LTS 90 osa 5

Tiedeviestinnän painottamiselle antoi vauhtia vuonna 2014 valmistautunut arviointi. Professori Jari Stenvall kehotti suuntaamaan LTS:n toimintaa ”niin, että siitä kehittyisi liikunta-alan kehitystä ja päätöksentekoa tukeva organisaatio”. Tätä työtä LTS oli toki tehnytkin, mutta 2010-luvulla tiedeviestinnän tehostamisesta tuli korostetusti strateginen tavoite.

Tutkitun tiedon näkyvyyttä ja välittymistä on parantanut tiedeviestijän tehtävän perustaminen. Työssä aloitti vuonna 2018 Riitta-Ilona Hurmerinta (nykyinen Pummi-Kuusela). Hänen sijaisenaan ja sittemmin seuraajanaan on työskennellyt VTM Salla Karjalainen.

Tiedeviestintään on liittynyt oleellisesti verkkosivuston kehittäminen. LTS:n omilta verkkosivuilta löytyvä aineistomäärä on mittava. Englanninkielisen sivuston (www.sportscience.fi) LTS avasi kesäkuussa 2011. Verkkosivuston kehittämiseen tuli pakkotauko, kun se oli suljettava tietoturvaongelmien vuoksi keväällä 2018. Uusien kotisivujen toteuttaminen otti aikansa ja ne tulivat käyttöön nykyisessä asussa vuoden 2019 alkupuolella. Kokonaisuuteen kuuluvat myös kuntotestauksen fkm.fi-sivusto.

LTS:n medianäkyvyys ei ollut järin suuri 2010-luvun puolimaissa. Seurasta löytyi vuonna 2014 Mealtwater-työkalulla yhteensä 43 mainintaa eri medioissa. Liikuntatiede ja -tutkimus keräsivat koko tieteenalaa koskeneessa haussa 2 566 mainintaa.

Sano se someksi

Sosiaalisen median kanavista LTS:n käytössä ovat olleet Facebook, X (entinen Twitter), LinkedIn, Youtube ja Instagram. Somen maailmaan seura lähti varsin myöhään. Facebook-sivun LTS perusti vuonna 2014 ja Twitter-tilin marraskuussa 2015. Some-näkyvyys oli aluksi Facebookin varassa. Vuoteen 2017 mennessä seuraajia oli jo yli 2 000. Twitter-tilillä oli samaan aikaan 425 seuraajaa. Määrä kääntyi nousuun tämän jälkeen. Vuonna 2023 X-tilin seuraajia on liki 2 600. Facebookissa luku on 4 100.

Instagram-tilin LTS perusti vuonna 2018. Sen käyttö on lisääntynyt vuodesta 2020. Seuraajia on yli 1 600. Marraskuussa 2017 avattu Youtube-kanava on palvellut erilaisten esiintymisten välittäjänä. Professori Steven Seilerin luentoa on katsottu 4 300 kertaa. Sähköpostin kautta lähetettävä LTS-info alkoi ilmestyä vuonna 2015. Uutiskirjeen saa noin 5 000 henkilöä.

Kirjojen julkaisutahti on hidastunut huippuvuosista. Viime aikoina ovat ilmestyneet muun muassa Motoriikan sääntely ja motorinen oppiminen (2011, 2. painos 2014), Soveltavan liikunnan käsikirja (2012), Urheilupsykologian perusteet (2012, 2. painos 2020), Lihas – rakenne toiminta ja voimaharjoittelu (2014), Fyysisen kunnon mittaaminen – käsi- ja oppikirja kuntotestaajille (2018), Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa -artikkelikokoelma (2020), Kuormitusfysiologia ja Liikkumisen biomekaniikkaa (2022).

Tutkimuksia ja selvityksiä -sarjan julkaisutoiminta on ollut vilkkaampaa. Sarjan osat ovat maksuttomasti saatavilla PDF-muodossa heti ilmestyttyään.

Jäsenmäärä nousi toiselle tuhannelle

Jäsenmäärä oli noussut 2000-luvulla ja vuonna 2010 seuraan kuului 922 henkilö- ja 55 yhteisöjäsentä. Jäsenistö pieneni vuoteen 2016 asti, jolloin seuraan kuului 898 henkilö- ja 45 yhteisöjäsentä. Vuoden 2017 hienoisen nousun jälkeen alkoivat nopean kasvun vuodet 2018–2021, joiden aikana jäsenmäärä lisääntyi yli 34 prosenttia (902 → 1 214). Vuonna 2022 jäseniä oli 1 181 (- 2,7 %).

Vuonna 2015 LTS muutti Olympiastadionin korjaus- ja uudistustöiden vuoksi Kansallisoopperan naapuriin Nordean eläkesäätiön vuokralaiseksi. Paluu ”Stadikalle” ei tapahtunut heti suurremontin valmistuttua syksyllä 2020, vaan joulukuussa 2022. LTS asettui taloksi tiloihin, joissa oli sijainnut aikoinaan retkeilymaja.

Pääsihteeri Kari Keskinen jäi eläkkeelle vuonna 2017. LTS:n hallitus valitsi uudeksi pääsihteeriksi FT Jari Kanervan, joka työskenteli suunnittelijana Valtion liikuntaneuvostossa. Tätä ennen Kanerva oli toiminut pitkään LTS:n koulutus- ja viestintäpäällikkönä.

Korona ajoi etätöihin ja -tapahtumiin

Henkilökunta kävi yhdessä lounaalla 12. maaliskuuta 2020. Toimistolle palattua televisiosta tuli valtioneuvoston ensimmäinen tiedotustilaisuus koronavirustilanteesta. Toimintakertomus kiteytti oleellisimman ensimmäisestä koronavuodesta: ”siirryimme keväällä etätyöhön, kokoustimme verkossa, otimme digiloikkia ja opettelimme tuottamaan webinaareja”. Verkkomaailmaan lähtöä helpotti se, että Liikuntalääketieteen päivistä on ollut tarjolla verkkovälitteinen vaihtoehto vuodesta 2017.

LTS:n tapahtumien toteuttamisen koronapandemia luonnollisesti vaikutti. Kuntotestauspäivät oli peruttava kokonaan keväällä 2020 ja 2022. Vuonna 2021 ohjelmassa oli kuntotestausaiheinen webinaari. Liikuntalääketieteen päivien järjestäminen sen sijaan onnistui sekä 2020 että 2021. Soveltavan liikunnan päivät toteutuivat suunnitellusti syyskesällä 2022, kun pandemia laantui.

Liikuntatieteen päivät 2021 pidettiin kokonaan verkossa. LTS:n toimiston kokoushuone muuttui studioksi, jossa puheenjohtaja Riikka Juntunen ja varapuheenjohtaja Arto Hautala juonsivat tapahtuman. Verkkovälitteiset päivät onnistuivat asiasisällön osalta sinänsä hyvin, mutta vapaamuotoinen keskustelu ja vuorovaikutus kärsivät. Kaikkein heikoimmin toimivat väkinäiseksi osoittautuneet vapaan keskustelun viritelmät. Väkeä oli verkkoyhteyksien päässä enimmillään yli 400.

LTS avasi Liikunta & Tiede -lehden uusimmat näköislehdet kenen tahansa luettavaksi. Pandemian aikana vuonna 2018 perustetussa LTS-blogissa ilmestyi ennätysmäärä tekstejä. Vuonna 2020 julkaistiin 46 ja 2021 peräti 51 blogia.

Koronapandemiasta jäi pysyviä vaikutuksia LTS:n toimintaan. Eri tilaisuudet kokosivat 2010-luvulla vuosittain yhteensä yli 700 osallistujaa. Kävijäluvut eivät ole palanneet pandemiaa edeltävälle tasolle, mikä on yleinen ilmiö muissakin tapahtumissa. Toisaalta erilaisista verkkotapahtumista tuli osa arkea. Esimerkiksi marraskuussa 2020 lähtien toteutettu Soveltavan liikunnan aamuporinat -webinaari kerää säännöllisesti satakunta kiinnostunutta osallistujaa. Vuosikertomuksen 2021 yhteenveto tiivisti jo havaitut muutokset, jotka ovat jääneet pääosin pysyviksi.

”Vuonna 2021 koronapandemia vaikutti edelleen toimintaamme: etätyöt jatkuivat, kokoustimme verkossa, tuotimme webinaareja ja järjestimme tieteellisiä seminaareja osin tai kokonaan verkon välityksellä. Huomionarvoista oli, että jäsenemme kiinnostuivat entistä enemmän tuottamistamme verkkosisällöistä: webinaareista, Liikunta & Tiede -lehden verkkoartikkeleista ja sosiaalisen median sisällöistä.”

Jouko Kokkonen

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Liikunta & Tiede -lehdessä 5/2023 ja se on luettavissa myös pdf-muodossa.