LTS 90 osa 3

Liikuntakulttuurin tila oli 1980-luvulla monessa mielessä seesteinen. Liikuntalaki oli saatu, urheilu keskusjärjestöt elivät sovussa veikkausrahoilla ja liikuntatieteellinen tutkimus oli päässyt vauhtiin. Toisaalta yhteiskunta muuttui vauhdilla. Kansantalous kasvoi ja Suomen sanottiin olevan Pohjolan Japani. Liikuntakulttuurin lajikirjo kaksinkertaistui 1980-luvun kuluessa. Liikunnasta alkoi tulla kulutushyödyke. Välineitä ja palveluita tuli maksukykyisille tarjolle yhä enemmän.

LTS:n seminaaritoiminnassa 1980-luku oli vilkkain vuosikymmen.Tapahtumia oli riittänyt 1960-luvun lopulta lähtien, mutta seuran lähestyessä 50-vuotisjuhliaan tahti vain kiihtyi. Heinäkuussa 1982 LTS järjesti urheilun ETYK-kokoukseksi sanotun Sport and International Understanding -konferenssin Finlandia-talolla. Kokoukseen osallistui 280 liikunnan ja urheilun asiantuntijaa 27 maasta.

Vaikka liennytys oli kansainvälisessä politiikassa joutunut ahtaalle Neuvostoliiton hyökättyä Afganistaniin vuoden 1979 lopussa, niin urheilusuhteita tarkasteltiin mahdollisen yhteistyön hengessä. Itäblokin ja länsimaiden kannat saivat tasapuolisesti tilaa. Etenkin Suomessa konferenssi saavutti paljon julkisuutta. Radio, televisio ja yli sata lehteä kertoivat sen teemoista.

Liikuntapoliittisilla neuvottelupäivillä 1983 keskustelu leiskui kiivaana. Pääsihteeri Joel Jupin laatima julkilausumaehdotus joutui yleiskeskustelussa tiukkaan tarkasteluun. Kirjurina toimineella Jupilla uhkasivat mennä Aamulehden mukaan paperit sekaisin muutos- ja täydennysehdotusten tulvassa. Vuonna 1988 Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät loiventuivat Liikuntakulttuurin päiviksi. Vanhaan nimeen seura palasi 1990-luvulla.

Liikuntatieteen päivät tulivat LTS:n ohjelmaan huhtikuussa 1981. Jyväskylän yliopistolla yksipäiväisenä järjestetty tapahtuma oli pienimuotoinen tutkijatapaaminen. Vuosittain järjestetty tapahtuma kasvoi pian yhdeksi LTS:n päätapahtumaksi. Vuonna 1986 teemana oli Nainen ja liikunta, jonka alustukset Liikkuva nainen – tieteen näkemyksiä naisten liikuntaharrastuksista -teoksena. Vuosikertomuksen mukaan tapahtuma keräsi 198 osallistujaa.

”Päivillä esiteltiin ajankohtaista liikuntatiede- ja tasa-arvopolitiikkaa, naisnäkökulmaa liikuntaan lääketieteellistä näkökulmaa naisten ja tyttöjen liikuntaan, liikunnan merkitystä naisten elämässä sekä naisliikunnan merkitystä liikuntakulttuurille.”

LTS järjesti 1980-luvulla muun muassaJoutsassa viisi lapsiurheiluseminaaria, kuntoliikuntaseminaarin Seinäjoella ja lukuisia erityisliikunnan tapahtumia. Ensimmäiset erityisliikunnan neuvottelupäivät toteutuivat vuonna 1986 Hyvinkäällä. Erityisliikuntaa LTS edisti muutenkin entistä pontevammin. Urheilumuseon asettama raati valitsi Erityisliikunta-teoksen vuoden urheilukirjaksi 1984.

Tiedonvälitystä monin tavoin

Julkaisutoiminta laajeni projektien seurauksena ja 1980-luvulla ilmestyi yli 40 LTS:n kustantamaa julkaisua. Kohteina olivat muun muassa liikuntakulttuuri menneisyys, talous ja tulevaisuus. Liikuntahistoriahanke tuotti liki kymmenen julkaisua ja huipentui vuonna 1992 Suomi uskoi urheiluun -yleisesitykseen liikuntakulttuurista. Hankkeen pohjalta ponnisti toimintaan myös Suomen urheiluhistoriallinen seura. Taloushankkeessa LTS kartoitti liikunnan ja urheilun rahavirtoja. Liikunnan tulevaisuutta
seura hahmotteli etsimällä liikuntakulttuurin vaihtoehtoisia kehityskulkuja 2020-luvulle.

Tiedonvälitys toistui tiheään LTS:n asiakirjoissa. Liikunta ja tiede -lehti julkaisi vuosittain liikunnan koulutuskalenterin, johon oli koottu myös muiden toimijoiden tilaisuudet. Kalenteri palveli ennen internet-aikaa hyvin liikuntaväkeä. LTS perusti vuonna 1988 informaatikon toimen tehostamaan tietopalvelua. Uusia työkalujakin tuli vuoden 1985 vuosikertomuksen mukaan käyttöön:

”Merkittävänä askeleen kohti tulevaisuuden informaatioyhteiskuntaa voidaan pitää myös sitä, että seura sai loppuvuodesta toimistoonsa ensimmäisen pienoistietokoneen, jonka käyttömahdollisuudet näyttävät muodostuvan varsin moninaisiksi.”

Vuonna 1988 valmistui yhteistyössä Delta-videon kanssa tuotettu 16-minuuttinen Kevyesti keski-iässä -video. Sen tavoitteena oli saada passiiviset ihmiset pohtimaan omaa suhdettaan liikuntaan. Vuonna 1991 ilmestyi Liikuntatieto napin alle -julkaisu, joka opasti mm. käyttämään luovuutta sekä multi- ja hypermediaa.

LTS vastasi vuosina 1979–1996 yhteispohjoismaisen Scandinavian Journal of Sport Sciences -lehden toimittamisesta. Julkaisun nimeksi vaihtui 1990-luvun alussa Scandinavian Journal of Medicine and Sport Sciences. Pienilevikkinen lehti oli tärkeä julkaisukanava pohjoismaisille tutkijoille. Vuonna 1990 LTS alkoi julkaista opetusministeriön aloitteesta ja rahoittamana Motion – Sport of Finland -lehteä, joka ilmestyi kahden vuosittaisen numeron tiheydellä vuoteen 2011. Lehti oli suomalaisen liikuntakulttuurin kansainvälinen käyntikortti, joka esitteli aiheitaan myönteisessä hengessä. Suomalaiset huippu-urheilijat olivat usein esillä Motionissa.

LTS muutti vuonna 1986 Annankadulta Olympiastadionin torniportaaseen. Seuran henkilöstö kasvoi ja vuosikymmenen lopussa oli tusina täynnä. Vuonna 1994 toimisto siirtyi eteläkaarteeseen. Jäsenmäärä oli 1980-luvun alussa hiukan yli 700, minkä jälkeen alkoivat nopean kasvun vuodet. Vuonna 1983 jäseniä oli jo 1 076. Jäsenmäärä pysytteli tämän jälkeen keskimäärin tuhannen yläpuolella.

Lamastakin selvittiin

Kesällä 1990 LTS järjesti Tampereella Kuntoliikuntatutkimuksen maailmankongressin, joka oli tapahtumana suurempi kuin ”urheilun Etyk”. Juuri valmistuneella Tampere-talolla 1980-luvun kasinovuosien jälkilämmössä järjestettyyn tapahtumaan tuli 500 osanottajaa 54 maasta.

Hienon kongressivuoden jälkeen myös LTS joutui laskeutumaan lamavuosien arkeen. Talouskurimus vaikutti väistämättä LTS:n toimintaan. Henkilöstöä oli karsittava ja toiminta sopeutettava, kun rahaa oli käytössä vähemmän.

Opetusministeriön toteuttaman liikunnan tiedonvälitysyksiköiden arvioinnin alkutuumailuissa oli 1990-luvulla esillä Urheilumuseon ja erityisesti Urheilukirjaston ja -arkiston yhdistäminen LTS:n kanssa Liikunnan tietokeskukseksi. Kaavailut eivät kuitenkaan toteutuneet. Seura onnistui vakuuttamaan arvion tekijät siitä, että sen tekemä tiedonvälitys- ja vaikuttamistyö on toisenlaista kuin Urheilumuseon.

Uusiakin avauksia tuli laman keskellä. Neuvostoliiton romahdus synnytti lähialueprojektin, joka suuntautui Venäjän Karjalaan ja Viroon. Liikunnan ja mielenterveyden yhteyksistä valmistui Markku Ojasen tutkimus. Impulssi-sarja alkoi ilmestyä vuonna 1994. Monistesarjan korvannut Impulssi oli edeltäjäänsä näyttävämpi ja räväkämpi. Teijo Pyykkösen toimittamassa sarjassa ilmestyi yhteensä 30 julkaisua vuosina 1994–2019.

Jouko Kokkonen

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Liikunta & Tiede -lehdessä 3/2023 ja se on luettavissa myös pdf-muodossa.