Blogi

Kirjoittaja:

Vilja Sipilä, liikuntatieteiden erityisasiantuntija, Liikuntatieteellinen Seura

Julkaistu:

01.09.2020

Jaa:

Miksi urheilijan kannattaa osoittaa mieltään tärkeiden asioiden puolesta?

Miksi urheilijan kannattaa osoittaa mieltään tärkeiden asioiden puolesta?
Kuva: Unsplash

Urheilun sanotaan voivan muuttaa maailmaa ja tehdä maailmasta paremman paikan. Urheilu ja liikunta valjastetaankin usein jonkin yhteiskunnallisen asian edistämiseen tai osaksi yhteiskunnallista vaikuttamista. Parhaimmillaan liikunnalla ja urheilulla on yhteiskunnallista muutosvoimaa ja sen avulla voidaan tehdä paljon hyvää. Valitettavasti urheilulla on myös nurja puoli. Urheilussa ja liikunnassa liikutaan eettisesti ja moraalisesti hämärillä alueilla.

Urheilun pimeää puolta ovat viime aikoina otsikoihin nousseet ihmisoikeusongelmat. Esimerkit maailmalta ja kotikentiltä osoittavat, että keskustelu on aiheellista. Urheilu ja ihmisoikeudet liittyvät monella tavalla yhteen. Julkisuudessa ovat näkyneet kansainvälisten urheilutapahtumiin valmisteluun liittyvät ihmisoikeusongelmat, urheilijoiden sananvapaus, seksuaalinen häirintä urheilussa ja syrjintä eri muodoissaan. On olennaista muistaa, ettei urheilu ole YK:n ihmisoikeuksia erillinen linnake, vaan samat pelisäännöt koskettavat myös liikuntakenttää. Miten laaja on urheilijan sananvapaus ja mikä on sen merkitys?

Tärkeä käänne tapahtui vuonna 2016, kun amerikkalaisen jalkapallon pelaaja Colin Kaepernick polvistui NFL-ottelussa Yhdysvaltain kansallislaulun soidessa. Kaepernick protestoi mustiin kohdistuvaa poliisiväkivaltaa vastaan. Toisten mielestä ele oli epäkunnioittava, toiset nostivat hattua pelaajan rohkeudelle ja kannattivat urheilijan vapautta ottaa kantaa. Urheilijat ovat seuranneet Kaepernickin esimerkkiä myös muissa lajeissa.

Keväällä 2020 Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) kielsi kaikki olympialaisten tapahtuma- ja suorituspaikoilla tai muilla alueilla tapahtuvat mielenilmaukset, poliittisen, uskonnollisen tai rotuja koskevan (racial) propagandan Tokion olympialaisissa. KOK:n mukaan olympialaiset halutaan pitää poliittisesti neutraalina tapahtumana. Voi kuitenkin perustellusti väittää, etteivät urheilu, olympialaiset tai muutkaan urheilun kansainväliset suurtapahtumat ole koskaan olleet poliittisesti neutraaleja tapahtumia.

Huippu-urheilijat ovat suosittuja ja näkyviä vaikuttajia (engl. influencer). Kuluttajista tiedämme, että he seuraavat ihmisiä enemmän kuin brändejä. Urheilijat voivat sosiaalisen median kautta viestiä suoraan kuluttajille. Ihmiset hakevat urheilijoista roolimalleja ja tartuntapintaa. Yksittäinen urheilija on helposti lähestyttävämpi ja tarjoaa paremman tartuntapinnan / samastumiskohteen, kuin kokonainen joukkue tai seura.

Joku saattaa pitää urheilijaa vastenmielisenä hänen mielipiteidensä takia, mutta silti seurata tätä sosiaalisessa mediassa. Vahva mielipide jonkin asian puolesta tai vastaa herättää enemmän keskustelua kuin mitäänsanomaton päivitys. Siksi seurojen ja toisaalta myös lajiliittojen ja organisaatioiden tulisi antaa urheilijoille mahdollisuus käyttää tätä arvokasta vaikuttamismahdollisuutta yleisön saavuttamiseksi.

Urheilijan tulisikin käyttää asemaansa sosiaalisen median vaikuttajana eikä antaa urheiluorganisaatioiden hiljentää itseään. Päinvastoin! On täysin ymmärrettävää, että on urheilijalle suuri päätös jättäytyä omien arvojensa ja mielipiteidensä takia pois merkittävistä kisoista. Huippu-urheilijat tähtäävät neljän vuoden sykleissä Olympiakisoihin. Jos paikan kisoista ansaitsee, tuntuisi älyttömältä kieltäytyä kunniasta. Pettymys olisi suuri niin faneille, lajiliitolle kuin urheilijalle itselleen.

Urheilijoiden tulisi silti ottaa rohkeasti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Näyttää siltä, että urheilijat käyttävätkin asemaansa nykyään rohkeammin kuin aiemmin. Esimerkiksi elokuun lopussa 2020 NBA:ssa Milwaukee Bucksin pelaajat eivät suostuneet pelaamaan pudotuspeliotteluaan Wisconsinin osavaltiossa tapahtuneen ampumistapauksen vuoksi.

Urheilijat voivat kampanjoida esimerkiksi sananvapauden, ihmisoikeuksien, kestävän tai puhtaan urheilun puolesta – ja kyseenalaistaa myös urheilumaailman epäkohtia. Jos tarpeeksi monet urheilijat nousisivat barrikadeille ja uhmaisivat kansainvälisiä urheiluorganisaatioita, toisi tämä kaivattua painetta organisaatioille muuttaa toimintaansa. Samalla he näyttäisivät hyvää esimerkkiä uskollisille faneille ja nuorille. Mikä olisikaan parempi esikuva nuorelle, kuin tärkeän asian puolesta kampanjoiva urheilija. Rohkeat kannanotot osoittaisivat mielipiteiden voimaa epäileville, että yksilö pystyy vaikuttamaan, ja urheilu voi muuttaa maailmaa.

Vilja Sipilä
liikuntatieteiden erityisasiantuntija
Liikuntatieteellinen Seura