Soveltavan liikunnan sanasto kaipaa päivitystä

Soveltavalla liikunnalla tarkoitetaan joko järjestettyä liikuntaa tai liikuntaa edistävää toimintaa henkilöille, joiden on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai näihin liittyvien sosiaalisten tilanteiden vuoksi vaikea osallistua muutoin yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan.

Soveltavan liikunnan kohderyhmänä ovat erityisesti toimintarajoitteiset, pitkäaikaissairaat sekä yli 65-vuotiaat henkilöt, joiden toimintakyky on selvästi heikentynyt. Tällä hetkellä soveltavan liikunnan piiriin kuuluu noin 15 prosenttia Suomen väestöstä. Kyseessä on kirjava ja laaja joukko ihmisiä, joka vastaa liikuntapalveluissa kokoluokaltaan yhtä suurta kohderyhmää kuin lapset ja nuoret yhteensä.

Eri asiayhteys, eri käsitteet

Soveltavan liikunnan kohderyhmät käyttävät usein monien eri tahojen palveluja. Toimintarajoitteisuuteen ja soveltavaan liikuntaan liittyvä terminologia vaihtelee riippuen palvelutarjoajasta ja -sektorista. Termien kirjo vaikeuttaa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja kehittämistä niin alan sisällä kuin eri alojen välilläkin. Vanhojen, uusien ja kontekstista riippuvien käsitteiden sekava käyttö voi tuntua soveltavan liikunnan aihepiiriin vasta tutustuvalle hämmentävältä. Pahimmillaan liian vaikea termistö aiheuttaa vastareaktioita ja torjuntaa. Yhteisen suomenkielisen käsitteistön puuttuminen tuottaa ongelmia myös tutkijoille ja kansainväliselle yhteistyölle.

Tämän vuoksi käynnistimme yhdessä Sanastokeskuksen kanssa sanastotyön, jonka tavoitteena on soveltavaan liikuntaan ja paraurheiluun liittyvien käsitteiden määrittely, suositettavien termien valinta ja termien käytön selkeyttäminen.

Sanastotyössä on tärkeää ottaa huomioon kohderyhmien käyttämä kieli. Tunnistaako ja tunnustaako toimintarajoitteinen henkilö itse ne käsitteet, joita hänestä käytetään? Pahimmillaan viranomaisten käyttämät termit voivat olla vieraita tai jopa loukkaavia tai holhoavia.

Käsitteitä mietittäessä on lisäksi syytä huomioida, että perinteisten soveltavan liikunnan kohderyhmien rinnalle on noussut paljon muitakin ryhmiä, joiden liikunnan järjestäminen vaatii soveltamista. Näitä ovat muun muassa kieli-, sukupuoli-, ja seksuaalivähemmistöt. On tärkeää pohtia, ketkä kaikki kuuluvat soveltavan liikunnan sateenvarjokäsitteen alle. Neutraali ja syrjimätön kieli on keskeinen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen väline.

Sanastotyö yhdenmukaistaa ja selkeyttää käsitteitä

Olemme työstäneet soveltavan liikunnan uutta sanastoa Sanastokeskuksen terminologin ja soveltavan liikunnan asiantuntijoista koostuvassa työryhmässä. Terminologi toi sanastotyöhön terminologisen asiantuntemuksen (määritelmien rakenteet, käsitekaaviot) ja vastasi sanaston kokoamisesta. Sisältöasiantuntijat puolestaan toivat työhön alan asiantuntemusta, rajasivat aihetta ja varmistivat asiasisällön oikeellisuuden. Sanastoa tehdessä konsultoitiin myös ydintyöryhmän ulkopuolisia asiantuntijoita.

Sanastoa tehdessä lähdettiin liikkeelle aiheen rajaamisesta ja valittiin määriteltävät käsitteet. Käsitteet analysointiin tarkasti. Nyt sanasto sisältää 40 soveltavan liikunnan ja paraurheilun kannalta keskeistä käsitettä. Käsitteiden tiedot esitetään termitietueina ja käsitekaavioina. Sisältö kuvataan määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla. Suomenkielisistä termeistä on annettu suositukset ja neuvottu, mitä termejä ei tulisi käyttää käsitteeseen viitatessa. Sanasto sisältää myös ruotsin- ja englanninkieliset vastineet.

Valitsemme nyt parhaan tietomme mukaan käyttöön tällä hetkellä yleisimmin käytössä olevat käsitteet kaikilla kolmella kielellä. Kieli kuitenkin kehittyy jatkuvasti. Uusia, parempia ilmaisuja syntyy korvaamaan vanhat. Sanaston päivittämiselle ja muokkaamiselle tulee siis jatkossakin olemaan tarvetta.

Sanasto on tarkoitettu työvälineeksi soveltavan liikunnan ja paraurheilun parissa työskenteleville, mutta siitä on hyötyä kaikille näitä aiheita koskevia termejä ja määritelmiä tarvitseville. Tulevaisuudessa valmis sanasto julkaistaan TEPA-termipankissa.

Kommentoi ensimmäistä sanastoluonnosta

Sanaston ensimmäinen luonnos on julkaistu Otakantaa.fi-sivustolla. Toivomme saavamme alaa tuntevilta tahoilta asiantuntijapalautetta. Kommentteja ja palautetta käytämme sanaston viimeistelyssä. Kommentoimalla sanastoa on mahdollista vaikuttaa niin suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiin termeihin kuin määritelmiin ja huomautuksiinkin.

Lausuntokierroksella saadut kommentit ja ehdotukset käymme läpi asiantuntijatyöryhmässä syksyllä 2022, jonka jälkeen sanasto kirjoitetaan puhtaaksi. Julkaisemme valmiin sanaston painettuna versiona sekä PDF-verkkojulkaisuna. Julkaisutilaisuudesta tiedotamme myöhemmin.

Sanastoluonnos on kommentoitavana 15.9.2022 asti Otakantaa.fi-sivustolla.

Vilja Sipilä
Liikuntatieteiden erityisasiantuntija
Liikuntatieteellinen Seura

Soveltavan liikunnan sanaston työryhmä

• Piritta Asunta, johtava asiantuntija, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
• Lauri Jaakkola, viestintäpäällikkö, Suomen Paralympiakomitea
• Lotta Nylund, projektikoordinaattori, Finlands Svenska Idrott
• Toni Piispanen, erityisasiantuntija, Valtion liikuntaneuvosto
• Aija Saari, tutkimuspäällikkö, Suomen Paralympiakomitea
• Vilja Sipilä, liikuntatieteiden erityisasiantuntija, Liikuntatieteellinen Seura
• Sirpa Suhonen, terminologi, Sanastokeskus
• Jukka Vetoniemi, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Lähteet

Erityisryhmien liikunnan käsitteistö 2. 2003. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2003. Erityisliikunnan jaosto.

Erityisryhmien Liikunta 2000-toimikunnan mietintö. 1996. Komiteanmietintö. 1996:15. Helsinki.

Erityisryhmien liikuntatoimikunnan mietintö. 1981. Komiteanmietintö. 1981:44. Helsinki.

Liikunnan ja urheilun asiasanasto 1989. Toim. Outi Meriläinen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 65. Jyväskylä, 1989.