkoina. Allastiloissa liikkuminen paljastavassa uima-asussa voi olla joillekin mahdoton ajatus. Ulkonäköpaineet ja kehohäpeä, kosmeettiset kehon vammat ja kulttuurilliset säädyllisyyskäsitykset voivat tehdä vesiliikuntaan osallistumisesta ja siitä nauttimisesta vaikeaa.

Jyväskylän yliopistossa tehdyn pro gradu -tutkielman mukaan yhdeksäsluokkalaisista tytöistä vain noin 28 prosenttia tunsi olonsa varmaksi ryhmässään vesiliikuntatuntien aikana, kun poikien vastaava prosenttiosuus oli 74. Vuoden 2022 uimataitotutkimuksessa kuudesluokkalaisten tyttöjen uimataito oli ensimmäistä kertaa heikompi kuin poikien. Erityisesti tytöt, heikomman uimataidon omaavat ja muunsukupuoliset oppilaat kertoivat, että epävarmuus omasta kehosta ja epämukavuus riisuutua ja peseytyä muiden edessä haittaavat uintitunneille osallistumista.

Ongelma ei ilmene pelkästään allastiloissa, vaan myös puku- ja pesutiloissa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton teettämän uimahallien asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan aiempaa useampi nainen (12 %) ilmoitti yksityisyyden suojaa antavien tilojen puuttumisen syyksi olla käyttämättä uimahallien palveluja. Tutkimuksen vastaajista yksityisyyden suojaa ja nykyistä vapaampaa suhtautumista uima-asuihin toivovat etenkin nuoremmat ikäryhmät (15–34-vuotiaat) sukupuolesta riippumatta. Myös sukupuolivähemmistöt hyötyvät yksityisyyttä suojaavista tiloista tai niin sanotuista unisex-pukuhuoneista, samoin kuin avustajaa esimerkiksi iän tai vamman vuoksi tarvitsevat asiakkaat.

Viime vuosina uimahalleissa on ryhdytty entistä aktiivisemmin miettimään ratkaisuja, joilla yksityisyyden suojaa voisi parantaa. Pukutiloissa voi olla ovin suljettavia koppeja vaatteiden vaihtamista varten tai kokonaan erillisiä pukutiloja, joihin voi pyytää avainta tai jotka voi varata etukäteen. Suihkuissa yksityisyyden suojaa on lisätty esimerkiksi erillisten suihkukaappien tai -verhojen avulla. Yhä useammissa halleissa sallitaan yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksen mukaisesti peittävämmät uima-asut, kuten kokovartalouimapuvut (esimerkiksi burkinit) ja erityisesti nuorten toivomat uimashortsit. 

Erillisiä uintivuoroja

Uimahalleissa on kokeiltu erillisiä uintivuoroja naisille ja miehille. Suomen monikulttuurinen liikuntaliitto FIMU:n selvityksen mukaan 17 kunnassa 309 kunnasta oli vuonna 2021 mahdollista osallistua naisten omille uintivuoroille yleisövuorojen ulkopuolella. Miehille omia vuoroja järjestettiin muutamassa kunnassa. Vuoroja toteutetaan kerran viikossa tai harvemmin. 

Tulokset ovat olleet yllättäviä: kysyntä naisten vuoroille on joillakin paikkakunnilla ylittänyt tarjonnan. Vuoroille on osallistunut sekä kantaväestöön kuuluvia että ulkomaalaistaustaisia naisia. Etenkin säännöllisesti käytössä oleville naisten vuoroille ja naisille eriytettyyn uimaopetukseen on riittänyt tulijoita. Osallistumisen syyt ovat monenlaisia, ja ne liittyvät tavalla tai toisella uimarauhan kokemiseen. Erityisen tärkeää on, että erillisillä vuoroilla monilla naisilla ja tytöillä on ainutlaatuinen mahdollisuus oppia uimaan, jota voidaan pitää kansalaistaitona.

Erillisiä uimavuoroja on toisinaan kritisoitu kovin äänenpainoin. Edellä mainitut tulokset kuitenkin haastavat käsityksiä siitä, että uimahallien yksityisyyttä suojaavat käytännöt palvelisivat vain tiettyjä ulkomaalaistaustaisia väestöryhmiä. Näillä käsityksillä on usein argumentoitu erityisesti naisille suunnattuja uintivuoroja vastaan.

On vaarana, että arvosteleva keskustelu ja kansalaispalaute estävät erillisten vuorojen käynnistämisen, sillä uimahallien henkilökunta kokee toteuttamisen kuormittavana. Sen vuoksi on tärkeää levittää tietoa ja käydä keskustelua positiivisen erityiskohtelun tarpeellisuudesta sekä kokeilujen tuloksista.

Normien ja käytäntöjen tarkistamisesta hyötyy moni

Erillisistä vuoroista, yksityisyyttä parantavista tilaratkaisuista ja sallivista uima-asuista ovat hyötyneet yllättävän monet liikkujaryhmät. Useat uimahallikävijät ovat kokeneet saaneensa niistä kaipaamaansa liikkumisrauhaa ja mahdollisuuksia valita itselleen sopivia tapoja harrastaa vesiliikuntaa. Nämä käytännöt tukevat parhaimmillaan myös koululaisten osallistumista oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaan koulun uinninopetukseen. 

Uimahallien nykyiset käytännöt luovat eriarvoisuutta vesiliikunnan harrastamiseen. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi eriarvoistavia käytäntöjä tulisi tunnistaa ja purkaa, jotta uimataidon oppiminen ja vesiliikunnan harrastaminen itselle mieluisalla ja merkityksellisellä tavalla olisi mahdollista yhä useammille. Kuuntelemalla ja tiedostamalla erilaisia liikkujien tarpeita on mahdollista muuttaa ja muovata liikuntakulttuurin rakenteita, normeja ja käytäntöjä vastaamaan paremmin liikkujien moninaista kirjoa.

Hanna-Mari Peotta
Mieli liikkeelle -hankkeen asiantuntija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kristiina Heinonen
toiminnanjohtaja
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto

Riitta Latvio
Pinnalla-hankkeen projektipäällikkö
Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto FIMU ry

Lähteet

Kuntaliitto. 2023. Suomen kaupungit ja kunnat 19.4.2022. Viitattu 27.2.2023. Verkkojulkaisu.

Parpo M. & Rahkonen J. 2020. Uimahallien asiakastyytyväisyys. Tutkimusraportti. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry & Taloustutkimus Oy. Viitattu 19.10.2022. PowerPoint-esitys (suh.fi).

Saari, S., Salin, K. & Palomäki, S. 2021. Hukuttaako resurssipula vesiliikunnan opetuksen yläkouluissa ja toisella asteella? Liikunta ja tiede, 58(4), 52–56. Viitattu 19.10.2022. Verkkojulkaisu (jyu.fi).

Salonen L. & Valkonen M. 2020. Yhdeksäsluokkalaisten koettu vesipätevyys. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.10.2022. Verkkojulkaisu.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliito. Uimahalleilla yhä selkeämpi merkitys uimaan oppimisessa – tuloksia uimahalli- ja asiakasbarometrista. Verkkouutinen 24.2.2021 sivustolla www.suh.fi. Viitattu 19.10.2022. Verkkojulkaisu.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliito. Sukupuolivähemmistöt liikuntapalveluissa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton oppaat ja vinkit (suh.fi). Viitattu 6.2.2023. Verkkojulkaisu.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Jyväskylän yliopisto & Opetushallitus. 2022. Uimataitotutkimus - Selvitys kuudesluokkalaisten ja esikoululaisten uimataidosta sekä koronapandemian vaikutuksista koulujen uinninopetukseen. Viitattu 30.1.2023. Verkkojulkaisu (suh.fi).

Yhdenvertaisuusvaltuutettu. 2019. Burkinit tulisi sallia uimahalleissa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedote 4.9.2019 verkkosivuilla www.syrjinta.fi. Viitattu 19.10.2022. Verkkojulkaisu.