Liikunta kuuluu kaikille
Valtion liikuntaneuvoston osalta olemme iloisia siitä, että olemme saaneet tilauksestamme käsiimme tuoreen selvityksen kuntien ja hyvinvointialueiden soveltavan liikunnan tilanteesta.
Tämä selvitys tuottaa valtakunnallisen yleiskuvan kuntien soveltavan liikunnan palveluista, mutta myös siitä, miten hyvinvointialueiden ja kuntien liikuntapalvelujen yhteistyön rakentaminen on käynnistynyt soveltavan liikunnan osalta.
Nyt tarkastelun kohteena ollut vuosi 2023 on palvelujen seurannan kannalta olennainen, koska hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa. Tämä on luonnollisesti tarkoittanut muutoksia entisiin liikuntasektorien ja sosiaali- ja terveyssektorien yhteistyörakenteisiin. On tärkeää saada tulevaisuuden seurannan kannalta lähtöpiste hyvinvointialueiden soveltavan liikunnan tilanteesta, mitä vasten kehitystä voidaan peilata.
Vuodesta 2015 eteenpäin julkisella vallalla on ollut aiempaa vahvemmat keinot ja myös velvollisuus ohjata, seurata ja arvioida yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksissä – myös liikunnan toimialalla. Viranomaisella on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta!
Näitä edesauttavat yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki, nuorisolaki sekä liikuntalaki. Liikuntahallinnon osalta tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ministeriö kiinnittää huomiota mainittujen lakien noudattamiseen avustuspolitiikassaan myöntäessään avustuksia mm. liikuntapaikkarakentamiseen, huippu-urheiluun, liikuntaa edistäville järjestöille, liikunnan koulutuskeskuksille ja kunnille. Lisäksi ministeriö tukee suoraan soveltavaa liikuntaa erilaisilla kohdennetuilla avustuksilla.
Soveltavan liikunnan merkittävin toiminta tapahtuu kunnissa ja yhdistyksissä sekä nykyään myös hyvinvointialueilla. Näillä kaikilla tahoilla on aivan keskeinen rooli ja merkitys soveltavan liikunnan palveluiden järjestämisessä ja koordinoinnissa. Tärkeää ei ole kuitenkaan vain liikuntasektorin toiminta. Kunnissa eri hallinnonalat, kuten koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tekniset palvelut, ovat liikuntapalveluiden lisäksi hyvin tärkeitä liikkumis- ja toimintaesteisten henkilöiden liikunnan mahdollistajia.
Kiitän kuntien ja hyvinvointialueiden soveltavan liikunnan parissa työtä tekeviä, jotka ovat toiminnallaan mahdollistaneet toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten sekä erityistä tukea tarvitsevien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa. Työnne on äärimmäisen tärkeää ja toivomme, että saatte teille kuuluvan arvostuksen myös kotikunnissanne ja hyvinvointialueilla.
Liikunta on jokaisen oikeus
Selvityksen tulosten perusteella näyttäisi siltä, että meillä on vielä paljon tehtävää. Meidän on syytä edelleen tarkastella toimia toimintarajoitteisten liikunnan tukemiseksi ja edistämiseksi. Meidän on syytä myös katsoa kohdentuvatko resurssit siihen, mihin ne on tarkoitettu. Saako jokainen ihminen toimintarajoitteestaan riippumatta mahdollisuuden liikkumiseen ja liikuntaan? Liikunta on jokaisen oikeus ja siitä meidän tulee pitää kiinni.
Som Finlands Svenska Idrotts generalsekreterare är jag också orolig över om man som svenskspråkig har lika möjligheter att ta del av anpassad motion.
Nyt julkistetun selvityksen tuloksista meitä lämmittää tieto siitä, että kuntien soveltavan liikunnan palvelut, kuten ryhmätoiminta ja resurssit, ovat kehittyneet viime vuosina kohtuullisen vakaasti.
Soveltava liikunta on ison muutoksen äärellä
YK:n vammaisten oikeuksien ratifiointi velvoittaa julkisia toimia varmistamaan vammaisten henkilöiden oikeuden osallistua yhdenvertaisesti muiden kanssa kulttuurielämään ja toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimet. Kyse on haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä, joiden kohdalla pienilläkin muutoksilla päätöksenteossa voi olla todella iso merkitys arjen liikkumiseen ja liikuntaan sekä arjen sujumiseen.
Tämän lisäksi lain tulkinnassa päätöksentekijöiden ja eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten välistä vuoropuhelua tulisi edelleen lisätä sekä huolehtia heidän systemaattisesta osallistamisestansa valmisteluun kaikilla hallinnonaloilla. Tämä olisi merkityksellistä toimeenpantaessa YK:n vammaisyleissopimuksen valtavirtaistamis- ja osallistamisvelvoitteita.
Kuntien soveltava liikunta on hyvinvointialueuudistuksen myötä isoimman muutoksen äärellä neljäänkymmeneen vuoteen – siis sen jälkeen, kun erityisliikunnan ohjaajien virkoja alettiin perustamaan kuntiin 1980-luvun alussa. Samalla soveltava liikunta käy läpi inkluusion muutosta, joka vaikuttaa esimerkiksi kieleen, jolla asiasta puhutaan, ja malleihin, joilla palveluja järjestetään.
Näissä muutoksissa tarvitaan toimivia strategioita ja suunnitelmia sekä erityisosaamista. Tarvitaan suunnitelmia ja alan erityisosaajia liikuntaneuvonnan palveluketjujen paikalliseen soveltamiseen. Tarvitaan myös soveltavan liikunnan asiantuntijoita, niin erityisliikunnan suunnittelijoita kuin alan järjestöjä, mukaan uusiin kehittämisprosesseihin, jotta esimerkiksi palveluketjut toimisivat ja kehittyisivät entisestään haluttuun suuntaan. Isoja kysymyksiä ovat muun muassa, miten esimerkiksi saumaton yhteistyö kuntien liikuntapalveluja ja terveyden, hyvinvoinnin ja vammaispalveluja tuottavien tahojen välillä toimii? Esimerkkinä palveluketju kuntoutuksesta liikkujaksi ja vammaispalvelujen soveltaminen hyvinvointialueilla siten, että se tukee aktiivista liikkumista.
Liikunta kuuluu kaikille, alla skall kunna ta del i idrottsverksamhet, ja siitä meidän todellakin pitää tavoitella.
Valtion liikuntaneuvoston puolesta kiitän selvityksen tekijää Timo Ala-Vähälää ja Liikuntatieteellisestä Seuraa sekä toivotan kaikille voimia pitää soveltavan liikunnan merkitystä esillä kaikissa yhteyksissä!
Henrika Backlund
Valtion liikuntaneuvoston jäsen sekä liikuntaneuvosto ennakointi-, tulevaisuus- ja yhdenvertaisuusjaoston puheenjohtajana.
Blogikirjoitus on editoitu Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa ja hyvinvointialueilla 2023 -tilaisuudessa 21.8.2024 pidetystä avauspuheenvuorosta.