Syömishäiriöt merkittävä ongelma huippu-urheilussa

Psykiatriset häiriöt vaikuttivat negatiivisesti huippu-urheilijoiden suorituksiin lisääntyneen ruokavalion kontrollin, liiallisen harjoittelun ja alhaisen motivaation  myötä. Toisaalta huippu-urheilu itsessään altistaa etenkin naisurheilijoita syömishäiriöille, masennukselle ja ahdistukselle.

Rungstrømin tutkimusryhmän systemaattinen kirjallisuuskatsaus pureutui huippu-urheilijoiden kliinisesti diagnosoituihin (ICD-10/DSM-5 kriteerit) psykiatrisiin häiriöihin vuosina 1975–2022. Tutkijat huomioivat mahdolliset yhteydet huippu-urheilun ja psykiatristen häiriöiden välillä. Katsaukseen sisältyi 11 tutkimusta ja 4 492 urheilijaa, joista suurin osa oli Skandinaviasta. Useimmat tutkimuksista olivat poikkileikkauksia, ja menetelminä olivat käytössä pääasiassa kliiniset haastattelut ja itsearviointikyselyt.

Urheilijoiden syömishäiriöiden kehittymiseen liittyvät kehon ihanteet, ruokailun rajoittaminen ja hallinnan puute. Syömishäiriön lisäksi on tutkittu masennusta ja ahdistusta. Lisäksi pakko-oireinen häiriö (OCD) ja aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD) on mainittu liitännäissairauksina muutamissa tutkimuksissa.

Tutkijat korostavat varhaista psykiatristen häiriöiden havaitsemisen merkitystä, sillä katsaukseen sisällytettyjen tutkimusten osallistujien keski-ikä oli vain 18,6 vuotta. Lisäksi he kannustavat kliinisten haastattelujen entistä laajempaa käyttämistä pelkkien itsearviointikyselyjen sijaan.

Hanna-Mari Toivonen

hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi

Lähde

Rungstrøm, K., Frisk, C. H., Hulgaard, D. R., & Lichtenstein, M. B. 2024. Psychiatric disorders in elite athletes: A systematic literature review of studies using clinical interviews. Scandinavian Journal of Sport and Exercise Psychology, 6, 27–32. https://doi.org/10.7146/sjsep.v6i.140705. https://tidsskrift.dk/sjsep/article/view/140705

Kirjoitus on julkaistu alun perin Liikunta & Tiede -lehdessä 5/2024.