LTS 90 osa 4

Suomi lähti syvästä lamasta uuteen huimaan nousuun 1990-luvun puolivälissä. Vuoden 1995 Liikuntatieteen päivien tähtipuhujana oli Suomen jääkiekon maailmanmestariksi liu’uttanut Curt Lindström. Liikuntatieteen päivät järjestettiin marraskuussa 1996 Tukholmaan suuntautuneena laivaseminaarina. Osallistujia oli peräti 305.

Lahdessa järjestetty Movement and Sport in the Life Cycle of Woman oli vuoden 1997 merkkitapaus. Se kokosi 295 osallistujaa 38 maasta. Viestinnällisesti LTS otti ison askeleen, kun internetsivut valmistuivat vuonna 1997. Samana vuonna lopetettiin monistesarja. Julkaisutavat eivät muuttuneet hetkessä, sillä internet oli vielä melko harvojen käytössä – ja tiedonsiirto modeemeilla hidasta. Liikunta & Tiede julkaisikin liikuntalain luonnoksen kokonaisuudessaan numerossaan 2/1997.

Kuudennet Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät Messukeskuksessa marraskuussa 1999 Ikälisä hyvään elämään -teemalla keräsivät 319 osallistujaa. LTS antoi myös julkilausuman: OPM:n tulisi laatia erityinen ”kansallinen strategia ikäihmisten liikunnan kehittämiseksi”. Aivan entiseen tapaan kongressitoiminta ei vetänyt. Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoden yhteyteen suunniteltu Sport and Society 2000 -kongressi ei toteutunut. Vuoden 2000 toimintakertomuksessa pohdittiin syitä:

”Voimakkaasti kasvanut kongressitarjonta yleensä, kilpailevat samanaikaiset alan tilaisuudet, kieliongelmat kotimaisten osallistujien osalta sekä laajahko yhteiskunnallinen teema nähtiin mahdollisina syinä sille, ettei kongressi kerännyt riittävästi osallistujia.”

Kokonaisuudessa LTS:n toiminta jatkui vanhaan malliin, kunnes kuusi suomalaishiihtäjää jäi kiinni dopingin käytöstä Lahden MM-hiihdoissa 2001. LTS:lla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, mutta vaikutukset ulottuivat myös sen toimintaan. Opetusministeriön aloitteesta antidopingtoiminta järjestettiin uudelleen.

Suomessa alkoi toimia Antidopingtoimikunta. Dopingtyötä tehneen Liikuntalääketieteen ja testaustoiminnan edistämisyhdistys Liite ry:n liikuntalääketieteen ja kuntotestauksen toiminnot siirtyivät LTS:n suojiin. Pääsihteeri Joel Juppi hoiti liki 35-vuotisen LTS-kautensa päätteeksi yhdistymisneuvotteluja yhdessä puheenjohtaja Pertti Vuorelan kanssa. Vuorela korosti syksyllä 2001, että muutos ei saanut haitata olemassa olevaa toimintaa.

”Seuran kannalta tärkeitä reunaehtoja ovat sen entisen toiminnan turvaaminen yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden alueella sekä liikuntapoliittisen keskusteluvapauden hyväksyminen sekä siihen kannustaminen.”

Liikuntalääketieteestä ja kuntotestauksesta tuli osa LTS:n toimintaa vuoden 2002 alussa. Fuusio muutti LTS:n toimintaa merkittävästi. Siitä tuli välttämättömyyden pakosta vielä enemmän yleisseura. Tähän asti LTS oli otellut pääosin liikuntapolitiikan ja yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden kentillä. Sääntömuutos mahdollisti henkilöjäsenyyden lisäksi yhteisöjen liittymisen seuraan. Seura palkkasi koordinaattorin hoitamaan liikuntalääketieteeseen ja kuntotestaukseen liittyviä asioita.

Vuosittaiset Liikuntalääketieteen päivät ja kuntotestauspäivät tulivat samalla LTS:n järjestettäviksi ja vakiintuivat osaksi toimintaa. Jotain jäi vähitellen pois. Teemaillat hiipuivat 2000-luvun alkupuolella. Viimeisimpiä oli vuonna 2002 järjestetty ilta, jonka teemana oli Urheiluvalmennus – ihmisen valmentamista? Kuka kaipaa psykologiaa ja sosiologiaa urheilukentille? Urheilumuseolla aiheesta alustivat AC Allianssin pelaaja Erkka V. Lehtola, tutkija Esa Rovio Jyväskylän yliopistosta ja LTS:n viestintäpäällikkö Arto Tiihonen.

Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät menettivät myös parhaan puhtinsa. Aiheita sinänsä riitti. Pääsihteeri Kari L. Keskinen hahmotteli Liikunta & Tiede -lehdessä 3–4/2007 päivien liikkumattomuus-teemaa:

”Päivien tarkoituksena on synnyttää keskustelua liikkumattomuudesta monesta eri näkökulmasta: globaalista otteesta aina yksittäisen henkilön motiiveihin ja valintoihin. Esillä on kansallisen liikuntaohjelman suunnittelu, korkeakoulujen liikunta, liikkumattomuus tutkimuksen kohteena, liikunnan rakenteet ylätasolta yksilöön, kuntanäkökulma ja kansainväliset haasteet. Päivien teemat ovat vaativia ja niiden eteenpäin vieminen onnistuneesti edellyttää kansakunnan parhaiden voimien yhteen kokoamista.”

Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät järjestettiin viimeisen kerran vuonna 2011. Yksi kaari LTS:n historiassa katkesi. Seuran toiminnan ja näkyvyyden nousu oli alkanut vuoden 1967 päiviltä. Kansallinen liikuntafoorumi on sittemmin vuodesta 2013 osittain täyttänyt Liikuntapoliittisilta neuvottelupäiviltä jääneen tilan.

Jäsenmäärä notkahti alle 800:n vuonna 2000. Prosentuaalisesti lasku oli vuosina 1996–2000 peräti 36,4 prosenttia. Tämän jälkeen virta kääntyi ja jäsenmäärä nousi vähitellen yli 900:n.

Kun arpa ratkaisi puheenjohtajan

Seuran toimintaa vuonna 2001 suunnannut muutos nousi esiin myös linjakysymyksenä syyskokouksessa, jossa käytiin tiukka puheenjohtajavaali. Ehdokkaina olivat professori Pauli Vuolle ja Polar Electro Oy:n tieteellinen johtaja Raija Laukkanen. Vaikka sitä ei ihan ääneen sanottukaan, niin vastakkain olivat yhteiskunta- ja biotieteet. Molemmat saivat vaalissa 33 ääntä ja arpa ratkaisi voiton Vuolteelle. Vaali on LTS:n historiassa poikkeuksellinen, sillä yleensä puheenjohtaja on valittu tehtäväänsä yksimielisesti. Lisäksi molempien ehdokkaiden leirit tekivät töitä ehdokkaansa puolesta, mistä kertoo suuri osallistujamäärä. Hallituksen kokoonpanosta on sen sijaan usein äänestetty.

Myös pääsihteerivalinnassa uusi kumppanuus näkyi. Joel Jupin seuraajaksi valittu LKT Ilkka Rauramo toimi lyhyen aikaa pääsihteerinä, mutta siirtyi lääkäriseura Duodecimin palvelukseen. Vuodesta 1984 seurassa työskennellyt tutkimus- ja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen hoiti sijaisena tehtävää vuosina 2002–2004, minkä jälkeen pääsihteeriksi tuli fysiologian ja kuntotestauksen asiantuntija LitT Kari L. Keskinen. Hän jäi tehtävästä eläkkeelle vuonna 2017.

LTS:n näkyvyys mediassa vähentyi 2000-luvulla. Perinteinen seminaariuutisointi ei enää kiinnostanut. Osaltaan asiaan vaikutti se, että LIKES ja UKK-instituutti nostivat profiiliaan. Nopeasti 2000-luvun loppupuolella laajentuneessa sosiaalisen median käytössä LTS taisi jäädä pitkäksi aikaa pukuhuoneen puolelle. Omille verkkosivuilleen seura tuotti kuitenkin yhä enemmän aineistoa.

Julkaisutoiminta jatkui vuosituhannen vaihteen kahden puolen. Impulssit käsittelivät mm. urheilun nurjia puolia, nationalismia, liikuntatutkimusta ja suomalaisen dopingin historiaa. Julkaisusarjassa ilmestyvät Uusi erityisliikunta (2002), Kuntotestauksen käsikirja (2004), Valtion liikuntahallinon historia (2004) ja Ryhmäilmiöt liikunnassa (2009), kaikki alansa perusteoksia.

Kansainvälinen kongressitoiminta jatkui vuoden 2000 takaiskusta huolimatta. LTS järjesti jääkiekkosymposiumin vuoden 2003 MM-kisojen yhteydessä. Practise Meets Science kokosi 252 osallistujaa joista 62 prosenttia oli ulkomaalaisia. The 8th Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports keräsi 269 osallistujaa 15 maasta, tosin pääosin Suomesta. Seura oli vahvasti mukana myös FIEPin vuonna 2008 Vierumäellä pidetyn maailmankongressin järjestelyissä.

Jouko Kokkonen

Tutustu myös aiempiin Liikunta & Tiede -lehdessä julkaistuihin osiin LTS:n historiakatsauksesta:

• Liikunta & Tiede 1/2023: LTS 90 osa 1
• Liikunta & Tiede 2/2023: LTS 90 osa 2
• Liikunta & Tiede 3/2023: LTS 90 osa 3

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Liikunta & Tiede -lehdessä 4/2023 ja se on luettavissa myös pdf-muodossa.