Leikki sijansa saakoon

Leikki on jotenkin kevyempää ja mitättömämpää tekemistä kuin tosielämän puurtaminen. Jos jokin työ sujuu hyvin, niin se luistaa kuin leikiten. Joku sentään edistää asioita leikin varjolla. Kuitenkin aikuisten oikeasti tehdessä on heitettävä leikki sikseen.

Kirjailija F. E. Sillanpää on tuumaillut, että ”lapset ahertelevat mieluimmin sellaista, josta ei ole hyötyä”. Novellista Vanhan Siinan vierailu (1917) Nobel-kirjailijan sanoma tuntuu leikkiä vähättelevältä – ja sitä onkin, Sillanpää kirjoittaa samassa tekstissä myös lapsesta, jonka ”toiveissa ei ole vielä mitään asiallista”.

Toisaalta leikin sanotaan olevan lasten työtä. Ehkä työ ei ole paras sana kuvaamaan leikkiä, mutta ihmiseksi kasvamisen kannalta leikki on välttämätöntä. Se harjaannuttaa ajattelua ja toimimista toisten ihmisten kanssa. Jännittävissä ja riskejä sisältävissä leikeissä kasvavat pystyvyydentunne ja uskallus.

Viisaat aikuiset ovat huomanneet leikin merkityksen lapsille. Sanonnat tietävät, että ”lapsi on luotu leikkimään” ja ”lapsi on terve, kun se leikkii”. Harvemmin lausuttu jatko kuuluu ”mutta sairas kun ei lopeta”. Huolestuttavampaa kuin ”liiallinen” leikkiminen on kuitenkin monen lapsen elämässä ilmenevä leikkikato. Vapaan leikin määrä on vähentynyt ja leikin lopettamisikä laskenut. Yhä nuoremmista lapsista on noloa leikkiä.

Voisi sanoa myös, että aikuiset vauhdittavat leikkikatoa. Usein puhutaan lapsen toiminnasta ehdoilla, mutta eri asia on, miten lasten toiveet otetaan esimerkiksi urheiluseuroissa huomioon. Leikki on kaukana monissa harjoituksissa, kun valmentajat äkseeraavat yhä määrämuotoisia harjoitteita pienimmillekin harrastajille. Seuratoiminnan aloitusikä on laskenut kuuteen vuoteen, minkä harjoitusten toteuttajien soisi ottavan huomioon. Usein unohtuu, että tavoitteita voi tosiaan edistää leikin varjolla.

Voiko leikkiä liikaa?

Lappajärvellä on tiedetty, että ”leikki on puoli elämää”. Sanonta viittaa todennäköisesti enemmän sanalliseen leikillisyyteen kuin fyysiseen tekemiseen. Pentti Haanpään mukaan ”leikki on lopetettava ajoissa, ennen kuin se hupenee käsiin”. Hänen toteamuksensa saattaa viitata sanankäyttöön.

Maila Talvion näkemys leikistä on paljon myönteisempi: ”leikki ihmissydämessä on se öljy, jonka ihminen tarvitsee elämänsä varrella, jottei hänen lamppunsa sammuisi”. Aaro Hellaakoski toteaa vähän arvoituksellisesti ”yks on totta: leikki lasten”.

Sanonnoissa toistuu ajatus, että liiallinen leikkiminen on pahasta. Sanotaan, että ”itku pitkästä ilosta”. On sanontoja, jotka korostavat, että leikki pitäisi osata lopettaa ajoissa silloin, kun se on parhaimmillaan. Tämä heijastelee aikuisten ajattelua. Leikissä aika kuluu kuin siivillä, ja myös ikävä loppu kuuluu toisinaan leikkiin.

Aikuisten maailman leikki ei ylipäätään sanontojen perusteella oikein kuulu. Uudessakaupungissa on sanottu ”ei leikki leivässä pidä”. On tokaistu myös, että ”ensin leipä ja sitten lirputus”. Palveluyhteiskuntaan sananparret sopivat huonosti. Meillä on paljon töitä, joiden tekemistä leikillinen asenne helpottaa.

Meitä muistutetaan myös, että leikistä ei saa suuttua. Tämäkin voi viitata sekä leikinlaskuun että toiminnalliseen leikkiin. ”Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön” muistuttaa siitä, että leikeissä ja peleissä on säännöt – leikissä yleensä kirjoittamattomat.

Leikin yleismaailmallinen merkitys korostuu

Leikin universaali merkitys ei ole kadonnut mihinkään. Johan Huizinga korostaa teoksessaan Homo Ludens (1938), että kulttuuri syntyy leikeissä. Leikin vaikutukset ulottuvat kieleen, taiteeseen, tieteeseen ja uskontoihin. Miten digitodellisuus ja tekoäly vaikuttavat leikkiin, sitä emme vielä tiedä. Mielenmaisemamme muokkautuu, mutta se ei ainakaan pienennä leikin merkitystä. Ehkä leikin varjeleminen auttaa säilyttämään inhimillistä toimintaa.

Leikin merkitystä korostaa myös nykyinen maailmantilanne. Pääpukareiden toiminnasta on leikki kaukana niin sanallisesti kuin ruumiillisesti. Leikeissäänkin he ovat halunneet aina voittaa, tarvittaessa muuttamalla sääntöjä neuvottelematta niistä. Heidän leikinlaskunsakin, jos sitä esiintyy, on ilkeämielistä.

Ei ole leikin asia, jos maailman mahtajien tai ylipäätään ihmisten mielenmaisemassa ei ole sijaa leikille. Leikki kehittää empatiataitoja, neuvotteluosaamista ja kykyä nähdä vaihtoehtoja.

 

Jouko Kokkonen
toimituspäällikkö

Viikolla 17 vietetään leikkiviikkoa.

Seuraavan Liikunta & Tiede -lehden teemana on leikki. Lehti ilmestyy viikolla 24.