Taito ja kenttäkokemus edellä johtotehtäviin

– Ajattelin, että moottoriurheiluihmistä ei missään nimessä valita. Olemme taistelleet kovasti sen puolesta, että ihmiset ymmärtäisivät moottoriurheilun olevan oikeaa urheilua.

Korhonen kasvoi moottoriurheilun kyllästämässä ympäristössä. Hänen isänsä Pentti Korhonen on vuoden 1975 Road Racingin MM-pronssimitalisti.

– Synnyin tähän maailmaan. Kun olin lapsi, niin meillä oli isän tiimikavereita ja moottoriurheilutoimittajia kotona.

Korhonen aloitti vapaaehtoisena Neste Rallyssa kouluikäisenä. Vuonna 2006 hänet valittiin Suomen Moottoriliiton esityksestä Kansainvälisen moottoripyöräilyliiton (FIM) juuri perustettuun naiskomissioon. Hän kuului myös Suomen Moottoriliiton hallitukseen ja eteni toiseksi varapuheenjohtajaksi 2016. FIM:n naiskomission johtoon Korhonen nousi vuonna 2012.

Helmikuussa 2019 Korhonen valittiin FIM:n suhde- ja tapahtumajohtajaksi. Työnsä vuoksi hän muutti asumaan Sveitsiin. Toiminta naiskomission johdossa on samalla ollut urheilujohtamisen Korhosella ankara koulu, jossa on käyty ”hemmetinmoisia taisteluita tuulimyllyjä vastaan”.

– Minulle on ollut tärkeää, että meitä ei nähdä feministiryhmänä. Kun minut valittiin, niin avasin ovet myös miesjäsenille. Kun halutaan parantaa naisten asemaa moottoriurheilussa, niin siihen tarvitaan miehiä mukaan.

Diplomatiaa arabimaissa – ja miesten maailmassa

Suomen tilanteen Korhonen näkee hyvänä. Maa on suhteellisen tasa-arvoinen. Tilanne on aivan erilainen kuin esimerkiksi arabimaissa, joissa toimiminen vaatii Korhosen mukaan naiselta äärimmäisiä diplomaattisia taitoja.

– Miten pystyttäisiin parantamaan naisten asemaa esimerkiksi Saudi-Arabiassa, jossa naiset eivät edes saa ajaa moottoripyörillä. Pitää olla kärsivällinen, asiat eivät tapahdu sormia napsauttamalla.

Korhonen myöntää, että moottoriurheilu on miesten maailmaa. Hän tunnustaa olevansa hiukan jätkämäinen

– ja samalla oma itsensä. Kynnen katkeamisesta ei parane parahtaa itkuun, mutta korkokengillä voi hyvin astella.

Korhonen muistuttaa naisten yltäneen 2010-luvulla huipputason saavutuksiin myös yhteisissä sarjoissa. Kirsi Kainulaisesta tuli vuonna 2016 sivuvaunuluokan maailmanmestari Pekka Päivärinnan matkustajana. Espanjalainen Anna Carrasco voitti 2018 ensimmäisenä naiskuljettajana maailmanmestaruuden.

”Hiekkalajeissa” (off-road) naisille on kehitetty kilpailutoimintaa omissa luokissa. Niissä tarvitaan erilaisia taitoja ja enemmän voimaa kuin ratamoottoripyöräilyssä. Etenkin motocross menestyy naisten lajina hyvin.

Nainen vai mies?

Korhosen mielestä ketään ei pidä valita johtotehtäviin sukupuolensa takia. On mentävä taito edellä. Naisten ongelmaksi hän näkee liiallisen itsekriittisyyden.

– Ongelmana on enemmän se, että jos haetaan henkilöä johtotehtävään, niin mies katsoo täyttävänsä 30 prosenttia vaatimuksista, ja laittaa hakemuksen. Nainen miettii, että täytän 99 prosenttia, mutta minulta jää puuttumaan tuo yksi juttu, ei voi hakea. He torppaavat itsensä saman tien.

Korhonen nostaa esiin vapaaehtoistyön merkityksen. Niin Suomessa kuin maailmalla vapaaehtoistoimijoiden saaminen mukaan toimintaan on entistä vaikeampaa. Hän pohtii, voisiko opiskelijoille antaa opintopisteitä tapahtumajärjestelyihin osallistumisesta.

Ympäristökysymyksissä FIM ja koko moottoriurheilu ovat joutuneet suurennuslasin alle. Korhosen mukaan liitto on kiinnittänyt erityistä huomiota ympäristöasioihin. Liiton ympäristövastaava kiertää tapahtumissa ja varmistaa, että kierrätys- ja muut ympäristötoimet on järjestetty. Monissakaan urheilulajissa ei olla tässä yhtä pitkällä. Lisäksi sähkömoottoripyörälajit ja sähköpolkupyörälajit vievät toimintaa ympäristöystävällisempään suuntaan.

Taustalla media- ja johtamisopinnot

Korhonen on tehnyt töitä myös toimittajana ja kirjailijana. Kumpikaan ei kuulu hänen unelma-ammatteihinsa, mutta ne ovat mahdollistaneet osaltaan työskentelyn moottoriurheilun maailmassa.

Pohjaa nykyiseen työhön ovat osaltaan luoneet viestinnän ja liiketalouden opiskelu Haagan ammattikorkeakoulussa ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa suoritetut urheilujohtamisen opinnot. Korhonen pitää yhdistelmää hyvänä. AMKissa korostui käytännönläheisyys, yliopistolla teoriapuoli. Korhonen sanoo kuitenkin, että urheilujohtamisessa oleellista on kentän tunteminen.

– Meillä on henkilöitä johtotehtävissä, jotka eivät tiedä, mitä kentällä tehdään. Ihmiset, jotka eivät ole koskaan ajaneet pyörällä, päättävät säännöistä. Jokaisella pitäisi olla käytännön kokemusta alhaalta saakka lipunmyynnistä ja makkaranpaistosta alkaen. Tai kilpailijana.

JOUKO KOKKONEN, FT
toimituspäällikkö
Liikunta & Tiede -lehti
sähköposti: jouko.kokkonen(at)lts.fi

 

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Liikunta & Tiede -lehdessä 6/2019 ja se on luettavissa myös pdf-muodossa.