Sano se somessa – ja selvällä suomella

Kuva: Nathan Dumlao / Unsplash

Tutkimustiedon popularisointi on tutkijoiden kestokysymyksiä, jonka merkitys on kasvanut entisestään some-aikakaudellla. Moni tutkija vierastaa edelleen omien tulostensa yleistajuista esittelyä saati osallistumista laajemmalle yleisölle suunnattuun keskusteluun. Näin on, vaikka tieteeseen pohjautuvan tiedon tarve on korostunut some-ajan puoli- ja nollatotuuksien keskellä. Ilmiö ei ole liikuntatieteen kentälläkään vieras. Some ei ole kaikille kotoinen tiedeviestinnän ympäristö, vaikka se toimii tutkimustulosten välittämiseen sekä tutkijayhteisölle että suurelle yleisölle.

Tutkijoiden aristelulla on laajempi yhteiskunnalle merkitys. Jos he jättävät menemättä some-kentille, ne valtaavat vaihtoehtoisen ”tiedon” tuottajat. Tiedejulkaisemisen päivillä 2019 lokakuun alussa puhuneen viestinnän ja teknologin tutkija Salla-Maaria Laaksosen mukaan tutkijoiden näkyvyys sosiaalisessa mediassa on myös tutkitun tiedon puolustamista. Esimerkiksi Twitter taipuu tiedon puolustustaistelussa moneksi, kuten LTS:n puheenjohtaja, professori Mikael Fogelholm on osoittanut.

Kovimmat kierrokset some-keskusteluissa nostavat aiheet, joista monella on varma mielipide. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, maahanmuutto, ravitsemus ja verotus. Kuumia teemoja käsittelevät tutkijat saavat varautua kiihkeään ja jopa törkeään palautteeseen. He joutuvat myös usein väsyttäviin väittelyihin. Yleensä some-julkisuus on paljon asiallisempaa kuin pintakuohuista voisi päätellä. Asiapohjainen some-osallistuminen ei myöskään ole haitaksi tutkijalle, vaikka sen epäillään edelleen lyövän osallistujaan pintapuolisuuden leiman.

Suomenkielisen tieteellisen kirjoittamisen merkitys oli myös esillä Tiedejulkaisemisen päivillä. Olen toimittanut kymmenen vuotta Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkeleita. Vuosikymmenessä olen huomannut suomenkielisen kirjoittamisen tason laskeneen ja englannin lauserakenteiden vaikutuksen kasvaneen. Aika usein tulee vastaan väite, jonka mukaan asialle ei ole suomenkielistä vastinetta. Välillä tämä tuntuu silkalta laiskuudelta. Käsitteiden kehittely ja määrittely on osa tutkimusta. Olen silloin ajatellut, että kirjoittajalla olisi mitä mainioin tilaisuus yrittää laajentaa äidinkielensä ilmaisuvoimaa ehdottamalla suomenkielistä käsitettä. Kaikki uudissanat eivät koskaan jää elämään, mutta osa osoittautuu kestäviksi. Ja voihan ehdotuksensa jälkeen merkitä sulkuihin englanninkielisen käsitteen, kuten Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien kirjoitusohjeissa opastetaan.

Eivätkä ne englanninkieliset käsitteet usein vaikuta olevan sen ilmaisuvoimaisempia kuin suomeksi sanotut. Harhan synnyttää niiden yleisyys tieteellisessä julkaisemisessa. Englanninkielisen käsitteen vakiintuminen tapahtuu tämän vuoksi nopeammin kuin suomenkielisen uudissanan. Tutkijat voisivat tehdä enemmän yhteistyötä Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen (Kotus) kanssa.

Suomenkieliseen julkaisemiseen liittyy myös kysymys, kenelle ja miksi tiedettä tehdään. Tutkija punnitsee ymmärrettävästi laajempaan keskusteluun osallistumista oman uransa näkökulmasta. Some-osallistuminen näyttäytyy turhakkeelta, vaikka siihen käytetty aika voi tuottaa uusia ideoita ja tuoda palautetta. Yhteiskunnalle suomenkielinen selväsanainen tiedeviestintä tarjoaa keskustelunavauksia, jotka välittyvät kiireisille päättäjille ja viranhaltijoille tehokkaammin kuin monipolviset ja koukerokieliset tutkimusraportit. Tutkijoiden suomen kielen heikentyessä soveltajienkin ilmaisu taantuu helposti puolikieliseksi asiantuntijajargoniksi, josta muiden kuin asiaan vihkiytyneiden on vaikea saada tolkkua. Suomenkielisen sanaston rappeutuminen heikentää myös palveluiden laatua.

Vieraaseen kieleen pohjautuvan erityissanaston ei voi olettaa olevan asiakkaan hallussa.

Liikuntatieteellinen Seura ja Liikunta & Tiede tukevat voimiensa mukaan sekä tutkijoiden some-näkyvyyttä että suomenkielistä julkaisemista. Välitämme omia viestejämme mahdollisimman monen kanavan kautta. Ne perustuvat usein tutkijoiden työhön. Levitämme mielellämme sanaa kiinnostavista kotimaisista liikuntatieteen eri alojen tutkimuksista.

Jouko Kokkonen
toimituspäällikkö
Liikunta & Tiede -lehti