“Mä en ole uskaltanut kertoa tästä aiemmin kenellekään”

Et ole yksin -palvelu on tehnyt häirintää ja epäasiallista käytöstä ennaltaehkäisevää ja siihen puuttuvaa työtä suomalaisella urheilukentällä vuodesta 2018. Palvelu tarjoaa matalankynnyksen tukipalveluita epäasiallista kohtelua urheilussa kohdanneille. Neljän vuoden aikana on ehditty muodostaa kuvaa urheilussa tapahtuvasta epäasiallisesta käytöksestä.  

Palveluun tulleista yhteydenotoista suurin osa koskettaa urheilussa tapahtuvaa häirintää ja kiusaamista, mutta joukkoon mahtuu myös toistakymmentä seksuaaliväkivalta- tai muuta väkivaltatapausta. On selvää, että jokainen väkivaltatapaus on liikaa, etenkin kun uhri on lapsi tai nuori. 

Et ole yksin -palveluun tulleiden yhteydenottojen määrä on jatkuvasti kasvanut. Viime vuonna yhteydenottoja tuli yhteensä 130. Tämä ei liity suoraan siihen, että häiriö tai epäasiallinen käytös urheilussa olisi ilmiönä uusi tai edes kasvussa. Pikemminkin kyse on siitä, että epäasiallista kohtelua kohdanneet osaavat sanallistaa kokemuksiaan, joista myös uskalletaan puhua. Apua tarvinneet ovat löytäneet palvelun pariin.

Urheiluyhteisö ei ole kaikille turvallinen 

Urheiluharrastus on parhaimmillaan mielekästä tekemistä, uuden oppimista, omien rajojen löytämistä ja yhteisössä toimimista. Urheiluseurat tekevät paljon tärkeää työtä ja tavoittavat vuosittain lähes 200 000 Suomessa asuvaa nuorta ja lasta jossakin vaiheessa heidän elämäänsä. Suurimmalle osalle nuorista harrastajista oma urheiluseura on yhteisö, johon kuuluu myös useita turvallisia aikuisia. 

Tämän hyvän tarinan taakse jäävät kuitenkin monien niiden lasten ja nuorten kokemukset, joiden turvallisuudentunne on urheiluharrastuksessa rikkoutunut haavoittavan kohtaamisen myötä. Väkivallan ja häirinnän uhka tai sen kokeminen yhteisöllisissä ympäristöissä satuttaa syvästi. Lapsi tai nuori saattaa jäädä pohtimaan, mihin voi hän voi enää luottaa.  

Tutkimuksista tiedetään, että seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta kohdistuu useimmiten tyttöihin, naisiin ja sukupuolivähemmistöihin. Tämä näkyy myös Et ole yksin -palvelussa. Suurin osa yhteydenotoista tulee tytöiltä ja naisilta. On tärkeää muistaa, että myös pojat kokevat häirintää ja epäasiallista käytöstä.

Isoa osaa Et ole yksin -palveluun tulleista yhteydenotoista yhdistää häirintää, väkivaltaa tai epäasiallista kohtelua kohdanneen syyllisyyden tai häpeä tunne. Häpeä näyttäytyy usein tapahtuneen vähättelynä, itsensä syyllistämisenä tai pelkona siitä, ettei kuulija usko kokijan kertomaa.

Kuva 1. Toimi näin, jos kohtaat tai havaitset häirintää.

Valmentajat etulinjassa häirinnän vastaisessa työssä 

Urheilun tuoma ilo ja yhteenkuuluvuuden tunne voi sammua epäasiallisen kohtelun seurauksena. Urheiluseuroissa- ja harrastuksissa vastuu häirinnän, väkivallan ja epäasiallisen käytöksen vastaisesta työstä on meillä aikuisilla. Valmentajat ja ohjaajat ovat eturintamassa ennaltaehkäisevässä työssä sekä epäkohtiin puututtaessa. Vaikeatkin aiheet pitää uskaltaa ottaa puheeksi ja epäasialliseen käytökseen on reagoitava. Ei voida jäädä odottamaan, että joku toinen puuttuu.

Valmentajana toimiminen on luottamusrooli, joka rakennetaan yhteistyössä urheilijan kanssa. Se on palkitsevaa, mutta vaatii kehollisten suoritusten lisäksi emotionaalista luottamusta. Valmentajan työ on usein kiireistä ja toisinaan sitä tehdään toisen työn ohella tai vapaaehtoisena, jolloin resurssit voivat olla rajalliset. Tämä ei kuitenkaan saa olla este valmentajan ja aikuisen vastuun tunnistamiselle.  

Valmentajat ja ohjaajat tarvitsevat tuekseen kuitenkin riittävän hyvät rakenteet ja toimintamallit, jotta eettisesti laadukas valmentaminen on mahdollista. Lajiliitoilla onkin tärkeä tehtävä tarjota ja viedä käytäntöön hyviä toimintaohjeita ja -malleja. Liittojen on myös tarjottava koulutusta epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttuvaan työhön. Urheiluseuratyö on kollektiivista: ennaltaehkäisy kuuluu kaikille tasoille aloittelevista harrastajista huippu-urheiluun ja höntsäporukasta olympiajoukkueeseen.  

Kuva 2. Toimintaohjeet urheiluseuroille.

Et ole yksin -palvelu urheiluseurojen ja valmentajien tukena  

Et ole yksin -palvelu on yhteistyössä suomalaisen urheiluväen kanssa tuottanut aineistoja, toimintamalleja ja verkkokoulutuksia, jotka urheiluseurat voivat ottaa osaksi omaa toimintaansa. Vastuullisemman urheilutoiminnan mahdollistaminen voidaan aloittaa käymällä läpi Turvallisen seuratoiminnan -tarkistuslista ja pohtimalla yhdessä, miten turvallisempaa urheilukulttuuria voidaan luoda omassa urheiluseurassa.

Valmiiden materiaalien ja verkkokurssien lisäksi Et ole yksin -palvelu kouluttaa urheiluseuroja, lajiliittoja ja urheilutoimijoita häirinnän, väkivallan ja epäasiallisen käytöksen vastaisesta työstä urheilussa. Koulutuksia voi tilata ottamalla yhteyttä meihin.  

Turvallisemman urheilun rakentaminen on yhteinen asia, jossa meillä kaikilla on oma tehtävämme. Uskalletaan havaita, tunnistaa ja puhua häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä. Vaikenemisen kulttuurin ylläpitäminen lisää häpeää ja altistaa väärinkäytöksille.

Pauliina Lius
asiantuntija
Et ole yksin -palvelu, Väestöliitto
pauliina.lius(at)vaestoliitto.fi

 

Väestöliiton Et ole yksin -palvelu palkittiin Urheilugaalassa 13.1.2022 vuoden Urheilun Hyväntekijä -palkinnolla.