Liikuntaympäristöjen laaja kirjo lisää liikkumista
Fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi erilaisissa ympäristöissä tarvitaan enemmän tietoa siitä, millaisin tavoittein ja motiivein ihmiset liikkuvat sekä miten ne ovat yhteydessä liikkumisen yleisyyteen. Liikuntaa voidaan harrastaa muun muassa ohjatussa seuratoiminnassa, organisoimattomasti rakennetuissa liikuntaympäristöissä, kuten uimahalleissa ja kuntosaleille, ja epävirallisissa liikuntaympäristöissä, esimerkiksi julkisissa puistoissa.
Deelen kollegoineen (2018) halusi selvittää, miten erilaisissa liikuntaympäristöissä liikkuvat ihmiset eroavat motiiveiltaan, tavoitteiltaan, sosiodemografisesti ja liikuntataustoiltaan. Aineisto koostui yli 900 hollantilaisesta 18–30-vuotiaasta aikuisesta.
Liikkujat, joilla oli korkeampi omaehtoinen autonominen motivaatio, liikkuivat useammin. Korkeampi kontrolloitu motivaatio ennusti vähäisempää aktiivisuutta. Myös selkeät terveydelliset tavoitteet ennakoivat korkeampaa harrastamisastetta.
Urheiluseuratoiminta houkutteli enemmän kokeneita (kilpa)harrastajia, joita motivoivat taitojen kehittyminen ja sosiaaliset tilanteet. Vastaavasti organisoimattomissa ja epävirallisissa liikuntaympäristöissä liikkuneet kokivat terveyden ylläpidon keskeiseksi. Ulkonäkö oli tärkeämpi motiivi urheiluseurassa ja organisoimattomissa liikuntaympäristöissä liikkuneille kuin epävirallisissa liikuntaympäristössä liikkuneille.
Monenlaiset liikuntaympäristöt ovat tärkeitä, koska ne houkuttelevat erilaisia ihmisiä liikkumaan. Myös heidän motiivinsa tai tavoitteensa poikkeavat toisistaan. Näin ollen erilaisten liikuntaympäristöjen rakentaminen on tärkeää, jotta mahdollisimman monia ihmisiä voidaan saada liikkumaan.
Kasper Salin
LÄHDE
Deelen, I., Ettema, D., & Kamphuis, C.B. (2018). Sports participation in sports club, gyms or public spaces: how users of different sports settings differing their motivations, goals and sports frequency. PLOS One 13:10;e0205198.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Liikunta & Tiede 1/2021 -lehdessä.