PÄÄKIRJOITUS: Aikalisä liikunnan valtionavustuksissa

Valtion jakaman liikuntarahoituksen kivijalkaa ravistellaan perusteellisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) eri toimijoille jakamien liikunta-avustusten vahva kytkös ulottuu rahapelijärjestelmän pitkään historiaan. Tämä tie on nykyisessä muodossaan nousemassa pystyyn. Rahapelitoiminnan tuottojen vähenemisen vaikutuksia selvittänyt Erkki Liikasen johtama työryhmä esittää päävaihtoehtonaan, että rahapelituotot ohjattaisiin valtion budjettiin. Samalla nykyiset edunsaajat siirtyisivät budjetin menokehysmenettelyn piiriin.

Uudistus toisi onnistuessaan mukanaan paljon hyvää. Liikunta näyttäytyisi toivottavasti selvemmin julkisena peruspalveluna, jolle kuuluu paikka budjettikehyksen sisällä. Liikuntaväen olisi tässä tapauksessa oltava valmiita puolustamaan rahoituspohjaa vaihtelevissa poliittisissa suhdanteissa. Tämä vaatisi yhteen hiileen puhaltavaa urheiluliikettä, jonka valta- ja muotivirtojen lisäksi pitäisi huolehtia kaikista liikkujista yhdenvertaisesti.

Käynnistyvässä uudistuksessa keskeistä on turvata liikuntarahoituksen taso, vakaus, ennakoitavuus sekä järjestöautonomia. OKM:n mukaan valtiovalta tekee päätökset uudesta mallista vuoden loppuun mennessä. Järjestöjen kannalta kaikkein oleellisinta ei ole malli, vaan se, että toiminta ei notkahda rahoituksen puutteeseen.

Kevään kehysneuvotteluissa päätettiin, että rahoitusmallisuudistus toteutetaan vuodesta 2024 alkaen eli seuraavan vaalikauden käynnistyessä. Työskentelyn pohjana on Liikasen ryhmän luoma malli. Vaikka järjestökenttä haluaa sujuvan ja nopean ratkaisun, niin keskustelua herättävät poliittiset intohimot, uudistuksen vaikutusten arvioinnit, valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen tarpeet ja EU-oikeudelliset reunaehdot. Selvitystyö vaatii hallinnon ja edunsaajien tiivistä yhteistyötä.

Tulevien ratkaisujen tarkastelupisteenä kannattaa muistaa vuosi 2019. Eduskunta päätti vuonna 2020, että rahapelituottojen edunsaajille taattiin vuonna 2021 edellisvuoden tuloutustasoa vastaava rahoitus, koska Veikkauksen tuotot ovat laskeneet koronaviruspandemian sekä pelihaittojen vähentämiseksi tehtyjen toimien vuoksi vuositasolla noin 400 miljoonalla eurolla. OKM viestitti tiedotteessaan 30.4.2021, että Marinin hallitus päätti puoliväliriihessään kompensoida rahapelitoiminnan edunsaajille vähentyneitä tuottojen tuloutuksia ensi vuonna 330 miljoonaa ja 305 miljoonaa euroa vuonna 2023. Näillä päätöksillä vuosi 2019 lukittiin vertailuvuodeksi, kun tulevaisuudessa keskustellaan liikunnan euroista.

OKM:n hallinnonalan kompensaatio on vuonna 2022 yhteensä noin 174 miljoonaa ja vuonna 2023 noin 161 miljoonaa euroa. Kompensaatio rahoitetaan alentamalla arpajaisveroa (vaikutus 80 M€ vuositasolla), valtion lainarahalla (200 M€ vuonna 2022 ja 175 M€ vuonna 2023) ja käyttämällä jakamattomia veikkausvoittovaroja noin 50 M€ vuodessa. Tästä huolimatta rahoitus taiteelle, liikunnalle, nuorisotoiminnalle ja tieteelle vähenee 41 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja 54 miljoonalla eurolla vuonna 2023 kuluvaan vuoteen verrattuna. Leikkausten tarkempi kohdennus ei vielä ole tiedossa, ja vuodesta 2024 eteenpäin tilanne on kokonaan auki.

Jakosuhdelakia tulkiten valtion liikuntabudjetissa on ensi vuonna 11,4 miljoonan euron aukko, joka vastannee 5–10 prosentin leikkausta järjestöjen yleisavustuksiin. Tulevien vuosien linjaukset antavat pienen aikalisän liikuntarahoituksesta riippuvaisille toimijoille. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että rahapelituotoilla tai kompensaatiolla ei enää tulevaisuudessa rahoiteta täysimääräisesti valtion kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyömenoja vaan edessä on sopeutustoimia järjestökentällä. Niiden toteutus on omanlaisensa kansalaistoiminnan kuntomittari.

Jari Kanerva
pääsihteeri
Liikuntatieteellinen Seura
jari.kanerva(at)lts.fi

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Liikunta & Tiede -lehden numerossa 3/2021 ja se on luettavissa myös pdf-muodossa.