Opiskelijat ounastelevat: Hyvinvointiparadoksi

Kun ihminen aloittaa opinnot, hänen on totuttava elämänvaiheeseen liittyviin erilaisiin vastakohtiin. Vapaus ja mahdollisuudet ovat oleellisia teemoja opiskelijan arjessa: päivät voi viettää kiinnostavien aiheiden parissa ja illat on varattu harrastuksille, ystäville ja yhteisöllisille tapahtumille. Kokoaikaisen opiskelun maailmassa ei omisteta ja leimata kellokortteja.

Vapaudesta huolimatta opiskelijan on saatava asioita aikaan. Esseet, harjoitustyöt ja luentopäiväkirjat täytyy tehdä ja tentteihin pitää valmistautua. Opintojen etenemiseen kannustavat omien tavoitteiden lisäksi opintotukietuuksien nivoutuminen suoritettuihin opintopisteisiin ja tutkinto-oikeuden suorittamiseen rajattu aika. Opiskelun ohella voi olla myös välttämätöntä työskennellä osa-aikaisesti oman talouden turvaamiseksi.

Opiskelijaa kannustetaan opettelemaan aikatauluttamista, kehittämään akateemisten tekstien lukutaitoa ja muokkaamaan aiemmin omaksuttuja opiskelutekniikoita korkeakouluun sopiviksi. Verkostoja olisi hyvä rakentaa heti ensimmäisistä minuuteista lähtien. Nämä tehtävät vaativat erityisesti henkisiä ja sosiaalisia voimavaroja, joten omasta jaksamisesta on myös tärkeää pitää huolta.

Opiskelijoiden hyvinvointia ovat viime aikoina heikentäneet suureksi koettu työmäärä, poikkeukselliset olosuhteet ja uusiin käytänteisiin sopeutuminen. Omien voimavarojen tarkkailu lienee melko yleistä, ja uskoisimme kanssaopiskelijoiden olevan kiinnostuneita käytännön keinoista edistää omaa hyvinvointiaan. Voidakseen nykyistä paremmin, kannattaa kiinnittää ensisijaisesti huomiota uneen, liikkumisen lisäämiseen sekä riittävään ja monipuoliseen ravintoon.

Suorituspaineita hyvinvoinnista

Omaa jaksamista tulisi tarkastella kokonaisuutena, joten hyvinvointia edistääkseen voi muun muassa kävelemällä luonnossa, tekemällä tietoisuusharjoituksia, tauottamalla istumista työskentelyn lomassa, antamalla aikaa luovuudelle, kirjoittamalla kiitollisuuspäiväkirjaa, lukemalla muutakin kuin ammattikirjallisuutta, harjoittamalla niska-hartiaseudun lihasvoimaa ja tekemällä asioita, jotka ovat itselle mieluisia. Hyvinvointi alkaa nopeasti tuntua uudelta loppumattomalta tehtävälistalta, ja siihen kietoutuu melko ristiriitaisesti suorittamisen ja kuormittavuuden piirteitä.

Maailma on täynnä erilaista tietoa oman hyvinvoinnin edistämisestä ja uutta tulee joka päivä. Tietoa voi etsiä, mutta se myös tulee nykyään luoksemme pyytämättä ja kohdennetusti. Etenkin sosiaalisen median kanavien kautta on vaivatonta havaita asioita, joita juuri sinunkin tulisi tehdä, sillä hyvinvointi on tämän hetken yksi trendikkäimmistä aiheista. Uusien hyvinvointia edistävien keinojen oppiminen voi olla innostavaa ja mukaansatempaavaa. On lukemattomia vaihtoehtoja, joiden joukosta voi valita itselleen omaan arkeen sopivia toimintatapoja.

Informaatiotulva voi toisaalta aiheuttaa paineita ja riittämättömyyden kokemuksia. Itsestä huolehtiminen muuttuu hankalaksi ja aikaa vieväksi suoritukseksi, jolloin sen toteuttamiseen ei välttämättä ole riittävästi voimavaroja. Paine ja stressi hyvinvointiteoista voivat kumota jaksamista tukevat hyvät vaikutukset ja samaan aikaan aiheuttaa lamaannusta: on inhimillistä olla tekemättä mitään, kun kokee, ettei pysty tekemään tarpeeksi.

Ole itsellesi armollinen

Hyvinvointi ei tarkoita suurta elämäntapamuutosta tai vaadi kaikenkattavaa ymmärrystä ja osaamista terveyden edistämisestä. Voimme yhdistää arkeemme hyvinvointiamme tukevia ja edistäviä tekoja, vaikka jollain elämän osa-alueella asiat ovat keskeneräisiä tai ratkaisemattomia.

Omia voimavaroja on usein järkevää ja mielekästä tarkastella aiempaa lempeämmästä ja yksilöllisemmästä näkökulmasta. Rinneriehatapahtumassa ulkoilu tai puolitoista tuntia kestävät opiskelijalounaat ystävien seurassa kasvattavat arjen voimavaroja omalla tavallaan. Armollinen ja hyväksyvä suhtautuminen omaan keskeneräisyyteen tukee jo itsessään hyvinvointia ja ohjaa sopivien hyvinvointitekojen valintaa.

Mielestämme laiskuus ja saamattomuus kuuluvat hyvinvointisanastoon yhtä lailla kuin stressinhallinta ja liikkuminen. Välillä elämäntilanne kuormittaa niin paljon, että salitreenistä on enemmän haittaa kuin hyötyä, vaikka se olisikin kalenteriin merkattu. Tällöin kehomme ja mielemme kaipaavat nimenomaan koti-iltaa television ääressä, mikä myös tulisi nähdä omia voimavaroja tukevana valintana ilman huonon omantunnon kokemuksia. Jos itselleen asetetut terveyttä, vireyttä ja parempaa vointia koskevat vaatimukset kasvavat huomaamatta, hyvinvoinnin kohentumisen sijaan seurauksena voi olla uupuminen tai voimavarojen ehtyminen.

SIIRI KUMPULA, LitK
harjoittelija
Mieli liikkeelle -hanke
Likes JAMK
siiri.e.kumpula(at)student.jyu.fi

HEIDI MALKKI, LitK
harjoittelija
Mieli liikkeelle -hanke
Likes JAMK

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Liikunta & Tiede -lehdessä 4/2023 ja se on luettavissa myös pdf-muodossa.