Liikkuvan nuoren selkäkivut

Tutkimusten mukaan suurin osa ihmisistä tulee kokemaan selkäkipuja jossain vaiheessa elämäänsä. Selkäkivut luokitellaan usein niska-hartiaseudun, yläselän sekä alaselän alueella tuntuviksi. Lapsuudessa yleisimpiä selkävaivoja ovat niska-hartiaseudun ja yläselän kivut, mutta alaselän kipujen osuus selkäkivuista lisääntyy teini-iän kynnyksellä ja yleisyys kasvaa iän mukana.

Alaselkäkipujen kokeminen nuoruudessa altistaa niille myös aikuisuudessa (Harreby ym. 1995). Nuorilla alaselkäkivut on yhdistetty muun muassa uniongelmiin, liikunnan määrän vähentymiseen ja koulupoissaoloihin (Kamper ym. 2016). Myös liikuntaan ja urheiluun osallistuminen saattaa altistaa selkäkivuille (Sato ym. 2011).

Urheiluseurassa liikkuvien nuorten alaselän kivut

Liikunta- ja urheiluseurat ovat yksi terveellisen ja turvallisen liikunnan potentiaalisista edistäjistä ja suomalaisista nuorista noin puolet liikkuu urheiluseuroissa (Mononen ym. 2016). Liikunnan harrastaminen ei kuitenkaan välttämättä suojaa selkäkivuilta, vaikka sen terveyshyödyt ovatkin kiistattomat. Liikuntaan liittyvät loukkaantumiset ovat suurin tapaturmaluokka Suomessa ja eniten loukkaantumisia tapahtuu nuorille. Ainakin puolet nuorista on loukannut itsensä liikunnan parissa vähintään kerran edeltävän vuoden aikana. Mitä useampana päivänä nuori harrastaa liikuntaa, sitä suurempi riski on loukkaantua (Parkkari ym. 2016).

Aiemmat tutkimustulokset urheilun ja selkäkipujen yhteydestä nuorilla ovat ristiriitaisia. Japanissa koululaisilla tehdyn tutkimuksen mukaan urheilua harrastavilla nuorilla oli suurempi todennäköisyys alaselän kivuille kuin nuorilla, jotka eivät vapaa ajallaan harrastaneet liikuntaa (Sato ym. 2011). Toisaalta esimerkiksi tanskalaisessa niin ikään koululaisilla tehdyssä tutkimuksessa ei löydetty yhteyttä urheiluun osallistumisen ja selkäkipujen välillä (Harreby ym. 1995). Osana väitöskirjatutkimustani selvitin, millainen yhteys alaselän kivuilla on nuorten urheiluseurassa harrastamiseen hyödyntäen Terveyttä edistävä liikuntaseura -tutkimuksen aineistoa (Rossi 2020). Aineisto kerättiin kouluista ja urheiluseuroista ympäri Suomen käyttäen terveyskäyttäytymistä ja tuki- ja liikuntaelinterveyttä selvittäviä kyselyitä (Kokko ym. 2015; Rossi ym. 2016).

Tulosten mukaan kolmannes tytöistä ja reilu viidennes pojista oli kokenut alaselän kipua ja särkyä vähintään kerran kuussa edellisen kolmen kuukauden aikana. Runsaalla kahdeksalla prosentilla nuorista oireita oli viikoittain. Alaselän kipujen todennäköisyys oli suurempi, jos nuorella oli kipuja myös muualla selässä tai toisissa kehonosissa. Urheiluseuratoimintaan osallistuvilla pojilla alaselän kipujen todennäköisyys oli yli kaksinkertainen verrattuna poikiin, jotka eivät osallistuneet seuratoimintaan. Itsearvioitu vapaa-ajan liikunnan määrä ei kuitenkaan lisännyt alaselän kipujen todennäköisyyttä. Myös yhteydet harjoittelun määrän ja alaselän kipujen välillä olivat urheiluseuranuorilla heikkoja (Rossi ym. 2016).

On huomattu, että lasten liikunnan määrä yksinään ei selitä alaselän kipuja, vaan se on yhteydessä intensiteettiin (Franz ym. 2017). Teoriassa ainakin pojilla liikunta urheiluseurassa on intensiteetiltään kovempaa, minkä takia seuraharrastaminen lisäsi alaselän kipujen todennäköisyyttä. Lisäksi on todennäköistä, että urheilulaji vaikuttaa liikunnan ja alaselän kipujen yhteyteen.

Selkäkipujen yleisyys nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla

Koripallo ja salibandy ovat Suomessa suosituimpia nuorten harrastamia lajeja. Molemmat sisältävät paljon juoksua, nopeita suunnanmuutoksia ja pysähdyksiä. Hyppyjen ja alastulojen suuri määrä koripallossa, ja toisaalta lyhyt maila salibandyssä saattavat lisätä myös selän kuormitusta.

Väitöstutkimukseni toisessa osassa tutkin selkäkipujen yleisyyttä ja alaselkäkivuille altistavia tekijöitä nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla hyödyntäen Tampereen Urheilulääkäriaseman PROFITS-tutkimuksen aineistoa. Aineisto koostui nuorista pelaajista, joita seurattiin yksi–kolme vuotta. Jokaisen tutkimusvuoden alussa pelaajat osallistuivat laajoihin alkutesteihin ja täyttivät kattavan taustatietokyselyn, joka sisälsi kysymyksiä muun muassa harjoittelu- ja terveyshistoriasta sekä aiemmista selkäkivuista (Pasanen ym. 2015a; Rossi ym. 2018)

Taustatietojen perusteella lähes puolet koripallon pelaajista ja kaksikolmasosaa salibandynpelaajista oli kokenut alaselän kipuja edellisen vuoden aikana. Suurin osa selkäkivuista sijoittui kilpailukaudelle. Lähes viidesosa pelaajista oli joutunut jättämään harjoituksia väliin alaselkäkipujen takia. Useimmiten pelaajat kokivat selkäkipuja lajinomaiseen harjoittelun tai pelaamisen aikana, mutta myös voimaharjoitteluun liittyneet alaselkäkivut olivat yleisiä (Pasanen ym. 2015b). Nämä tulokset eivät kuitenkaan tarkoita, että kilpapelikausi tai tietyt harjoittelumuodot olisivat vaarallisempia selän terveydelle kuin toiset, sillä yleisyyttä ei ole suhteutettu kauden eri vaiheiden pituuteen tai harjoittelumuotojen yleisyyteen.

Jokaisen tutkimusvuoden alussa pelaajat osallistuivat laajoihin fyysisiä ominaisuuksia mittaaviin testeihin. Tutkimusseurannan aikana kerättiin yksilölliset tiedot pelaajien harjoittelu- ja pelimääristä, jotta harjoittelun aiheuttama kuormitus voitiin huomioida analyyseissä, joissa tutkittiin alaselän kivuille altistavia tekijöitä. Lisäksi kerättiin tieto vähintään vuorokauden poissaoloon harjoituksista johtaneista selkäkivuista sekä muista vammoista (Pasanen ym. 2015a; Rossi ym. 2018).

Seurannan aikana kahdeksasosa pelaajista kertoi selkäkivuista, jotka estivät täysipainoisen harjoittelun ja pelaamisen vähintään vuorokauden ajaksi. Suurin osa selkäkivuista oli alaselässä ja tyypillisesti oireet olivat alkaneet hitaasti ilman selkeää edeltävää vammatilannetta. Äkillisesti alkaneiden selkäkipujen aiheuttamat poissaolot olivat hieman lyhyempiä kuin hitaasti ilman selkeää vammatilannetta alkaneiden selkäkipujen, joiden aiheuttama tyypillisin poissaoloaika oli kaksi viikkoa.

Huomionarvoista on myös, että lähes puolet hitaasti alkaneista selkäkivuista johti jopa yli neljän viikon poissaoloon normaalista harjoittelusta ja peleistä (Rossi ym. 2018). Jotta tulevaisuudessa olisi mahdollisuus vähentää tällaisia harjoittelua ja liikkumista häiritseviä alaselkäkipuja, meidän tulisi tietää selkäkivuille altistavat tekijät. Esimerkiksi äkillisten alaraajavammojen suhteen on jo pystytty kehittämään ohjelmia, joiden avulla voidaan tehokkaasti vähentää ainakin akuutteja alaraajavammoja urheilijoilla (Gomes Neto ym. 2017).

Alaselkäkivuille altistavat tekijät koripallossa ja salibandyssä

Alaraajojen lihasvenyvyys ja voima on yhdistetty alaselän kipuihin aiemmissa tutkimuksissa, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia ja syy-seuraussuhteet epäselviä (Potthoff ym. 2018). Esimerkiksi nuorilla, joilla on alaselkäkipuja, on myös heikompi alaraajojen lihasvoima verrattuna nuoriin, joilla ei ole alaselkäkipuja. Tutkimusmenetelmistä johtuen ei kuitenkaan tiedetä, johtuvatko kivut alaraajojen heikkoudesta vai onko mekanismi päinvastainen. Myös yleinen nivelten yliliikkuvuus on yhdistetty heikentyneeseen asentotuntoon ja lihastoiminnan häiriöihin (Fatoye ym. 2009) ja nuorten TULE-vaivoihin (El-Metwally ym. 2004). Alaraajojen voima, venyvyys tai yleinen yliliikkuvuus ei tutkimuksemme mukaan kuitenkaan näyttänyt altistavan nuoria koripallon tai salibandyn pelaajien alaselkäkivuille seurannan aikana (Rossi ym. 2018).

Pelaaja juoksee yhden koripallopelin aikana keskimäärin 3,4 kilometriä. Otteluun sisältyy myös 70 hyppyä ja alastuloa pelaajaa kohti (McClay ym. 1994). Alastulon aiheuttama törmäysvoima siirtyy alaraajojen ja lantion kautta alaselkään, mikä teoriassa voisi siis lisätä alaselän kuormitusta ja kipuja. Tutkimuksessamme nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla alaselkäkipujen ilmaantuvuus ei kuitenkaan ollut yhteydessä siihen, kuinka suuren törmäysvoiman heidän alastulonsa kahden jalan pudotushyppytestissä aiheutti (Rossi ym. 2020).

Urheiluvammoihin on yhdistetty myös lantion ja lonkan liikkeen hallinta (Chaudhari ym. 2014; Leppänen ym. 2020), joten selvitimme sen yhteyttä alaselän kipuihin nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla. Valitsimme testit, joissa hallintaa arvioidaan yhden jalan varassa, sillä molempiin lajeihin liittyy paljon suorituksia yhdellä jalalla seisten. Emme kuitenkaan löytäneet yhteyttä lantion hallinnan ja alaselkäkipujen välillä, kun lantion hallintaa testattiin seisten tehdyssä polvennostotestissä (Rossi 2020). Nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla alaselän kipujen riski vaikuttaa olevan kuitenkin suurempi, jos pelaajalla on lonkan ja lantion hallinnan heikkoutta tultaessa alas yhdellä jalalla (Rossi ym. 2020).

Selkäkivut johtuvat monista tekijöistä

Huomattavan suuri joukko nuorista ja nuorista urheilijoista on kokenut alaselän kipuja. Noin yhdellä kymmenestä kivut häiritsevät merkittävästi urheiluharrastusta. Heikompi lonkan ja lantion hallinta yhden jalan alastuloissa lisää hieman alaselän kipujen riskiä nuorilla salibandyn ja koripallon pelaajilla, mutta yhteyttä alaselkäkipujen ilmaantumisen ja alaraajojen lihasvoiman tai -venyvyyden, nivelten yliliikkuvuuden tai alastulon aiheuttaman törmäysvoiman ja alaselän kipujen välillä ei näytä olevan.

Vaikka yhteyttä erinäisten riskitekijöiden kanssa ei ole löytynyt, niin ne eivät välttämättä ole yhdentekeviä selkäkipujen suhteen. Kipu on moniulotteinen ongelma, joten myös selkäkivut eivät johdu yhdestä tekijästä, vaan ne ovat monen muuttujan summa. Nuorten selkäkipujen ennaltaehkäisyssä tulisi siis huomioida fyysisten ominaisuuksien ja kuormituksen lisäksi muun muassa muu terveys, uni ja urheilijan kokema muu kuormitus.

MARLEENA ROSSI, TtM (väit.)
fysioterapeutti
Jyväskylän yliopisto
marleena.rossi(at)gmail.com

Artikkeli perustuu Marleena Rossin väitöskirjaan Back Pain in Youth – Occurrence and Risk Factors. 2020. Väitöskirjan verkkoversio.

Lähteet

Chaudhari, A. M. W., McKenzie, C. S., Pan, X. & Oñate, J. A. 2014. Lumbopelvic control and days missed because of injury in professional baseball pitchers. The American Journal of Sports Medicine 42 (11), 2734–2740.

El-Metwally, A., Salminen, J. J., Auvinen, A., Kautiainen, H. & Mikkelsson, M. 2004. Prognosis of non-specific musculoskeletal pain in preadolescents: A prospective 4-year follow-up study till adolescence. Pain 110 (3), 550–559.

Fatoye, F., Palmer, S., Macmillan, F., Rowe, P. & van der Linden, M. 2009. Proprioception and muscle torque deficits in children with hypermobility syndrome. Rheumatology 48 (2), 152–157.

Franz, C., Møller, N. C., Korsholm, L., Jespersen, E., Hebert, J. J., ym. 2017. Physical activity is prospectively associated with spinal pain in children (CHAMPS Study-DK). Scientific Reports 7 (1), 11598-8.

Harreby, M., Neergaard, K., Hesselsøe, G. & Kjer, J. 1995. Are radiologic changes in the thoracic and lumbar spine of adolescents risk factors for low back pain in adults? A 25-year prospective cohort study of 640 school children. Spine 20 (21), 2298–2302.

Kamper S. J., Yamato T. P., Williams C. M. 2016. The prevalence, risk factors, prognosis and treatment for back pain in children and adolescents: An overview of systematic reviews. Best practice & research. Clinical rheumatology 30(6):1021–1036.

Kokko, S., Selänne, H., Alanko, L., Heinonen, O., Korpelainen, R., ym. 2015. Health promotion activities of sports clubs and coaches, and health andhealth behaviours in youth participating in sports clubs: the Health Promoting Sports Club study. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 1(1):e000034

Leppänen, M., Rossi, M. T., Parkkari, J., Heinonen, A., Äyrämö S., ym. 2020. Altered hip control during a standing knee-lift test is associated with increased risk of knee injuries. Scand J Med Sci Sports 30(5), 922–931.

McClay, I. S., Robinson, J. R., Andriacchi, T. P., Frederick, E. C., Gross, T., ym. 1994. A profile of ground reaction forces in professional basketball. Journal of Applied Biomechanics 10 (3), 222–236.

Mononen, K., Blomqvist, M., Koski, P. & Kokko, S. 2016. Urheilu ja seuraharrastaminen. Teoksessa: S. Kokko & A. Mehtälä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, 27–35.

Gomes Neto, M., Conceição, C. S., de Lima Brasileiro, A. J. A., de Sousa, C. S., Carvalho, V. O., ym. 2017. Effects of the FIFA 11 training program on injury prevention and performance in football players: a systematic review and meta-analysis. Clinical Rehabilitation 31(5), 651–659.

Parkkari, J., Räisänen, A., Pasanen, K. & Rimpelä, A. 2016. Liikuntavammat koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa. Teoksessa: S. Kokko & A. Mehtälä (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, 62–66.

Pasanen, K., Rossi, M., Parkkari, J., Kannus, P., Heinonen, A., ym. 2015b. Low back pain in young basketball and floorball players: A retrospective study. Clinical Journal of Sports Medicine 16:376?380.

Pasanen, K., Rossi, M. T., Parkkari, J., Heinonen, A., Steffen, K., ym. 2015a. Predictors of lower extremity injuries in team sports (PROFITSstudy): a study protocol. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 2015;1:e000076.

Potthoff, T., de Bruin, E. D., Rosser, S., Humphreys, B. K. & Wirth, B. 2018. A systematic review on quantifiable physical risk factors for nonspecific adolescent low back pain. Journal of Pediatric Rehabilitation Medicine 11 (2), 79–94.

Rossi, M. K. 2020. Back Pain in Youth – Occurrence and Risk Factors. Jyväskylän Yliopisto. JYU Dissertations. Väitöskirjan verkkoversio.

Rossi, M., Pasanen, K., Kokko, S., Alanko, L., Heinonen, O.J., ym. 2016. Low back and neck and shoulder pain in members and nonmembers of adolescents’ sports clubs: the Finnish Health Promoting Sports Club (FHPSC) study. BMC Musculoskeletal Disorders 17:263.

Rossi, M. K., Pasanen, K., Heinonen, A., Myklebust, G., Kannus, P., ym. 2018. Incidence and risk factors for back pain in young floorball and basketball players: a prospective study. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 28(11):2407-2415.

Rossi, M. K., Pasanen, K., Heinonen, A., Äyrämö, S., Räisänen, A. M., ym. 2020. Performance in dynamic movement tasks and occurrence of low back pain in youth floorball and basketball players. BMC Musculoskeletal Disorders;21: 350.

Sato, T., Ito, T., Hirano, T., Morita, O., Kikuchi, R., ym. 2011. Low back pain in childhood and adolescence: assessment of sports activities. European Spine Journal 20 (1), 94–99.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Liikunta & Tiede -lehden numerossa 5/2020 ja se on luettavissa myös pdf-muodossa.