Liikkuva joulu VI: Liikunnallisten joululahjojen lyhyt historia: suksista salikortteihin

Kuva: Veljekset Oki (7) ja Sami (3) saivat 1970-luvulla lahjaksi keilapelin. Kuva: Museo Leikki

Joululahjojen antaminen yleistyi Suomessa 1800-luvun lopulla. Liikuntavälineitä on löytynyt yhtä kauan pukinkontista.

Jatkan siitä, mihin viimevuotisessa blogikirjoituksessani jäin – liikunnallisista joululahjoista. Iso osa lahjoista liittyy liikuntaan. Sata vuotta sitten liikuntavälineitä saivat lahjaksi etenkin lapset ja nuoret sekä nuoret aikuiset – etenkin miehet.

Talviurheiluvälineet olivat tavallisia lahjoja niissä perheissä, joilla oli varaa täyttää pukinkonttia. Yleisimpiä lahjoja olivat sukset, kelkat ja kaupungeissa luistimet. Toivelistalla olivat myös hiihtokengät. Vuonna 1932 Jussi Monosen perustama Lahden saapas- ja lapikastehdas alkoi käyttää kengistä nimeä Mono, josta tuli nopeasti kaikkien hiihtojalkineiden yleisnimi.

Edullisin luistinmalli oli kenkiin kiinnitettävä terät. Eniten myytiin Nurmis-luistimia, joita suositeltiin Suomen Kuvalehdessä 4.12.1926 ilmestyneessä mainoksessa ”palleroisille ja huviluistelijoille”.

Jääkiekkovarusteita lahjoina annettiin lahjaksi harvoin ennen 1950-lukua. Sen sijaan jääpallomaila saattoi löytyä paketista ennen kuin lätkä jyräsi narukerän.

Talviurheiluvälineet säilyttivät asemansa lahjalistojen kärjessä 1970–1980-luvuille saakka. Muovisia minisuksia päätyi moneen pakettiin 1970-luvulla. En saanut minisuksia, mutta muutin sellaisiksi ensimmäiset aikoinaan neljä–viisivuotiaana joululahjaksi saamani noin metriset ensisukseni.

Toiset lahjasukseni olivat virolaiset koivusta tehdyt Visut. Pärnussa valmistetuissa suksissa oli aika loiva kärki. Joulupäivänä laskin jyrkältä penkalta jäälle. Toinen suksi tökkäsi ja katkesi. Isä korjasi suksen uunineduspellillä, joka oli jäänyt käyttöä vaille keskuslämmityksen asentamisen jälkeen.

Hiihtotunnelmaa 1960-luvun lopulta. Kuva: Rainer Pulkkinen / Museovirasto.

Rinnekiitureita ja pelejä

Rattikelkoista tunnetuin Stiga tuli Suomen markkinoille 1970-luvun puolivälissä. Kelkkaa on myyty enimmillään 30 000 kappaletta vuodessa. Itse en Stigaa saanut, vaan kummitädiltäni kapeajalaksisen kelkan. Sillä pystyi laskemaan tiellä, pehmeämpään rinteeseen ei ollut asiaa. Kaikkein parhaiten kelkka toimi kuitenkin jäälle tehdyssä karusellissa.

Omille lapsilleni ostin joululahjaksi kaksi Stigaa, joilla he viilettivät muutamana talvena Kontulan Kelkkapuistossa. Ja hyppäsin välillä itsekin kelkan vietäväksi. Kun massaa oli kertynyt, niin vauhtia riitti liiaksi asti. Muoviset pulkat yleistyivät 1960-luvun lopulla. Nekin olivat aikoinaan kelpo lahjoja.

Liikunnallisiin lahjoihin voi lukea koronan ja pöytäjääkiekon. Korona tuli myyntiin Suomessa 1920-luvulla ja oli pitkään yksi joulun kestolahjoista. Pöytäjääkiekko alkoi yleistyä 1960-luvulta lähtien. Molemmat pelit olivat erittäin suosittuja ennen video- ja nettipelien aikaa, eivätkä ole kokonaan kadonneet. Ja pientä liikettä saa aikaan erityisesti 1980-luvulla suosittu Rubikin kuutio, jota käännellessä ja väännellessä näpeillä riittää puuhaa.

Muodin kierto nopeutunut

Kulutusyhteiskunnan voimistuessa muoti-ilmiöiden kierto nopeutui, mikä näkyy myös liikunnallisissa lahjoissa. Samalla lahjansaajien ikähaitari leveni kattamaan kaikenikäiset. VHS-kaseteille tallennettujen jumppavideoiden myynti oli vilkasta 1980-luvulla. Rullaluistimet ja kävelysauvat nousivat korkealle lahjalistoilla 1990-luvun lopulla.

Kovia ja raskaita paketteja ilmestyi pukinkonttiin, kun kahvakuulatreeni tuli 2000-luvulla muotiin. Nintendo Wii -pelikonsoli ilmestyi markkinoille vuonna 2006. Wii Sports -pelipaketin eri urheilulajeja ”harrastaakseen” joutui liikkumaan jonkin verran.

Aika moni sai hulavanteen jouluna 2019. Vanteiden suosiota vauhditti Hannele Yki-Järvisen johtaman rasvamaksatyöryhmän tutkimustulokset, joiden mukaan ”hulaaminen” kaventaa vyötärönympärystä tehokkaasti. Samalla keskivartalon rasvaprosentti pieneni, lihasmassa kasvoi ja kolesteroliarvot kohenivat.

Kotikuntoiluvälineiden suosio lahjoina kasvoi korona-aikana. Liikuntasuorituksia mittaava sykemittari on ollut kestosuosikki joulusta toiseen. Sen rinnalle ovat tulleet aktiivisuusrannekkeet, älykellot ja -sormukset.

Liikuntaa liittyviä pehmeitä paketteja on kääritty joulun alla vuosikymmenestä toiseen. Materiaalit ja kuosit ovat vaihtuneet. Kiistatta 2020-luvun vaatteet tekevät liikunnasta miellyttävämpää, mutta eivät ne itsessään ketään liikauta.

Kirjoja ja lahjakortteja

Urheilukirjoja ja etenkin urheiluelämäkertoja menee kaupaksi joulun alla. Martti Jukolan vuonna 1945 ilmestynyt Urheilun pikkujättiläinen päätyi moneen pakettiin 1940–1950-luvuilla. Kirjasta otettiin viisi painosta ja sitä myytiin yhteensä 78 000 kappaletta.

Ari Mennanderin kirjoittama Teemu Selänteen elämäkerta oli jouluna 2014 kirjalahjojen kärkeä. Teemu myi 76 900 kappaletta ilmestymisvuonnaan ja kokonaismyynti ohitti Jukolan teoksen. Ennätys kesti vain neljä vuotta. Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen -kirjaa myytiin vuonna 2018 yli 191 000 kappaletta, joista iso osa päätyi joulupakettiin.

Jo sata vuotta sitten tiedettiin, että lahjakortin hankkimalla voi pelata varman päälle. Moni saa jouluna 2023 lahjaksi lahjakortin urheilukauppaan tai kuntosalille. Tammikuussa saleilla riittääkin ruuhkaa, mutta helmikuussa tungos jo hellittää.

Erilaisia fanituotteita on tarjolla runsain mitoin kotimaassa ja maailmalla. Niiden osuus lahjoina on kasvanut roimasti 2000-luvulta alkaen.

Mitä liikunnallista toivoisin itse? Uudet futisveskarin hanskat tarvitsisin. Ne on kuitenkin varminta hankkia itse.

Jouko Kokkonen

Lue myös aiemmat Liikkuva joulu -kirjoitukset

Liikuntatieteellinen Seura toivottaa rentouttavaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2024! Nyt on aika hiljentyä joulunviettoon. Asiakaspalvelumme on kiinni 21.12.2023–5.1.2024 välisenä aikana.