Onko koettu motorinen pätevyys todellisia liikuntataitoja tärkeämpää?
Espanjan Valencian alueen ala- ja yläkouluissa toteutettu tutkimus osoitti, että oppilaiden kokemus motorisesta pätevyydestä selitti merkitsevästi (12 %) heidän liikuntamotivaatiotaan liikuntatunnilla. Sen sijaan oppilaiden todelliset mitatut liikuntataidot eivät sitä tehneet. Liikuntataidoiltaan itsensä heikoksi kokevilla koettu motorinen pätevyys selitti liikuntamotivaatiota keskimäärin enemmän kuin oppilailla, jotka kokivat itsensä liikuntataidoiltaan vahvoiksi.
Oppilaiden (n = 236, ikä 11‒14 vuotta) liikuntataitoja mitattiin dynaamista koordinaatiota painottavalla testistöllä. Koettua motorista pätevyyttä selvitettiin oppilaiden itsearviolla siitä, kuinka hyviksi he kokevat itsensä 13:ssa eri liikkumisen perustaidossa. Motivaatiota arvioitiin käyttämällä validoitua kyselyä liikkumisen omaehtoisesta motivaatiosta liikuntatunnilla.
Liikuntataitojen opettaminen sekä liikunnallisen elämäntavan ja myönteisen minäkuvan kehittymisen tukeminen kuuluvat liikunnanopetuksen keskeisiin tavoitteisiin ala- ja yläkouluissa. Tutkimus tukee käsitystä, että varhaismurrosikäisten nuorten omaehtoista liikuntamotivaatiota liikuntatunneilla voidaan vahvistaa ennen kaikkea tukemalla heidän luottamusta omiin liikuntataitoihinsa. On olennaista tiedostaa, että liikuntataitojen ja koetun pätevyyden keskinäinen suhde tyypillisesti vahvistuu iän myötä. Samalla niiden suhde yksilön liikuntakäyttäytymiseen myös muuttuu.
Vaikka liikuntataitojen oppiminen on välttämätöntä ikä- ja kehitystasolle tyypillisiin liikuntaleikkeihin, -peleihin ja muihin aktiviteetteihin osallistumisen kannalta, niin luottamus omiin taitoihin voi nousta ratkaisevan tärkeäksi osallistumisehdoksi varsinkin murrosikäisillä. Liikuntakasvattajan onkin tärkeää pyrkiä löytämään optimaalinen tasapaino esimerkiksi palautteenannossa, jotta hän tukee sekä oppilaan taidon oppimista että luottamusta omiin liikuntataitoihinsa.
Erityisen tärkeää tasapainon löytäminen on liikuntataitonsa heikoksi kokevien oppilaiden kannalta. Tutkimuksen tekijät ehdottavat, että itsemääräämisteoriapohjainen psykologisia perustarpeita tukeva lähestymistapa voi auttaa oppilaita kehittymään taitaviksi, luottavaisiksi ja motivoituneiksi liikkujiksi.
Arto Laukkanen
Lähde
Estevan, I., Bardid, F., Utesch, T., Menescardi, C., Barnett, L.M. & Castillo, I. 2020. Examining early adolescents’ motivation for physical education: associations with actual and perceived motor competence. Physical Education and Sport Pedagogy. DOI: 10.1080/17408989.2020.1806995.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Liikunta & Tiede -lehdessä 3/2021.