Liikunta yhdistää enemmän kuin erottaa puolueita

Ennakkoasetelma oli, toivottavasti tahattomasti, hiukan vinksallaan. Raati käsitteli ensin oppositiopuolueiden linjaukset ja omassa erässään hallituspuolueiden näkemykset. Kuntavaaleissahan ei nimenomaan ole kyse hallitus oppositioasetelmasta, vaikka mielipidetutkimuksissa usein johdossa olevat oppositiopuolueet pyrkivät ruokkimaan tätä kertomusta.

Kunnissa kaikki vähänkään isommat ryhmät ovat hallituksessa, eikä oppositiota valtakunnanpolitiikan näkökulmasta ole. Paikalliset kysymykset määrittävät kulloisetkin asetelmat. Liikunta on yksi niistä.

Kaikki kahdeksan viestin laatinutta eduskuntapuoluetta korosti kunnan merkitystä liikunnan ja liikkumisten mahdollistajana. Liike Nyt ei ollut teesejä tehnyt. Linjauksia kommentoineet Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sekä UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari pitivät puolueiden kantoja varovaisina.

Puolueiden varovaisuuden ymmärtää. Kunnilla on runsaasti tehtäviä, eikä liikunta sittenkään kuulu kuntien toiminnan ytimeen, kuten panelistitkin totesivat. Vastauksista piirtyi kuitenkin esiin pieniä eroja. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala painotti kunnan, seurojen ja yritysten yhteistyötä. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm otti liikkumisedellytysten turvaamisen kaikille kuntalaisille. Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Minna Minkkinen korosti liikunnan saavutettavuutta jokaiselle.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos painotti pienten liikuntapaikkojen merkitystä ”liikuntapalatsien” ja ”valtavien polkupyöräbaanojen” sijaan. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah mainitsi ainoana kansalaisopistot.

Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska painotti seuroja kunnan yhteistyökumppanina vähän liikkuvien aktivoinnissa. Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo nimesi liikuntapaikat peruspalveluksi ja korosti ympäristön merkitystä liikkumiseen innostamisessa. RKP:n varapuheenjohtaja Silja Borgarsdóttir Sandelin toi esiin kaupunkiympäristön ja puistot liikkumisen tiloina.

Kokonaisuutena poliitikkojen puheet kertovat liikuntakäsityksen laajentuneen liikkumisen suuntaan. Käytännössä kaikissa puheenvuoroissa tuli esiin jollakin tavalla elinympäristön merkitys liikkumisen kokonaismäärän kerryttäjänä. Sitä painottivat myös studiokeskustelijat. Johtavien poliitikkojen esiymmärryksestä on tietysti vielä matkaa paikallisen kaavoituksen käytäntöihin, mutta askelia oikeaan suuntaan ollaan ottamassa.

Miten nostaa liikunnan arvostusta kunnissa?

Studiokeskustelussa Karhunen muistutti, että sote-uudistuksen toteutuessa liikunta jää kunnille osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Se tarjoaa liikunnalle uudenlaisen pelikentän, jolla toiminta voi lisätä liikunnan merkitystä kunnissa. Karhunen heitti ideana terveysvaikutusten arvioinnin ottamisen mukaan päätöksentekoon.

Terveydenhoitolaki velvoittaa itse asiassa jo nyt terveysvaikutusten arviointiin (TVA). Se tarkoittaa hankkeen tai päätöksen aiheuttamien terveyteen kohdistuvien vaikutusten tunnistamista ja arviointia. Arvioinnissa on huomioitava sekä vaikutukset fyysiseen terveyteen että terveyden psyykkiseen ja sosiaalisen ulottuvuuksiin. Eri asia on, pääseekö liikunta esiin TVA-tarkastelussa. Valtion liikuntaneuvosto onkin toukokuussa 2020 tehnyt aloitteen liikuntavaikutusten arvioinnin kehittämistyön käynnistämisestä.

Sekä puolueiden teeseissä että studiokeskustelussa toistui ajatus säästää kuntien rahaa liikunnan avulla. Rahapuheesta puuttuvat kuitenkin usein konkreettiset ehdotukset, minkä vuoksi se jää killumaan ilmaan hyvänä aikeena. Tommi Vasankari kaipasi toimien kohdistamista kuntalaisryhmiin, joiden liikkumisen edistäminen toisi heti näkyvää säästöä samalla valtuustokaudella. Hän otti esimerkiksi ikäihmisen, joka voisi asua pitempään kotona, jos hänen toimintakykynsä säilymistä tuettaisiin.

Vähän liikkuvia ei voi tunkea yhteen muottiin

Studioasiantuntijoiden puheessa vilahti häiritsevän usein termi ”liikkumattomuus”. Ihan liikkumattomia ihmisiä löytyy eniten hautausmaalta ‒ ja elossa olevilla liikkumattomilla kyse on pakosta, ei päätöksestä. Liikkumattomuus-puhe on myös ylhäältä alaspäin suuntautuvaa hallintokieltä, joka valuu tiedostamatta myös asenteisiin. Vaikka kentällä ei sanottaisikaan, että ”hei, sinä liikkumaton siellä”, niin ajattelutapa saattaa heijastua ruohonjuuritasolle etenkin kuntien päättäjien asenteiden kautta. Vähän liikkuvilla on usein kosolti ongelmia elämässään, eikä liikkumisen niukkuus tunnu niistä keskeisimmältä.

Reetta Meriläinen muistutti, että jos helppoja keinoja saada jokainen suomalainen liikkeelle olisi, niin ne olisivat jo käytössä. Liikunnanohjaa ja liikuntaneuvoja Else Lehtonen Varkaudesta kommentoi osuvasti keskustelua. Lehtonen muistutti, että vähän liikkuvien elämäntilanteet ja taloudelliset mahdollisuudet ovat hyvin erilaisia.

”Vaikka kaikki käypähoitosuositukset, ruokaympyrät yms. ovat tärkeitä ja tutkittuja asioita ja hyviä työkaluja, niin ne ei vaan sovi kaikille juuri sellaisena kuin niissä "ohjeita" annetaan. Olen omassa työssäni huomannut, että kun lähtee asiakkaan omista lähtökohdista liikkeelle, niin se tuottaa tuloksia. Myös se, että ei tuputa valmiita ohjeita ja neuvoja, vaan herättelee asiakkaan omia ajatuksia siitä, että kuinka omaa liikkumista voisi lisätä ja miten sen sovittaa omaan arkeen pienin askelin. Näen hyvin toimivan liikuntaneuvonnan yhtenä merkittävänä liikkumisen lisääjänä.”

Tanssinopettaja ja liikunnanohjaaja Sari Mäki muistutti 35 vuoden kokemuksella aikuisväestön liikuttamisesta Espoossa, että aina liikuntaa harrastaneet liikkuvat paljon. Nuorena vähän liikkuneet eivät liiku aikuisinakaan kuin epäsäännöllisesti. Mäen havaintojen mukaan työväenopiston (nykyinen Omnia) toimipaikkojen karsiminen ja yksityisten liikuntakeskusten määrän lisääntyminen on vaikuttanut monien ihmisten liikkumiseen:

”Ne, joille se tunti viikossa oli ainut systemaattinen, ohjattu liikuntasuoritus, sitä ei enää ole. Kaikki eivät halua sitoutua liikuntakeskusten jäseniksi. Liikuntakeskukset ovat hyviä treenipaikkoja tosi aktiiveille, muta niitä matalamman kynnyksen ja hinnaltaan huokeimpia liikuntapalveluita pitäisi myös olla. Koulujen iltakäyttö eli liikuntavuorot on varattu pääsääntöisesti lapsille ja nuorille. Lasten, nuorten ja aikuisten tulisi kaikkien pystyä liikkumaan kotinsa lähellä edullisesti.”

Varmaa on, että kunnissa joudutaan tulevallakin valtuustokaudella pohdittamaan, miten kuntalaiset saisi liikkeelle. Kuten Esa Rovio ja Teijo Pyykkönen vuonna 2011 sattuvasti sanoivat Impulssi-julkaisun otsikossa: Vähän liikkuvat juoksuttavat päättäjiä.

Siirryimme eteenpäin, vaikka moni olisi halunnut jäädä paikoilleen

Vilkasta ja asiapitoista keskustelua olisi kuunnellut pitempääkin. Ohjelma jatkui Mato Valtosen osuudella, joka ei luonut lisäarvoa. Vähän liikkuvia sohvaperunoita ei saada liikkeelle heittämällä juttua luovasta hulluudesta, saati self helpillä ja tsemppiviesteillä. Pullakuskeja kuuntelen kernaasti, tätä toitotusta en. Livetapahtumassa homma olisi toiminut varmaan paremmin. Ruutu tuo armottomammin esille sisällön niukkuuden.

André Noël Chaker piti yhtä lailla vauhtia. Hän pääsi paremmin asiaan. Chaker korosti viestinnän merkitystä liikkumiseen kannustettaessa. Ilmapiirin on ensinnäkin oltava liikkumaan kutsuva. Liikkumisen on tarjottava ihmiselle konkreettisia elämänlaatua parantavia ja yhteisöllisiä tarpeita palvelevia kokemuksia. Chaker heitti ilmoille ajatuksen liikkuvien tai liikkua haluavien ihmisten Tinderistä.

Reetta Meriläinen kiteytti hyvin liikkumispuheen kehitystarpeet. Niukasta liikkumisesta seuraavilla helvetin kauhuilla uhkailun oheen ja tilalle tarvitaan liikkujalle koittavien taivaan ilojen maalailua.

Yhteenvetona: Etukeno-tapahtumien tekijät. Uskokaa asian itsessään kiinnostavan. Puolueiden liikuntaa koskevat pääteemat tulivat selväksi. Toteutus oli erittäin hyvää tasoa, keskustelu samoin. Sitä olisi jaksanut seurata täydenkin peliajan. Nyt taso notkahti huomattavasti toisella puoliajalla.

Jouko Kokkonen
toimituspäällikkö
Liikunta & Tiede -lehti

Lähteet

Esa Rovio & Teijo Pyykkönen. 2011. Vähän liikkuvat juoksettavat päättäjiä. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 26. Julkaisun verkkoversio.

Valtion liikuntaneuvoston aloite liikuntavaikutusten arvioinnin kehittämistyön käynnistämisestä. Julkaisun verkkoversio.

Olympiakomitea. Taustamuistio: Liikunnan ja liikkumisen edistäminen otetaan kunnan hyvinvointityön strategiseksi painopisteeksi. Julkaisun verkkoversio.