Suorituksen romahtamisen syitä ei tiedetä

Suorituksen romahtamisen määritelmät vaihtelevat, mutta yhteistä niille on se, että suoritus heikkeni odottamattomasti ja kesti odotettua pidempään. Romahtamisen todennäköisyyttä lisäsi se, että suoritus ei vastannut urheilijan omia odotuksia tai hän tulkitsi huonon suorituksen johtuvan itsestään.

Suorituksen romahtaessa urheilijat kokivat lukuisia tunneperäisiä ja psykologisia oireita, kuten turhautumista, yli- tai alivireyttä. Myös itseluottamus- ja motivaatio-ongelmia ilmeni. Urheilijat raportoivat myös useita suorituskyvyn romahtamiseen liittyviä kognitiivisia, psykologisia ja sosiaalisia selviytymiskeinoja, kuten sosiaalisen tuen hankkimisen, tavoitteenasettelun, mielikuvaharjoittelun ja yrittämisen lisäämisen. Myös esimerkiksi tekniseen suorittamiseen huomion suuntaavat strategiat ja positiivisen asenteen koettiin toimivan. Onnistunut stressin säätely paineen alla osoittautui useissa tutkimuksissa potentiaaliseksi keinoksi romahtamisesta selviytymiseen.

Stead teki tutkimusryhmineen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen suorituksen romahtamisesta. He selvittivät, miten suorituksen romahdus määritellään, mitä syitä romahdukselle on tunnistettu, millaisia oireita romahdus urheilijoille aiheuttaa ja millaisia lähestymistapoja käytetään romahduksesta selviytymiseen. Katsaus koostui 18:sta empiirisestä tutkimuksesta, joista suurin osa oli määrällisiä tutkimuksia. Tutkimuksista 13 käsitteli suorituksen romahdusta, 3 tunnisti romahduksen syitä, 8 kertoi suorituksen romahduksen oireista ja 12 analysoi romahduksesta selviytymisestä.  Katsauksen perusteella 23 prosenttia urheilijoista kokivat suorituksen romahdukset usein toistuvaksi, 54 prosenttia harvoin toistuvaksi ja 23 prosenttia urheilijoista eivät juurikaan kokeneet asiaa ongelmaksi.

Tutkijoiden mukaan suorituksen romahtamisen tutkimuksessa on keskitytty liiaksi korjaamaan ongelmaa, jota ei täysin ymmärretä. Esimerkiksi romahtamisen syyt ovat vielä pitkälti tuntemattomia. Tutkijat kannustavat jatkossa keskittymään erityisesti koettujen oireiden tutkimiseen, jotta pystyttäisiin kehittämään tehokkaita interventiostrategioita. He myös korostavat, että oireita tulisi pyrkiä tunnistamaan suorituksen romahtamisen hetkellä eikä ainoastaan jälkikäteen.

Hanna-Mari Toivonen

LÄHDE

Stead, J.,Poolton, J. & Alder, D. (2022). Performance slumps in sport: A systematic review. Psychology of Sport & Exercise. https://doi.org/10.1016/j.psychsport.2022.102136

Kirjoitus on julkaistu alun perin Liikunta & Tiede -lehdessä 2/2022.