Täydellisyyden tavoittelu kuormittaa nuoria urheilijanaisia kaksoisuralla

Suomen Olympiakomitea on nimennyt kaksoisuran yhdeksi suomalaisen urheilun arvovalinnaksi. Urheilijan arjessa kaksoisura tarkoittaa tyypillisimmin sitä, että urheilu yhdistetään opiskelu- tai työuran kanssa.

Noora Ronkainen on kollegoineen tutkinut nuorten naisurheilijoiden kokemuksia urheilu- ja opiskelu-urien sekä muun sosiaalisen elämän yhdistämisestä. Laadullisen pitkittäistutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla kymmentä lahjakasta 19–22-vuotiasta suomalaista naisurheilijaa. Tavoitteena on ollut selvittää, miten pyrkimys täydellisyyteen on kietoutunut haastateltavien kokemuksissa yhteen eletyn elämän kanssa.

Tulokset kiteytyvät kolmeksi ideaalityypiksi. Täydellisyysihanteen mukaisesti eläville on ominaista pitkän aikavälin suunnitelmat ja niiden tavoitteellinen toteuttaminen. Rutiinit hallitsevat elämää ja arjen onnistumisilla kasvatetaan itsevarmuutta. Epäonnistumiset hyväksytään ja jätetään nopeasti taakse. Nykyhetki tuottaa tyydytystä ja tulevaisuus nähdään valoisana. Täydellisyysihannetta tavoittelevat rehkijät ovat itsekriittisiä suorittajia, joiden arki on pakonomaista perfektionismia ja jatkuvaa itsensä kanssa kilpailua. Pitkän aikavälin tavoitteiden sijasta joka päivä pitää pystyä parantamaan, minkä takia vastoinkäymiset eivät asetu osaksi kokonaisuutta. Täydellisyysihanteesta luopuvat kokevat täydellisyyspyrkimykset kuluttaviksi ja ahdistaviksi ajanvarastajiksi muulta elämältä. Onnistumiset eivät tuota tyydytystä. Perfektionismi on ottanut kontrollin elämästä ja lopulta uuvuttaa kaksoisurasta luopumiseen, mikä tuottaa helpotuksen tunnetta.

Kaksoisura on tavoittelemisen arvoinen asia, mutta elämänhallinnan pettäessä ja tasapainon järkkyessä siitä saattaa muodostua vahingollinen molemmille urapoluille. Uhkia on runsaasti, kun nyky-yhteiskunnassa kilpaillaan useilla elämänalueilla ja entistä nuorempina. Samalla ihannoidaan menestyjiä ja supersuorittajia. Nuorena maailman huipulle yltäneistä urheilijatähdistä, kymmenen laudaturin ylioppilaista ja kahdessa vuodessa maisterin tutkinnon suorittaneista poikkeusyksilöistä julkaistaan juttuja, jotka jalostuvat nuorten kokemuksissa kulttuurisiksi ihanteiksi. Ne ruokkivat täydellisyyden tavoittelua ja luovat paineita, joita muiden odotukset korostavat. Osa nuorista saa realistisesti asetetuista tavoitteista onnistumisen kokemuksia ja säilyttää elämänhallintansa, mutta osan epärealistiset päämäärät ajavat umpikujaan.

Antti Laine

LÄHDE

Ronkainen, N. J., Allen-Collinson, J., Aggerholm, K. & Ryba, T. V. 2021. Superwomen? Young sporting women, temporality and learning not to be perfect. International Review for the Sociology of Sport 56 (8), 1137–1153. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1012690220979710

Kirjoitus on julkaistu alun perin Liikunta & Tiede -lehdessä 2/2022.