Liikkumisen väheneminen vaikuttaa haitallisesti nuoren terveyteen

Liikkumisen vähenemisen seurauksena nuorten painoindeksi, insuliini-, glukoosi- ja HDL-kolesterolipitoisuudet kehittyvät terveyden kannalta epäedulliseen suuntaan. Terveysvaikutukset määrittyivät 15-vuotiaan aktiivisuustason ja liikunnan vähenemisen jyrkkyyden perusteella 19-vuotiaaksi tullessa.

Tuula Aira selvitti väitöstutkimuksessaan, mitä suomalaisten nuorten liikkumiselle tapahtuu aikuisuuden kynnyksellä, ja kuinka liikkumisessa tapahtuvat muutokset heijastuvat elintapasairauksien riskitekijöihin. Hän vertasi eri tavoin liikkumistaan muuttaneita tai aktiivisuutensa säilyttäneitä nuoria koko nuoruutensa vähän liikkuneisiin.

Aira yhdisti tutkimuksessaan 254 suomalaisen nuoren liikemittaridatan terveystarkastuksessa kerättyihin terveystietoihin sekä terveyskäyttäytymistä ja psykososiaalisia tekijöitä koskeviin kyselyvastauksiin. Mittaukset tehtiin nuorille ensin 15-vuotiaana ja ne toistettiin 19-vuotiaana.

Yleensä liikkuminen vähenee nuoruudessa, mutta muutokset vaihtelevat yksilöllisesti. Noin neljännes siirtyi keskimääräiseltä liikuntatasolta vähäiselle tasolle. Edellistä hieman suurempi osuus liikkui vähän läpi koko nuoruuden. Aktiivisuutensa säilytti 28 prosenttia nuorista. Nuorista 13 prosenttia vähensi liikuntaansa korkealta keskitasolle ja vain 8 prosenttia nuorista lisäsi liikuntaa.

Liikuntaseuraharrastuksen jatkuminen nuoreen aikuisuuteen tuki aktiivisuuden säilymistä. Lisäksi isän ja nuoren välinen vuorovaikutus oli yhteydessä nuoren liikkumiskäyttäytymisen kehitykseen. Lähtötason terveystottumukset 15-vuotiaana eivät ennustaneet liikunnan muutosta. 19-vuotiailla vähäinen hedelmien ja vihannesten käyttö sekä tupakointi olivat kuitenkin yleisempiä liikuntaa vähentäneillä muihin verrattuna.

Nuoren aikuisen pitenevät opiskelu- ja työmatkat voivat vaikeuttaa aktiivista kulkemista. Aikuisuuteen siirtymisen merkityksellisessä elämänvaihteessa myös epäterveelliset tavat ja yksinäisyys voivat kasaantua. Tarvitaan monenlaisia liikkumisympäristöjä ja yhteisöjä, jotka sopivat helposti nuoren aikuisen arkeen ja ajankäyttöön sekä nuorille räätälöityä, laaja-alaista terveyden edistämistä.

Tutkimus oli osa Liikkumisen ja urheilun erilaiset polut – Terveyttä edistävä liikuntaseura -tutkimusta, joka on toteutettu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, UKK-instituutin ja Suomen liikuntalääketieteen keskusten verkoston yhteistyönä.

Kristiina Ojala

kristiina.ojala@jyu.fi

Lähde

Aira, T. 2024 Physical activity patterns from adolescence to young adulthood: Their characteristics and relationship with cardiometabolic health. Jyväskylä: University of Jyväskylä. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0178-4. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94917

Kirjoitus on julkaistu alun perin Liikunta & Tiede -lehdessä 4/2024.