Mitä liikunnanharrastajan tulisi tietää COVID-19 infektiosta?

Tyypillisiä usein hitaasti vaikeutuvan taudin oireita ovat kuume, yskä, väsymys ja lihassäryt ja vakavammissa tautimuodoissa hengenahdistus ja rintakipu. Alkuvaiheen oireita voi olla myös haju- tai makuaistin heikkeneminen ja kurkkukipu. Oireet ilmaantuvat yleensä viikon kuluessa tartunnasta, mutta voivat ilmetä myös vasta seuraavan viikon aikana.

Taudin vaikeutuessa erityisesti keuhkofunktio voi heikentyä ja tautiin voi liittyä ns. sytokiinimyrsky (cytocine storm syndrome; CSS), johon liittyvä tulehdusreaktio voi vaurioittaa muitakin elimiä kuin keuhkoja. Vaikeampiin tautimuotoihin voi myös liittyä veren hyytymistaipumus, minkä seurauksena voi syntyä esimerkiksi alaraajojen laskimotukoksia, keuhkoveritulppa tai muiden verisuonten tukoksia. Kaikille tartunnan saaneille ei kehity merkittäviä oireita, erityisesti pienet lapset voivat ”sairastaa” taudin oireitta.

Kilpaurheilijat

Vaikka nuorilla urheilijoilla sairaus on usein lieväoireinen ja johtaa vain hyvin harvoin kuolemaan, on sen välttäminen kuitenkin urheilijoille ensiarvoisen tärkeää, koska urheilijat voivat levittää infektiota henkilöille, jotka saavat vakavampia tautimuotoja (erityisesti huonokuntoiset iäkkäät henkilöt ja henkilöt, joilla on immuunipuolustusta heikentäviä sairauksia). COVID-19 voi kuitenkin aiheuttaa urheilijoille pitkäkestoisia harjoitustaukoja ja se voi joissain tapauksissa aiheuttaa pitkäkestoisia tai pysyviä terveyshaittoja.

Lisäongelmana esimerkiksi joukkueurheiluun palaamisen osalta on se, että tauti voi tarttua jo ennen kuin se on helppoa todeta diagnostisella testauksella. Urheilutapahtumia on peruttu laajalti ensisijaisesti siksi, että suuret yleisöjoukot levittäisivät tautia, mutta myös urheilijoiden suojelemiseksi ja jotta urheilijat eivät itse levittäisi tautia.

Terveenä saa liikkua, mutta kehoaan kannattaa kuunnella erityisen herkästi.

1. COVID-19: Liikunta ja tartuntojen ennaltaehkäisy

• Vältä kontakteja oireisiin ja myös oireettomiin henkilöihin kodin ulkopuolella. Muista käsienpesut.
• Harrasta ensisijaisesti ”yksilölajeja”, joissa et ole kontaktissa muihin. Liikuntaan sopivat erityisen hyvin ei-kansoitetut ulkotilat.
• Epidemian aikana älä aloita poikkeuksellisen uuvuttavaa harjoittelua, vaikka olisit terve. Voimakas stressi, vuorokausirytmin vaihtelu ja niukkaenerginen dieetti voivat heikentää immuunipuolustusta.
• Mikäli sinulla on alkavia hengitystieinfektion oireita, älä harrasta rasittavaa liikuntaa, koska se yleensä vaikeuttaa ja pitkittää infektiotautia.
• Maskin ja käsineiden käyttö voi vähentää tartuntojen leviämistä paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Erityisesti se voi ehkäistä sitä, että oireettomat henkilöt eivät levitä tautia tietämättään.
• Noudata viranomaisohjeita.
• Rokotekehitystä tehdään useiden eri tahojen toimesta, mutta odotusarvo on, että rokotteita saadaan laajempaan käyttöön vasta vuonna 2021.

2. COVID-19: Liikunta todetun sairauden aikana ja hoitoon liittyviä näkökohtia

• Vältä voimakasta fyysistä rasitusta heti, jos tunnet alkavia hengitystieinfektion oireita. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, jos sinulla on päänsärkyä, kurkkukipua, kuumetta, lihassärkyjä, ripulia, pahoinvointia tai yleisvoinnin laskua.
• Liiallinen raskas fyysinen rasitus yleensä vaikeuttaa infektiotaudin kulkua. Tauti voi alkaa lievänä ja pahentua hiljalleen ensimmäisen kahden viikon aikana.
• Selvien oireiden ilmaannuttua tai diagnoosin varmistuttua vältä voimakasta fyysistä rasitusta, mutta täydellinen yhtäjaksoinen pitkä vuodelepokaan ei ole hyvästä, koska se voi altistaa laskimotukoksille. Vaikeammissa tautimuodoissa COVID-19 infektion hoitoon liitetäänkin verenohennuslääke.
• COVID-19 virukseen ei tällä hetkellä ole virallisesti rekisteröityjä tehokkaita spesifejä lääkehoitoja, mutta tutkimuksia on runsaasti käynnissä. Tavanomaisia kuumetta alentavia tulehduskipulääkkeitä (suositus parasetamoli) voi käyttää.
• Tarvittaessa ota yhteyttä terveydenhuoltoon sairaanhoitopiirisi ohjeiden mukaan.
• Sairaalahoitoa vaatineiden potilaiden tutkimuksissa on todettu, että herkästi reagoivat sydänlihasvaurioon viittaavat merkkiaineet voivat nousta vakavissa tautitapauksissa, vaikka ensisijainen syy tälle ei olisikaan sydänlihastulehdus.
• Vakavat keuhkokuumeet ja muut elinvauriot voivat jättää huonosti korjautuvia muutoksia elimistöön.
• Keväisin esim. siitepöly voi aiheuttaa vähäistä nenän tukkoisuutta tai vuotamista, joka yksin ei yleensä viittaa vakavaan infektioon ilman muita oireita.

3. COVID-19: Liikunta sairauden jälkeen

• Osalla oireet ovat vain lieviä ja toipuminenkin nopeampaa, mutta vakavan infektion (esimerkiksi keuhkokuume) jälkeen toipuminen vie aikaa. Yleistä nyrkkisääntöä toipumisajasta ei voida antaa, vaan tilannetta tulee seurata yksilöllisesti.
• Lähde liikkumaan rauhallisesti aloittaen, esimerkiksi kävellen, vasta kun tunnet olevasi terve.
• Rasitustasoa voit nostaa hiljalleen asteittain muutaman vuorokauden välein, jos mitään poikkeavaa oiretta ei ilmaannu.
• Jos koet poikkeavia oireita, esimerkiksi selvästi kohonnut leposyke, lepo- tai rasitusrintakipuja, hengenahdistusta tai uusia rytmihäiriöitä esimerkiksi liikunnan aikana, lopeta liikunta ja hakeudu tarvittaessa lääketieteellisiin tutkimuksiin.

4. COVID-19: Erotusdiagnoosi

• On hyvä muistaa, että myös monet muut virukset (kuten influenza A, influenza B, RS, adeno, boca, muut koronat, parainfluenza, rhino, Epstein-Barr) sekä myös bakteerit (esimerkiksi streptokokki tonsilliitti – vaatii antibioottihoidon) voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita.
• Liikunnan harrastamisen periaatteet näiden sairauksien aikana ja toipumisvaiheessa ovat periaatteessa samat kuin COVID-19 infektioissa.
• Tautispesifien lääkehoitojen tarpeen arvioi tarvittaessa lääkärisi.

 
Kirjoittaja: Urho Kujala
liikuntalääketieteen professori
Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta
urho.m.kujala(at)jyu.fi

Teksti päivittyy, kun lisätietoa karttuu.