Mitä Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimus kertoo suomalaisten liikkumisesta?

Suomalaisten liikunta-aktiivisuutta selvitetään erilaisin keinoin. Yksi niistä on Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimus, joka tehdään kyselytutkimuksena. Tutkimuskohteena ovat väestön vapaa-ajan harrastukset ja yhteiskunnallinen osallistuminen, niiden kehitys ja eri väestöryhmien osallistuminen. Tutkimus tuottaa lisäksi tietoa mm. työn ja vapaa-ajan suhteesta, sosiaalisista suhteista ja eri elämänpiirien tärkeydestä. Vapaa-aikatutkimus on tehty vuosina 1977, 1981, 1991, 2002 ja 2017.

Vapaa-aikatutkimuksen tiedot kerättiin itsetäytettävällä verkko- ja postikyselylomakkeella sekä käyntihaastatteluilla syyskuusta 2017 tammikuuhun 2018. Tiedot koottiin 15–74-vuotiailta verkko- ja postikyselyn yhdistelmänä. Käyntihaastattelut tehtiin 10–14-vuotiaille ja 75 vuotta täyttäneille. Tutkimuksessa kysyttiin yhteensä 33 eri liikuntalajin harrastamisesta. Jos lajia ei löytynyt luettelosta, hänellä oli mahdollisuus kertoa lajinsa avovastauksena. Harrastamiseksi luettiin säännöllisesti, vähintään kerran viikossa muutaman kuukauden ajan jatkunut sitoutuminen.

Tilastokeskuksen menetelmän vahvuutena on kumuloituva tieto, joka mahdollistaa trendien havaitsemisen. Suuriin otantoihin perustuva kyselytutkimus tuo kehityssuunnat esille. Heikkoutena on tietysti ihmisten taipumus liioitella liikkumistaan. Vapaa-aikatutkimus kertoo silti varsin luotettavasti trendeistä.

Vuoden 2017 vapaa-aikatutkimus kertoo kävelyn säilyttäneen asemansa suomalaisten suosituimpana liikuntamuotona. Kävellen liikkuu ainakin kerran viikossa kuutisenkymmentä prosenttia suomalaisista. Toiseksi suosituinta on omatoiminen voimistelu tai voimailu kotona. Mikään suuri yllätys ei ole, että nämä liikuntamuodot ovat aikuisväestön ja etenkin ikääntyneiden suosimia. Pyöräilyä ja kuntosaliharjoittelua harrastaa Tilastokeskuksen mukaan joka neljäs yli kymmenvuotias suomalainen. Juoksulenkkeily ja uinti saavat liikkeelle viidesosan kansalaisista.

Vuoteen 2002 verrattuna eniten on kasvanut voimaharjoittelu kotona tai kuntosalilla. Kuntosaliharjoittelu on lisääntynyt 10 prosenttiyksiköllä (13 % -> 23 %) viidessätoista vuodessa. Lähes yhtä suureen kasvuun ylsi harjoittelu kotona. Eniten on yleistynyt 15–24-vuotiaiden salitreeni. Tässä ikäryhmässä harrastajien osuus nousi lähes kaksinkertaiseksi 19 prosentista 36 prosenttiin.

Kotijumppa ja voimailu ovat lisääntyneet eniten 65 vuotta täyttäneillä: harrastajien osuus on lähes nelinkertaistunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Tässä, jos missä, kehitys on edennyt valistajien toivomaan suuntaan. Monet eläköityneet kansalaiset ovat ottaneet tutkimuksen mukaan toimintakyvystään huolehtimisen tosissaan.

Juoksulenkkeilynkin suosio näyttää kääntyneen nousuun. Sen sijaan pyöräilyn harrastajien joukko on pienentynyt yli 40 prosentista alle 30 prosentin etenkin 1900-luvun viimeisiin vuosikymmeniin verrattuna, mitä voi olla vaikea uskoa isojen kaupunkien pyörävilinässä.

Uimassa käyvien suomalaisten joukko on myös kutistunut samalla ajanjaksolla kolmanneksesta viidennekseen väestöstä. Hiihtoharrastus on myös ollut laskusuunnassa 1990-luvulta lähtien.

Pyöräilyn suosion lasku saa pyöräilyviikolla arvailemaan syitä. Ikärakenteen muutos voi olla yksi merkittävä tekijä. Pyöräily on jalkapallon ohella nimenomaan alle 15-vuotiaiden suosikkiliikuntamuoto. Ikääntyneistä kansalaisista likikään kaikki eivät enää kykene pyöräilemään tai uskalla nousta pyörän selkään.

Liikunnan harrastamisen luonteen muuttumisesta kertoo suorituksen seuranta sähköisin apuvälinein, kuten syke- tai aktiivisuusmittareilla tai puhelimen eri sovelluksilla. Niitä käyttää jo yli kolmannes suomalaisista. Puolella 15–44-vuotiaista on käytössään jokin seurantatapa.

Mitä Tilastokeskuksen lukujen perusteella voi päätellä mahdollisuuksista vaikuttaa liikunta-aktiivisuuteen? Ainakin sen, että liikunta kiinnittyy suurimmalla osalla kotiin ja lähiympäristöön. Koteihin on paha mennä neuvomaan liikuntaa, ellei sinne erikseen pyydetä. Sen sijaan elinympäristön muokkaaminen liikuntaan houkuttelevaksi ja mahdollistavaksi on käytössä keinona, jota ei ole hyödynnetty likikään täydessä mitassa. Tiina E. Laatikaisen tuoreen väitöstutkimuksen mukaan hyvin suunnitellut toimet voivat nytkäyttää ikääntyneenkin sohvaperunan liikkeelle.

Blogitekstin kirjoittaja: erikoistutkija Jouko Kokkonen, LTS

Lisätietoa aiheesta:

• Tilastokeskuksen yliaktuaari Timo Ruuskanen: Perinteinen kävelylenkkeily edelleen suosituin koko kansan liikuntaharrastus.
• Tiina E. Laatikainen: Environments for Healthy and Active Ageing.

Kuva: Pexels-kuvapankki.