Lapset ja nuoret tarvitsevat monipuolista liikuntaa ja ulkoilua

Lasten liikunnassa tulee huomioida lapsen kehityksen eri vaiheet. Siten voidaan luoda turvallinen ympäristö kasvaa ja kehittyä. Lasten liikuntaharjoittelussa olisikin tärkeää muistaa, että lapset eivät ole pieniä aikuisia.

Eri-ikäisten lasten ja nuorten liikkumissuositukset huomioivat eri elämänvaiheet. Varhaisvuosien, eli alle kouluikäisten, fyysisen aktiivisuuden suosituksiin kuuluu vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä, mikä koostuu tunnin vauhdikkaista fyysisistä aktiivisuuksista sekä kahdesta tunnista reipasta ulkoilua ja kevyttä liikuntaa. 7–17-vuotiaiden liikkumissuositukset taas koostuvat monipuolisesta reippaasta ja rasittavasta liikunnasta vähintään 60 minuutin ajan päivässä.

Miten sitten näihin suosituksiin päästäisiin? Lasten liikunnan tulisi koostua monipuolisesti organisoidusta liikunnasta sekä omatoimisesta vapaasta liikkumisesta. Tämä antaa lapsille mahdollisuuden kehittyä kokonaisvaltaisesti liikunnan saralla ja mahdollistaa fyysisten aktiivisuuden suosituksien täyttymisen, kun liikunta koostuu erilaisista tekijöistä pitkin päivää.

Harrastamisen aloittaminen ja lopettaminen aikaistuneet

Viime aikoina on puhuttu paljon lasten urheiluharrastamisesta: harrastusmaksuista, harrastamisen muutoksesta sekä lasten liikunnan vähentymisestä. Nykyään lapsilla tai heidän vanhemmillaan tuntuu olevan kiire organisoidun harrastamisen pariin. Lasten pitää yhä nuorempana valita, mihin lajiin he haluavat panostaa. Valitettavan useat lajit pitääkin aloittaa jo viimeistään kouluikään siirryttäessä, jotta lapsi pääse mukaan toimintaan.

Tutkimuksissa on myös havaittu, että lasten liikuntaharrastaminen loppuu entistä aikaisemmin. Liikunta- ja urheilutoimijat pyrkivät löytämään ratkaisuja drop-outin vähentämiseksi. Syytä olisi kuitenkin pohtia, johtuuko aikainen drop-out siitä, että ohjattu harrastaminen aloitetaan yhä nuorempana.

Harrastaminen on muuttunut lisäksi entistä kilpailevammaksi. On valitettavaa, että aikuisten urheilu on viety lasten liikuntaan. Monien lasten harrastaminen lähtee liian nopeasti kohti huippu-urheilua, mikä aiheuttaa lapsille paineita liian aikaisin. Lasten pitäisi kuitenkin voida nauttia liikunnasta ja sitä kautta löytää liikunnan kipinä. Myöhemmin he voivat halutessaan hyödyntää kipinää tavoitteellisessa urheilussa.

Jos lasten urheilussa mennään liian nopeasti aikuisurheilun vaatimalle tasolle, on uhkana varhainen väsyminen. Miten kehitämme progressiivisesti harjoittelua esimerkiksi 18-vuotiaana, kun tätä ennen lapsesta on puristettu ulos liian paljon niin fyysisesti kuin henkisestikin? Näihin asioihin meidän urheiluihmisten tulee etsiä ratkaisuja.

Tutkimusten mukaan huipputasolle pääseminen lapsena ei ennakoi huippu-urheilijan uraa aikuisena, vaan ennemminkin myöhäisempi lajierikoistuminen johtaa useammin huippu-urheilu-uraan. Lisäksi monet huippu-urheilijat ovat harrastaneet tai kokeilleet useampaa lajia ennen siirtymistä päälajinsa pariin. Miksi siis meillä on nykyään niin kova kiire?

Ulkoilu ja monilajisuus tukevat motorisia taitoja parhaiten

Jyväskylän yliopistossa lasten liikuntaa kartoittavissa pitkittäistutkimuksissa tutkimme organisoidun ja omatoimisen liikunnan ennustettavuutta pitkällä aikavälillä lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin. Tarkastelimme eri puolilla Suomea varhaiskasvatusikäisten lasten urheiluseuraharrastamista ja ulkoilun määrää. Kouluikäisenä samoilta lapsilta mitattiin fyysistä aktiivisuutta ja motorisia taitoja.

Huomasimme, että lasten ulkoilun määrä ja monipuolinen ohjattu liikuntaharrastaminen ennustivat lasten fyysistä aktiivisuutta ja motorisia taitoja. Kolmen vuoden seurantajaksolla vähintään 30 minuutin ulkoilu arkisin päiväkotipäivän jälkeen ennusti vähäisempää paikallaanoloaikaa ja runsaampaa reipasta ja raskasta fyysistä aktiivisuutta kouluiässä verrattuna vähemmän ulkoileviin lapsiin. Samanlainen havainto tehtiin myös lapsilla, jotka osallistuivat vähintään kahteen ohjattuun liikuntaharrastukseen.

Lisäksi havaitsimme päiväkoti-ikäisten lasten ulkoilun määrän ja ohjatun liikuntaharrastamisen ennustavan parempia motorisia taitoja kouluiässä. Jo 30 minuutin päivittäinen ulkoilu ennusti parempia välineenkäsittely- ja kokonaismotorisia taitoja. Lisäksi jo yhden lajin ohjatulla harrastamisella oli myönteisiä vaikutusta lasten motorisiin taitoihin, mutta vaikutukset olivat suurempia useampaa lajia harrastavilla lapsilla.

Tulosten perusteella lasten liikunnan tulisi sisältää eri lajien harjoittelua ja ulkoilua. Suomessa ulkoilun rooli näyttää korostuvan lasten fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen kehityksessä. Ulkoilu myös antaa kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet liikkua. Toisaalta on myös hyvä huomata, että monilajisuus näyttää olevan tärkeä tekijä lasten fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen kannalta. Se näyttää myös olevan parempi vaihtoehto kuin aikainen kiinnittyminen yhteen lajiin.

Lapset tarvitsevat monipuolista liikuntaa fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen kehittymisen tueksi. Siksi lasten liikunnan olisi hyvä koostua monipuolisesta organisoidusta liikunnasta sekä vapaasta omatoimisesta liikkumisesta, etenkin ulkoilusta. Hyvällä tasapainolla saadaan lapset sitoutettua paremmin harrastamiseen ja näin ollen toivottavasti myös vähennettyä drop-out-ilmiötä.

Nanne-Mari Luukkainen
väitöskirjatutkija
Jyväskylän yliopisto

Nanne-Mari Luukkainen palkittiin Liikuntatieteen päivillä 2023 uran alkuvaiheessa olevien tutkijoiden tutkimuskilpailussa tutkimuksestaan ”Organisoidun ja omatoimisen liikunnan yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin 3–11-vuotiailla lapsilla – pitkittäistutkimus”.