Olympiakisat ja Ranskan vaalit

Vaalit järjestetään 30. kesäkuuta ja 7. heinäkuuta. Yllätys ei varmasti ollut mieluinen Thomas Bachille ja Kansainväliselle olympiakomitealle. Bach on vakuutellut, ettei vaalien järjestäminen vaikuta itse kisoihin millään tavoin.

Bachin virallinen optimismi voi olla hyvin perusteltua. Olympiakisojen kyseenalaistaminen ei todennäköisesti ole näin lähellä tapahtumaa hyvä vaaliteema. Kisat pidetään ja niiden merkityksen tulkinta voi vaikuttaa poliittiseen ilmapiiriin Ranskassa.

Pariisin sosialisteihin lukeutuva pormestari Anne Hidalgo ei tosin ole ollut ilahtunut Macronin peliliikkeestä. Hidalgon mielestä presidentti keikutti turhaan Ranskan valtiolaivaa. Hänen lausuntonsa on osa sisäpolitiikkaa, vaikka pientä lisäjännitystä vaalit tuovat myös olympiajärjestelyihin.

Olympiakisoja on perusteltu usein kansallisen yhtenäisyyden rakentamisella. Tätä Pariisin kisojen järjestelykomiteakin on korostanut Macronin ilmoituksen jälkeen.

Helsingin kisat ja kansallinen yhtenäisyys

Kansallisen yhtenäisyyden nimissä perustelluista kisoista ovat esimerkkejä Helsingin vuosien 1940 ja 1952 hankkeet. Kaikki poliittiset puolueet löysivät perusteen, miksi kisat kannattaa järjestää Suomessa.

Punamultahallitus korosti peruuntuneiden vuoden 1940 kisojen järjestelyiden edetessä kahtiajakautuneen urheiluelämän lähentämistarvetta. Äärioikeiston Isänmaallinen kansanliike olisi kernaasti nähnyt kisoissa Saksan ja Italian urheiluvoiman osoituksena diktatuurien voimasta.

Vuoden 1952 kisojen alla minkään poliittisen puolueen ei kannattanut kyseenalaistaa kisoja. Kommunistit myötäilivät Neuvostoliiton kantoja ja käyttivät kisoja Moskova-johtoisen rauhantyön keinona. Muut puolueet korostivat kisojen rakentavan siltaa idän ja lännen välillä – käytännössä länteen, missä suomalaiset onnistuivat hyvin.

Kansalliset vaalit ja kisat

Vaalivuosina olympiakisoja on toki käyty, mutta niiden merkitys on ollut vaalitulokseen yleensä pieni. Montrealin vuoden 1976 taloudellisesti epäonnistuneiden kisojen jälkimainingeissa Parti Quèbécois voitti liberaalipuolueen marraskuun vaaleissa. Kisojen jälkiselvittelyt antoivat pontta myös Quebecin sittemmin hiipuneelle itsenäisyysliikkeelle.

Haastaja Ronald Reagan voitti vuonna 1980 Yhdysvaltojen presidentinvaalissa Jimmy Carterin, vaikka tämän johdolla toteutui olympiahistorian laajin boikotti, kun suuri osa länsimaista jäi pois Moskovan kesäkisoista. Carterille ei antanut nostetta edes samana vuonna USA:n joukkueen saavuttama yllätysvoitto jääkiekossa Lake Placidissa.

Reagan saattoi saada pientä lisänostetta Los Angelesin kisoista 1984. Tosin hänen vastaehdokkaansa Walter Mondalen mahdollisuudet voittaa olivat joka tapauksessa olemattomat. Hän sai tuekseen vain 13 valitsijaa.

Jouko Kokkonen
Toimituspäällikkö

Linkki: Political turmoil won't derail Games, IOC and Paris 2024 say, Reuters 10.6.2024.