Suomi-jääkiekko sai tutkimushistoriansa
Jääkiekolla on Suomessa pitkät juuret. Pidemmät kuin vuoden 1995 MM-kultajuhlinnan muistelot. Tie suomalaisen urheilukansan sydämiin ei kuitenkaan ole ollut lyhyt eikä suora. Jääkiekko on joutunut kamppailemaan asemastaan suosituimpana ja seuratuimpana urheilulajina. Tuore Koko kansan leijonat – Suomi-kiekon historia -teos tarjoaa katsauksen jääkiekon historiaan, syihin ja seurauksiin, lajin kehitykseen, lätkähurmoksen syntyyn ja nykyhetkiin.
Professori Markku Jokisipilän, FT Jouko Kokkosen, FM Kalle Rantalan ja dosentti Ossi Viidan kirja on ensimmäinen tutkimushistoria, joka kokoaa suomalaisen jääkiekon käänteet lajin alkuhämäristä nykypäiviin. Mututuntumalla ei aihepiiriä käsitellä. Kirja jakautuu viiteen lukuun, joissa pureudutaan tiettyihin ajanjaksoihin ja teemoihin. Lisämaustetta tuovat neljätoista erityisartikkelia, joissa kirjoittajina on liuta jääkiekkoasiantuntijoita.
Teoksen lähteinä on käytetty eri aikakausien alkuperäisiä asiakirjoja, sanomalehtikirjoituksia ja muita aineistoja, joita löytyy etenkin Urheilumuseon runsaista kokoelmista, sekä aiempaa kirjallisuutta. Lähdeviitteet tarjoavat lukijalle mahdollisuuden tarkistaa tietoperää ja halutessaan etsiytyä syvemmälle. Tämä ei ole kovin yleistä urheilulajeja käsittelevissä kirjoissa. Hienoa, että Suomen Jääkiekkoliiton 90-vuotisjuhlajulkaisussa tähän on panostettu.
Suomen nais- ja miesleijonien kirpeiden tappioiden ja rapsakoiden voittojen lisäksi kirjassa tuodaan esiin taustoja jääkiekon lajikehityksestä ja harrastajakunnan kasvun mahdollistajista. Enpä ole aiemmin pysähtynyt pohtimaan, millainen vaikutus kaupungistumisella tai liikuntapaikkarakentamisella on ollut urheilulajien kehitykselle Suomessa ja suomalaisurheilijoiden kansainväliselle menestykselle.
Kirjan julkistamistilaisuudessa 17.10.2018 nostettiinkin esiin Jääkiekkoliiton panostus olosuhdetyöhön vuosikymmenten saatossa. Professori Jokisipilä totesi, että jäähallien rakentamisen, junioriharrastuksen mahdollistamisen ja valmentajakoulutukseen panostamisen tärkeys tajuttiin jääkiekossa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. ”Olosuhdetyö oli menestystekijä, joka erotti suomalaisen jääkiekon muista joukkuelajeista ihan keskeisellä tavalla.”
Jo pelkästään Jokisipilän, Kokkosen, Rantalan ja Viidan tuottama tieto olisi voinut riittää jääkiekkohistorian sisällöksi, mutta erityisartikkelit tuovat kirjaan vivahteikkuutta. Usean kirjoittajan kerronnasta on saatu kudottua jouhevasti etenevä teos.
Vaikka historiikin vahvuus on runsaassa tietovarannossa, niin herää epäilys, miten hyvin kirja iskee nuoriin lätkäfaneihin. Jaksaako nopeatempoiseen someviestintään tottunut rauhoittua lukemaan? Kirjan runsas kuvitus toivottavasti innostaa ainakin ahkeraan selailuun.
”JYP Hockey Team, taas pistää kiekon maaliin, JYP Hockey Team…” -kannatusrenkutuksen säteilyalueella kasvaneelle futisfanille kirja oli miellyttävä uusi tuttavuus. Kiitos kirjoittajille taidosta ja tahdosta linkittää jääkiekko osaksi kulloisenkin aikakauden yhteiskunnallista olotilaa. Teos on ajatuksia herättävä tietokirja, jossa poraudutaan jääkiekon lisäksi moneen muuhunkin asiaan.
Blogitekstin kirjoittaja: tiedeviestijä Riitta-Ilona Hurmerinta, LTS
